Päiväkoti-ikäisellä Roope Takalalla oli yksi unelma – tulla astronautiksi. Vähän vanhempana Takala alkoi ymmärtää, että oli saattanut syntyä väärään maahan unelmaansa ajatellen. Aikuisena tie vei opiskelemaan mekatroniikan insinööriksi ja myöhemmin kehittämään Nokian avaruusohjelmaa.

– Nokiassa kertyi kokemusta siitä, kuinka suunnitella ja valmistaa erittäin pientä elektromekaniikkaa, joka kestää mitä tahansa, Takala kertoo.

Kun Nokia ajautui vaikeuksiin, Takala istui alas miettimään, mitä hän todella haluaa tehdä. Syntyi startup Aurora Propulsion Technologies, yhdessä teknologiajohtajaksi tulleen Perttu Yli-Oppaan kanssa.

– Aloimme kartoittaa, mikä on avaruusalan sweetspot, jonka komponentit vielä puuttuivat markkinoilta. Helmikuussa 2019 saimme koottua rahoituksen Auroralle ja aloitimme tuotekehitysvaiheen.

Viidessä kuukaudessa Aurorassa onnistuttiin kehittämään minikokoinen satelliitin moottori. Tavoitteita on monia muitakin, kuten maan ilmakehän ulkopuolelle lentäminen, satelliittien hallittavuuden parantaminen, sekä niiden elinkaaren pidentäminen, kuin myös avaruusromun vähentäminen.

– Haluamme tehdä aurinkokunnan ennätyksen ihmisen rakentamille laitteille, lentää nopeimmin ja kauemmaksi kuin kukaan muu. Olisi hienoa päästä näyttämään nyt maasta kauimpina oleville Voyager-luotaimille perävaloja.

Edessä loistava tulevaisuus

Avaruusaika jaetaan kahteen osaan: old spaceen ja new spaceen. Aurora Propulsion Tecnologies edustaa jälkimmäista, joka on täällä nyt. Sen päätarkoituksena on tehdä avaruusteknologiaa nopeasti ja paljon edullisemmin kuin aiemmin.

Reilun vuoden ikäinen Aurora on jo nyt Pohjois-Euroopan suurin rakettifirma. Henkilömäärältään Aurora on kasvanut vajaassa vuodessa huimasti – viimeisen kvartaalin aikana 130 prosenttia. Avaruusala työllistää maailmalla ihmisiä tällä hetkellä nopeammin kuin mikään muu ala. Suomessa siitä on povattu uutta Nokiaa ja paljon suurempaa kuin 10 vuotta sitten meillä räjähdysmäisesti kasvanut peliala.

– Auroran alkuvaiheessa ihmiset soittelivat, että haluavat tulla meille töihin. Aluksi jouduin sanomaan, että minulla ei ole vielä rahaa maksaa palkkaa. Usein vastaus oli, että ei se haittaa, haluan silti tulla teille töihin, Takala muistelee.

Nyt avaruusalaa Suomessa rahoittaa suurelta osin Business Finland. Sen kansallisessa New Space Economy -avaruusohjelmassa on varattuna 100 miljoonaa tuleville neljälle vuodelle.

Mikromekaanikot kelloseppäkoulusta

Aurora Propulsion Technologiesin tavoitteena on paitsi innovoida, myös alkaa valmistaa satelliitteja ja moottoreita massatuotantona. Espoon Otaniemessä niitä kokoavat kelloseppäkoulusta rekrytoidut mikromekaanikot. Mutta ihan ensin firmaan töihin tullut mikromekaanikko saa valmistaa työkalunsa.

– Valmistamamme avaruusteknologia on niin pienikokoista, ettei työkaluja niiden valmistamiseen oikein löydy. Suurin osa tarvittavista työkaluista ja komponenteista tehdäänkin pitkästä tavarasta, kuten teräksestä, titaanista ja keraameista, Takala kertoo.

