Tanssijatähti unelmoi yksiöstä, mutta ruokahalu kasvoi syödessä – Atte Kilpinen esittelee elämänsä 3 tärkeintä kotia

Tanssijana rajoja rikkova Atte Kilpinen suhtautuu kotiinsa ikään kuin tanssiin.

– Hyväksyn molemmissa tietyn keskeneräisyyden, mutta aina voi olla myös parempi ja luoda jotain uutta ja kiinnostavaa, hän sanoo.

Atte rakastaa näyttämöiltä tuttua avaruudentuntua, ja kotonaan hän sietää hyvin myös tyhjää tilaa. Hankintansa Suomen kansallisbaletin 28-vuotias solistitanssija tekee harkiten.

– Samalla olen henkilö, jolle omistaminen on tärkeää. Oli se sitten tavara tai taide, en tykkää olosta, että minulla on jotain, minkä joku voisi viedä pois. Pidän siitä, että minulla on asuntoihinkin itsemääräämisoikeus.

Nyt Atte Kilpinen kertoo elämänsä kolmesta tärkeimmistä kodista. 

1. Lapsuudenkoti Turussa

Turun Ilpoisten kaupunginosa on ollut osa Atte Kilpisen elämää taaperoikäisestä saakka. Aten vanhemmat hankkivat perheelle kodin 1970-luvun kerrostalosta.

– Meillä ei ollut liikaa tilaa, vajaat kahdeksankymmentä neliötä, mutta rakkautta senkin edestä.

Atte ja jakoi lastenhuoneen isoveljensä kanssa, pikkusisko nukkui vanhempien kanssa. Elämä oli perhekeskeistä, ja molemmat vanhemmat omanlaisiaan kodin hengettäriä.

– Äiti teki enemmän sisustusjuttuja ja iskä kokkasi tosi paljon.

Tanssijapojalle lapsuudenkoti oli turvapaikka, jossa hän sai olla oma itsensä.

 – Vaikka koulussa tai muussa maailmassa ei välttämättä asetettukaan paineita, kodin ulkopuolella minua saattoi jännittää omana itsenäni oleminen.

Aten vanhemmat asuvat yhä Ilpoisissa, ja Atte voi piipahdella lapsuudenkodissaan koska tahansa - ja jäädä halutessaan myös yöksi.

Design ja asuntosäästäminen alkoivat kiinnostaa varhain. Atte laittoi rahaa säästöön jo ensimmäisistä, 15-vuotiaana saamistaan Turun kaupunginteatterin palkkioistaan. Ensimmäistä omaa asuntoaan hän alkoi säästää alaikäisenä.

– Ajatukseni oli, että ensin asunto, ja myöhemmin panostan sisustusunelmiin.

Hänelle on ollut aina selvää, että yli varojen ei kannata elää, vaan on joko karsittava menoja tai tienattava enemmän.

– Ajattelin, että elän loppuelämäni tyytyväisenä, jos saan Helsingistä yksiön. Ajatus siitä, että unelmani voisi joskus toteutua, tuntui aluksi todella kaukaiselta.  

Atte remontoi ensimmäiseen omistusasuntoonsa rouhean tunnelman. Jo tuolloin – ja edelleen – hän haluaa asua Helsingin kantakaupungissa.  

2. Etu-Töölön yksiö

Atte oli lopulta vain 20-vuotias, kun hän hankki omistusasunnon Helsingin Etu-Töölöstä. Ennen muuttoa yksiöön tehtiin iso remontti, jossa uusiksi meni lähes kaikki. Remontissa asunnosta tuli loft-tyylinen ja avara, keittiön kaapistosta Atte halusi mustan.

– Innostuin väreistä vasta myöhemmin, työmatkalla ostamani P. Laihon taulun myötä. Se teos laittoi minussa jotenkin värit liikkeelle.

Taidetta ja huonekaluja hankkiessaan Atte ei ole ikinä pohtinut vain yhtä kotia, vaan pidempää suhdetta.

– En mieti, sopiiko vaikkapa joku taulu yhteen kokonaisuuden kanssa, vaan jos tykkään yksilöstä, otan sen. Samoin tavalla ajattelen myös ihmisistä ja taiteilijoista. Tykkään, kun on erilaisia persoonia, jotka ovat kauniita omina itsenään.

Jos valmista olisi tultava silmänräpäyksessä, ei syntyisi tarinoita eikä henkilökohtaista kiintymystä.

– Mieluiten ympäröin itseni niin itseäni viisaammilla ihmisillä kuin huonekaluillakin. Kiinnostavuutta lisää, jos on nähnyt elämää ja kokenut asioita.

Tyylillisiä vaikutteita Atte on saanut esimerkiksi museokodeista ja ystäviensä asunnoista. Hän ei hanki turhaa tavaraa ja suosii käytettyä.

– Usein kiinnostavuus on siinä, että teen löytöjä. Rakastan hopeaa, ja olen ostanut vintage-kaupasta esimerkiksi yhden haarukka-veitsi -parin, en koko sarjaa kerralla kahdella tonnilla.

