Asemakaava on kunnan yksityiskohtainen julkinen suunnitelmakartta jonkin alueen rakentamisesta, ja yleiskaava puolestaan on asemakaavaa suurpiirteisempi karttakuva vastaavaan tarkoitukseen. Kun haaveilee uudesta asunnosta, on syytä kurkata kaavoitus asuinalueella, jolle aikoo muuttaa. Tiedon saa kunnalta, kunhan vain itse sitä kyselee.

Kaavoitus kertoo etenkin kahdesta tärkeästä asiasta:

  • alueen tulevasta rakentamisesta.
  • alueen palveluista ja niiden sijainnista.

Jos siis löysit kivan asunnon täydellisellä pohjalla ja näteillä tapeteilla, vielä on hyvä tietää muun muassa, mitä vastapäiselle tyhjälle tontille tulee.

Ehkä lähelle on tulossa kiva pikku puisto. Tai sitten kaupunki on kaavoittanut tontin uudelle asuintalolle, jonka kahdeksan kerrosta peittävät unelma-asuntosi parvekkeelta näkymän kokonaan.

Kaavoitus kertoo lähes kaiken

Kaupunkien rakentamista säädellään kaavoilla. Asemakaava tai yleiskaava määrittää sen, mitä jonnekin voi rakentaa. Varsinkin uudisalueelle muuttavan on syytä katsoa alueen kaavoja tarkkaan.

Kaavat löytyvät kaupunkien nettisivuilta, jossa ne ovat kaikkien luettavissa. Jos löysit jo kiinnostavan kohteen, voit kysyä kaavasta kiinteistönvälittäjältä tai rakennuttajan asuntomyyjältä. Heiltä voi kysyä neuvoa, mitä mikäkin kaavamerkintä tarkoittaa.

Kaavoista ei selviä aikataulu. Tontti voi olla tyhjänä vuosia.

Kaavoista pitäisi selvitä, mitä viereiselle tontille ollaan tekemässä tai minkälaisia palveluita alueelle tulee. Kouluille, päiväkodeille, liikuntapaikoille, ulkoilureiteille ja kaupallisille palveluille on kaikille merkitty omat paikkansa.

Kaavoista ei kuitenkaan selviä rakentamisen aikataulu. Joku tontti saattaa olla tyhjänä monta vuotta.

Kaikkein heikoimmin pystytään ennakoimaan sitä, miten kaupalliset palvelut tulevat uudisalueelle. Se nimittäin riippuu täysin siitä, miten alueen asukasmäärät kehittyvät.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että uudiskohteen ostaja ei usein voi saada etukäteen selville, milloin alueelle saadaan esimerkiksi lähiruokakauppa.

Tarkista myös naapurin tiedot

Kaavatkaan eivät ole pysyviä. Niitä myös muutetaan. Kaupungin verkkosivuilta löytyy usein tieto, jos jossain on muutoskaava vireillä. Näin kuntalaiset saavat tilaisuuden ilmaista oman mielipiteensä ja muutosehdotuksensa.

Kaavoja muutetaan usein nimenomaan vanhoilla asuinalueilla. Viereinen vanha toimistotalo muutetaan vuokra-asunnoiksi tai teollisuustontin rakennukset puretaan ja tilalle tulee hotelli.

Naapuritaloyhtiölläkin voi olla kaikenlaista suunnitelmaa – asuntojen myynti-ilmoitukset ovat hyvä tietolähde. Niistä näkee, missä ollaan suunnittelemassa isoa korjausremonttia tai ullakkorakentamista, joista voi seurata häiriöitä pitkäksi aikaa.

Haja-asutusalueella on toisin

Kaava-alueen ulkopuolelle muuttava ei voi tarkistaa yleiskaavasta alueen tietoja. Haja-asutusalueella pitää selvittää muita reittejä pitkin, onko lähistöllä esimerkiksi maatilaa tai teollisuuslaitosta.

Joskus ostaja ei ole tiennyt, että kilometrin päästä otetaan kallioainesta, ja päätyy elämään jyskeen ja autorallin vaikutuspiirissä.

Siinä missä kaava-alueelle rakennetaan pyörätietkin, haja-asutusalueella liikkuminen tapahtuu enemmän piennarta pitkin.

Jos on liikunnallinen asunnon ostaja, lähialueen liikuntamahdollisuudet varmasti kiinnostavat. Luontoa arvostava kiinnittää huomionsa siihen, onko lähimetsä suojelumerkittyä eli turvattu uudisrakentamiselta. Asemakaavasta on parasta katsoa asioita, jotka ovat itselle tärkeitä.

Tosin usein rakentaminen alueella nostaa koko alueen arvoa. Asunnon ostajan kannattaa seurata alueen kehittymistä myös tästä näkökulmasta.

Asiantuntijana artikkelissa myyntipäällikkö Jorma Numminen, OP Koti.

Artikkelin alkuperäisversio on julkaistu 5.6.2018 ja sitä on päivitetty kauttaaltaan 14.7.2025.