Siuntiossa Christoffer Strandbergista on tullut todellinen puutarhaekspertti. Tänä kesänä hän istutti puutarhaansa peikonpähkinäpensaan, kuusi uutta alppiruusua, kolme puistoatsaleaa sekä jo toisen sateenvarjojalavan.

Vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksikin valitulla näyttelijä-juontaja Christoffer Strandbergilla on ollut töissä aina monta rautaa tulessa. Siksikin koti on hänelle maailman tärkein, kiireelle vastapainoa tarjoava paikka.

Strandberg kertoo kolmesta kodistaan, joilla on ollut hänelle erityinen merkitys.

Tummilla raitatekstiileillä sisustettu vaaleailmeinen olohuone.
Helsingin Punavuoressa asui tyylitietoinen pariskunta. Kerrostalokotiin kutsuttiin mielellään myös ystäviä.

Kerrostaloasunto Punavuoressa

Strandbergin tämänhetkinen koti on hänelle ehdottomasti elämän tärkein koti, mutta myös kerrostaloasunto Helsingin Punavuoressa on jäänyt rakkaana mieleen.

– Jo se antoi ihan erilaisen lähdön Punavuoressa asumiseen, että asuntoa myynyt Lea valitsi ostajiksi juuri meidät. Kiinnostuneita oli paljon, ja muilta olisi saattanut saada paremman hinnan, mutta Lealle oli tärkeää, kuka hänelle rakkaan paikan saisi.

Aluksi asunnon osti Strandbergin puoliso, ja myöhemmin Strandberg lunasti kodista puolikkaan.

Punavuori on jäänyt Strandbergin mieleen tietynlaisena nuoruuden ja viattomuuden aikana – hän oli 24-vuotias muuttaessaan 1930-luvulla rakennettuun taloon.

Niin hennonpunainen julkisivu kuin kodin raamitkin olivat hengeltään romanttisia.

– Me halusimme välillä vain kotoilla viikonloput, mutta joinain viikonloppuina järjestimme etkoja, ja samalla Jannen ja minun piirini yhdistyivät.

Siuntion rivitalokodin portaikko

Siuntiossa sijainnut rivitalokoti oli linjakas niin arkkitehtuuriltaan kuin sisustukseltaankin.

Rivitalokoti Siuntiossa

Punavuoresta pari muutti Strandbergin lapsuudenmaisemiin Siuntioon.

– Olin ajatellut jo joskus parikymppisenä, että vitsi jos voisin viisikymppisenä muuttaa takaisin. Yllättäen olinkin vasta 28-vuotias, kun asuimme jo Siuntiossa.

Makuuhuone on sisustettu mustavalkoisilla tasaraitatekstiileillä ja tapeteilla.
Raidat seurasivat sisustuksessa myös rivitalokotiin. 

Rivitalo sijaitsi historiallisella Kaapelitehtaan alueella. Talo oli Alvar Aallon oppilaan, arkkitehti Woldemar Baechmanin suunnittelema.

– Jos sen – kauniin ja arkkitehtonisesti selkeän – kämpän olisi voinut siirtää merenrantatontille, koti olisi ollut meille ideaali.

Kodista muutettiin sittemmin pois rivitaloelämän ”klassisen kirouksen” vuoksi. Osa naapureista oli kivoja, mutta oli myös henkilöitä, joille sovulla ei ollut merkitystä.

– Toisaalta olen kiitollinen kaikesta siitä hirveästä. Ilman rivitalohelvettiä emme olisi välttämättä olleet valmiita hankkimaan omaa taloa, Strandberg sanoo.

Christoffer Strandberg kahvittelee terassillaan.
Strandberg muumitalonsa terassilla. Siuntio-teemainen kahviastiasto muistuttaa rakkaasta mummista.

Omakotitalo Siuntiossa

Nykyistä asuinseutuaan Strandberg kutsuu Muumilaaksokseen. Muutaman kilometrin säteellä asuu parikymmentä hänen sukulaistaan. Kummitädin luo on viisisataa metriä, ja Strandbergin vanhemmat asuvat kymmenen minuutin ajomatkan päässä.

– Äidilläni on epäsuomalainen, räjähtävä ja rakastava temperamentti, ja hän on perheemme matriarkka. Minulla on pikkuveli ja äiti on ottanut myös Jannen yhdeksi pojakseen.

Siuntiossa sukulaiset ovat aina tervetulleita Strandbergin ja hänen puolisonsa luo. Heidän julkisivultaan sininen kotinsa on nimetty Muumitaloksi.

– Nimeen vaikutti sekin, että Tove Jansson on iso esikuvani ja se, että olen ääninäytellyt Muumipeikkoa monessa tv-sarjassa, Strandberg kertoo.

Hän hankki kotiin Muumi-avaimenperät pian muuton jälkeen.

Tänä vuonna 20 vuotta täyttäneessä talossa on olohuone, keittiö, sauna, takkahuone, kaksi makuuhuonetta ja Strandbergin työhuone.

– Minulla on Helsingissäkin työtila, mutta kirjoitustyötä ja muuta luovaa työtä teen mieluiten kotona. Täällä kallion päällä ajatus kirjaimellisesti lentää, ja pilvien ja puiden luonnollinen liike stimuloi, syksyllä muun muassa Nelosella pyörivää Petolliset -tosi-tv-ohjelmaa juontava Strandberg sanoo.

Koti on kuin käyntikortti

Nykyisessä Siuntion-kodissaan Strandberg käy kamppailua keskeneräisyyden kanssa. Tietyt asiat olisivat toisin, jos talo olisi itse rakennettu.

– Joskus kun ajattelen jotain huonekokoa tai seinän paikkaa, ne haittaavat minua. Joskus taas tuntuu, että ne kuuluvat asiaan.

Strandberg on pedantti, mutta kodin siisteys on ennen kaikkea puolison käsialaa.

– En tiedä ketään, joka pystyisi Jannen tavoin niin vaivatta ylläpitämään järjestystä ja siisteyttä, eikä mikään ole minkään valitusvirren takana.

Äskettäin hän maalasi yläkerran sisäkaton ja terassin aidan. Rahaa säästyy, kun remontoi ja laittaa pihaa itse.

1700 neliön laajuisella rinnetontilla on iso terassi ja Strandbergin luoma puutarha. Pihan alapuolella sijaitseva männikkö on raivattu ”takametsäksi”, jonne Strandberg on istuttanut alppiruusutarhan.

– Koen, että laittamalla taloa ja pihaa jäsennän myös itseäni. Kyllä koti on kuin käyntikortti – tapa kertoa, keitä me asukkaat olemme.

5 kysymystä kodeista

Tärkein peritty esineesi?

– Mummin Siuntio-teemainen astiasto. Meillä oli mummin kanssa tosi merkityksellinen ystävyys, ja kahvittelimme yhdessä.

Mitä muistat ensimmäisestä omasta huoneestasi?

– Hienoin hetki oli, kun sain oman kirjoituspöydän ja keltaisen, metallisen pöytälampun. Tunsin itseni tärkeäksi.

Mikä on nykyisen kotisi tärkein valintakriteeri?

– Sijainti. Puutalo ei ollut kartallani, mutta kun näimme tämän talon, pihan ja meren läheisyyden, muutin mieleni.

Millaisesta kodista haaveilet?

– Juuri nyt ei ole haavetta seuraavasta kodista, mutta jos löytyisi todellinen funkkishelmi…

Missä kodissasi et viihtynyt ja miksi?

– Helsingin Merihaan soluasuntoni en kokenut kodiksi. Betonilähiö oli maalaispojalle shokki.