Harkitsevuudesta oli hyötyä silloinkin, kun Atte ajatteli, että oli aika siirtyä Etu-Töölön yksiötä isompaan asuntoon. Hänen ensimmäistä ostotarjoustaan ei hyväksytty.

– Päätin, että jos haluamani kohde on myynnissä vielä puolen vuoden kuluttua, teen uuden tarjouksen.

3. Kaksio Helsingissä

Nykyinen koti oli Atesta alun perin ihan rotanloukon näköinen. Hän aisti kuitenkin potentiaalin pinnan alla ja poisti esimerkiksi isot, ikkunat peittäneet sälekaihtimet. Remonttia hän teki paljolti itse.

– Vielä remontin jälkeenkin minua häiritsi jokin, kunnes tajusin, että tiilenvärinen tiiliseinä ei sopinut yhteen ruskean lattian kanssa. Maalasin tiiliseinän valkoiseksi.

44-neliöisessä keskustakodissa on tilava makuuhuone ja iso olohuone-keittiö.

– En kiinnitä huomiota niinkään neliöihin vaan kuutioihin. 3,3 metrin huonekorkeus luo avaruuden tuntua. Kun on viettänyt suurimman osan elämästään näyttämöllä, juuri korkeus tekee kotoisan ja turvallisen olon.

Kotiaan Atte kuvaa myös kohtaamispaikaksi.

– Monesti pyydän yhteistyökumppanini palaveriin kotiini. Ystäville järjestän välillä isompia illallisia, ja välillä heitä käy luonani iltateellä.

Televisiosta Atte luopui puolivahingossa. Se ei sopinut sisustukseen, ja kun Atte kuuli, ettei kymmenen vuotta vanha laite pian enää toimisi, hän luopui koko televisiosta.

– Päätös on ollut hyvä. Vähempi uutistulva on rauhoittanut mieltäni.

Aten luona ei näy myöskään selkeitä ammattiin liittyviä viitteitä.

– Vaikkei balettitossuja ole seinällä, on minulla pieni taulu, jossa on tanssillinen naisfiguuri. Sisustuksessa on paljon sekä pyöreitä että kulmikkaita muotoja. Myös koreografioissa pidän niin aaltoilevasta kuin suoraviivaisestakin muotokielestä.

Hankintoja palkinnoksi hyvästä työstä

Ammatillisesti Atte ei halua lokeroitua. Alun perin nykytanssijaksi kouluttautunut Atte on kuluneen vuoden aikana osallistunut esimerkiksi viihteelliseen tv-ohjelmaan Masked Singer.

– Jotkut ovat sanoneet, että mieti mitä haluat tehdä. Koen, että tehtäväni on välittää tanssin ilosanomaa eri kanavien kautta.

Aten persoona on tuonut Kansallisbalettiin uutta yleisöä.

– Palkitsen itseni monesti jonkin työn jälkeen. Kun Pirkko Saision dramatisoiman, Kohtauksia punaisesta jumalasta -teoksen ensi-ilta oli ohi, hankin itselleni Cosmic Angel -valaisimen. Kutsun valaisinta kosmiseksi rakastajakseni.

Kesällä vuorossa on lomailua, mutta Atte myös tanssii kesäkuussa Oulussa ensi-iltaan tulevassa Kreutzersonaatissa ja vastaa myöhemmin Kreutzersonaatti-illan järjestelyistä Helsingin Tanssin talossa.

Kotinsa seuraavaa hankintaa Atte tutkailee kansainvälisten huutokauppojen nettisivuilla.

– Tilaa olisi jollekin hienolle ja korkealle patsaalle. Olisi ihana, jos olisi joku, jota tervehtiä kotiin tullessa.

Atelle rakkailla Hymypoika-patsaalla ja isovanhempien säästöpossulla on omat paikkansa makuuhuoneessa.  

5 kysymystä kodeista

Esine, joka on kulkenut mukanasi kodista toiseen?

Mummilta ja papalta perimäni säästöpossu ja 12-vuotiaana saamani Hymypoika-patsas. Kun katseeni osuu Hymypoikaan, tulen hyvälle mielelle.

Mitä muistat ensimmäisestä lapsuudenkodistasi?

Olen syntynyt Kaarinassa, mutten muista ensimmäistä kotiani. Olin alle parivuotias, kun vanhempani ostivat Turun-kotimme.

Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä kodissasi?

Haluaisin parvekkeen ja kuusihuoneen, jossa olisi jouluisin valtava kuusi. Muulloin tila toimisi vierashuoneena.

Missä kodissasi et viihtynyt ja miksi?

Hampurissa minulla oli kiva vuokra-asunto, jossa sekä viihdyin ja en viihtynyt. Vaikka rakastin Saksassa työskentelyä, minulla oli kova kaipuu Suomen-kotiin.

Millainen on seuraava kotisi?

Nykyistä isompi. Siinä on parveke, vaikka parvekkeet ovat harvinaisia helsinkiläisissä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun taloissa.