Kun teettää asuntoon kuntotarkastuksen, myyjä tietää paremmin, mitä on myymässä, ja ostaja tietää paremmin, mitä on ostamassa.

– Jälkinapinan mahdollisuus on pienempi, tiivistää OP Kodin Pohjois-Savon toimitusjohtaja Pekka Linna. Hänellä on aiheesta kokemusta sekä välittäjänä että juristina.

Myyjä tietää, pitääkö jotain korjata ennalta

Jos kuntotarkastus tehdään ennen myyntiä: Myyjänä tiedät, jos asunnossa olisi jotain kuntoon laitettavaa. Voit korjata vian ennen myyntiä tai ottaa vian huomioon hinnassa. Osaat siis paremmin määritellä asunnon hinnan.

Linna huomauttaa, että joskus kuntotarkastuksessa kestää. Sekin on hyvä syy tehdä tarkastus hyvissä ajoin ennen myyntiä.

– Kuntotarkastajan paikalle tilaaminen, tarkastuksen tekeminen ja lopullisen raportin valmistuminen tarvitsevat kaikki aikaa, Linna sanoo.

Ostaja näkee tilanteen

Jos kuntotarkastus tehdään silloin, kun ostaja on jo löytynyt: ostajalle on eduksi, että hän pääsee näkemään, kun kuntotarkastusta tehdään.

– Raportista saa paremmin selvää, kun on ollut itse paikalla. Paikan päällä voi myös tehdä itse havaintoja ja kysyä suoraan tarkastajalta, jos tulee jotain kysyttävää mieleen, Linna sanoo.

Ostaja saattaa tarvita kuntotarkastuksen myös siksi, että aina pankki ei myönnä lainaa iäkkäämpiin kohteisiin ilman, että kuntotarkastus on tehty.

Helpottaa vastuun jakamista

Kuntotarkastus ei vapauta myyjää eikä ostajaa vastuista. Se kuitenkin vähentää asuntokauppoihin liittyvää epävarmuutta. Kun ensin tiedetään, mitä mahdollisia riskejä on, voidaan helpommin päättää, kenen vastuulle ne jäävät.

– Osapuolet sopivat, miten vastuu jaetaan. Yleistä on, että myyjä antaa asunnon kauppahinnasta alennusta, ja korjaaminen on ostajan vastuulla, Linna sanoo.

Onko kuntotarkastus luotettava, kun siinä ei avata rakenteita?

Kuntotarkastuksessa tarkastellaan asuntoa pintapuolisesti ja etsitään riskitekijöitä sekä ulkoisia merkkejä ongelmista. Pintapuolisenkin tutkimuksen perusteella pystyy päättelemään riskeistä ja ongelmista paljon, jos tarkastuksen tekee pätevä ammattilainen. Jos jotakin epäilyttävää löytyy, voidaan tarvittaessa tehdä tarkempi kuntotutkimus, jossa rakenteet avataan ja otetaan näytteitä.

– Kannattaa kysellä tutuilta ja ottaa kuntotarkastaja, josta muilla on hyviä kokemuksia, Linna neuvoo.

Tarkastajan ammattimaisuuden voi tarkistaa myös osoitteesta asiantuntijahaku.kauppakamari.fi.‍ Kuntotarkastajan pitäisi olla keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja.

Voiko rivitaloasuntoon tehdä kuntotarkastuksen?

Toisinaan asunto-osakeyhtiömuotoisenkin asunnon ostaja haluaisi tietää paremmin mahdolliset riskit tai rakenteiden ongelmat. Siis erillistalossa, rivitalossa ja kerrostalossa.

– Periaatteessa kuntotarkastuksen voi tehdä, mutta siihen tarvitaan isännöitsijän lupa, Linna kertoo.

Pinnallisen kosteusmittauksen voi vapaasti tehdä asunnon osakas itse, mutta asunto-osakeyhtiössä omistaja eli taloyhtiö vastaa rakenteista. Siksi kuntotarkastuskin on käytännössä taloyhtiön heiniä. Yleensä taloyhtiöiden kuntotarkastukset ovat isoja, järeitä prosesseja silloin, kun ollaan suunnittelemassa perusparannuksia.

– Voidaan tutkia paalutusten pitävyyttä, asbestiasioita ja sellaista, Linna kertoo.

Asiantuntijana jutussa toimi OP Koti Pohjois-Savon toimitusjohtaja Pekka Linna