Avaruusalan kustannukset ovat kutistuneet huimasti kasvun ja teknologian kehittyessä. Massatuotanto tulee vaikuttamaan toimitusnopeuksiin ja mahdollistaa tehokkaamman tuotetestauksen.

– Massatuotettujen satelliittien kustannukset ovat aivan eri luokkaa kuin käsin valmistettujen.

Silloin satelliitin komponenttien kestävyyttäkin pystytään testaamaan tilastollisesti, ja niistä pystytään antamaan takuita. Kukaan ei ole tehnyt sellaista vielä tällä alalla.

Aurora Propulsion Technologiesin valmistama ensimmäinen moottori on toimitettu. Näillä näkymin se laukaistaan avaruuteen juhannuksen tienoilla Aalto yliopiston Foresail 1 -satelliitissa.

– Se on juhlan paikka. Laukaisun jälkeen pystymme keräämään dataa siitä, mitä laite on tehnyt avaruudessa, mikä auttaa meitä tuotteidemme jatkokehityksessä. Sitä paitsi firmojen arvo tällä alalla kaksin- tai kolminkertaistuu, kun heiltä lentää jotain avaruuteen.

Edes taivas ei ole rajana

Aurora tähtää myös korkeammalle kuin muut firmat, joiden satelliitit lentävät matalalla Maan Kiertoradalla eli LEOlla, alle 2000 kilometrin korkeudessa.

– LEOlle pääsee helposti, sieltä saa maapallosta hyviä kuvia ja mitä matalammalla lentää sen yksinkertaisemmalla kameralla selviää, Takala kertoo.

Mutta mitä korkeammalle lentää, sitä pidempään satelliitti siellä pysyy, jolloin kallis satelliitti voi tuottaa palveluitaan pitempään. Silti avaruusromu huolettaa, eikä suotta. Tällä hetkellä avaruudessa on runsaasti satelliitteja, joihin yhteys on täysin katkennut. Asiasta huolestunut YK teki päätöslauselman, että kaiken, mitä avaruuteen lähetetään, pitää jatkossa tulla alas 25 vuodessa.

– Muutamat firmat yrittävät rakentaa ”roska-autoja”, jotka hakisivat rikkinäisiä satelliitteja alas. Me olemme kehittämässä plasmajarrua, jolla rikkoutuneet satelliitit saadaan putoamaan ilmakehään, jossa ne tuhoutuvat.

Tavoitteena menestys

Vaikka avaruusasiat kuulostavat tavallisen ihmisen korvaan korkealentoisilta jutuilta, satelliiteilla mitataan oikeasti maanläheisiä asioita.

– Säätiedotus on yksi tutuimpia, noin kahdeksan kymmenestä avaruusfirmasta tekee analytiikkasoftaa. Urheilukellon GPS-signaali on toinen yleinen sovellus. Satelliiteilla tarkkaillaan myös laivaliikennettä. Jos satamassa on ruuhkaa, osataan laivoja neuvoa hidastamaan vauhtia, jolloin ne säästävät polttoainetta ja luontoa.

Auroran tavoite on olla vuonna 2025 sadan miljoonan euron bisnes. Sinne Takala aikoo päästä valttikorttinaan hyvä johtaminen.

– Jos haluaa olla voittaja, yksi tärkeimpiä asioita yrityksessä on hyvä johtaminen. Se ei ole mikromanagerointia eikä määräilyä. Hyvä johtaja tietää johtamisen olevan kunnossa siinä vaiheessa, kun tiimi toimii niin tehokkaasti, että johtajalle ei ole enää juuri muita hommia kuin varmistaa hyvä työympäristö, keittää kahvia ja järkätä tiimipäiviä.

Lue myös:

Suomi hyppää avaruusliiketoiminnan uuteen aaltoon: murros tarjoaa globaaleja mahdollisuuksia kasvuyrityksille