Alkuvuodesta 2014 Salossa toimivalla Mäen maatilalla tapahtui monta asiaa. Tuolloin tilan uusi navetta valmistui, ja isäntä Simo Mäki ja emäntä Mirka Puhakka nostivat lehmäluvun reilusta 50 lehmästä 125:een. Samalla tila siirtyi luomumaidon tuotantoon ja he ottivat käyttöön kaksi lypsyrobottia.

– Emäntä oli sitä mieltä, että hän ei halua enää lypsyasemaa. On myös melko haasteellista hankkia sellaista henkilökuntaa, joka hoitaisi lypsyn joka kerralla samalla lailla, mikä olisi lehmille tärkeää. Robotti helpottaa siinä, että ei tarvita niin karjanhoitoon perehtynyttä henkilökuntaa, Mäki kertoo.

Tilalla onkin kaksi vakituista työntekijää, jotka auttavat karjanhoitotöiden lisäksi esimerkiksi peltoviljelyssä sekä koneiden huollossa ja korjauksessa.

Uusi navetta ja sen paremmat olosuhteet, kuten tilavammat makuuparret ja parempi ilma, sekä tiheämmät lypsykerrat ovat nostaneet maitomäärää Mäen mukaan merkittävästi.

Lehmät hakeutuvat lypsyrobotille omatoimisesti, ja niiden lypsy on vakiintunut noin kolmeen kertaan vuorokaudessa. Aiemmin Mäki hoiti asemalypsyn emännän kanssa kahdesti päivässä. Robotit ovatkin muuttanet heidän arkeaan melko paljon.

– Työnkuva on muuttunut, ja aikataulusta on tullut joustavampi. Työtunteja robotit eivät ole vähentäneet, mutta ne ovat keventäneet fyysisesti raskasta lypsytyötä.

Vaikka robotit hoitavatkin lypsyn, se ei tarkoita, etteivätkö tuottajat kävisi navetassa. Robotti vaatii säännöllistä puhdistusta ja tarkkailua, ja kaikki muut lypsykarjan hoitoon liittyvät työt on tehtävä itse.

Suomessa maitoa lypsää noin 1 500 robottia

Ensimmäiset lypsyrobotit otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2000. Viisi vuotta myöhemmin niitä oli käytössä noin 200.

Viime vuonna maitotiloja oli noin 7 200, ja nyt niistä noin tuhannella on käytössä yhteensä 1 500 robottia, kertoo Valion kehityspäällikkö Jaana Kiljunen. Hänen mukaansa erityisesti Pohjois-Savossa on vahva lypsyrobottikanta.

Valion maidosta noin kolmannes on robottilypsettyä.

Kiljusen arviolta robotti hankitaan usein sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, kun uudet emännät ja isännät kehittävät tilan toimintaa itselleen sopivaksi.

Robotti saatetaan hankkia myös sen takia, että tilakoon kasvaessa henkilökuntaa tarvittaisiin lisää. Yksi robotti kykenee lypsämään päivässä noin 60 lehmää.

– Tilakoon kasvaessa työvoiman saanti ei ole kovin helppoa. Työvoima on myös usein melko kallista, ja maitoalan yritykset ovat siinä mielessä pk-yrityksiä, että ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on korkea, Kiljunen arvioi.

Hänen mukaansa robotti voi myös pidentää maidontuottajan työuraa.

– Lypsäminen on erittäin raskasta ja kuluttavaa työtä. Robotti tuo monesti työelämään lisää vuosia verrattuna asemalypsyyn.

Maatalouden digitalisaatio on tuonut alalle tietotyöläisille tuttuja piirteitä

Lypsyrobotit tuottavat lehmistä uudenlaisella tarkkuudella tietoa. Maitotilallisten arki onkin vähitellen saanut tietotyöläisille tuttuja piirteitä, kun navetasta kertyvän tiedon analysointi ja tulkinta vaativat tuottajilta tietokoneen tai tabletin ääreen istahtamista.

– Täytyy opetella hyödyntämään niitä laitteita. Aina kannattaa muistaa sekin, että on miten paljon mittalaitteita tahansa, mitään ei tapahdu, jos mittareita ei osaa lukea ja tee niistä johtopäätöksiä ja toimenpiteitä tuotannon parantamiseksi, Kiljunen sanoo.

Tiedon tarkkailu, käsittely ja johtopäätösten tekeminen vaativatkin tuottajalta uuden opettelua ja perehtymistä uusiin järjestelmiin.

Simo Mäen mukaan uuden järjestelmän käyttöönotto ja siihen tutustuminen veivät oman aikansa. Valmistaja tarjosi tukea käyttöönottoon ja datan tulkintaan. Kun tietoa tilan lehmistä alkoi karttua enemmän, päätöksenteko ja toiminnan kehittäminen helpottuivat.

Tiedot auttavat tekemään konkreettisia päätöksiä sekä seuraamaan niiden vaikutusta maitotuotokseen.

– Lehmän maidonvirtausnopeus tallentuu tietokantaan, kun se käy robotilla. Tätä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi karjanjalostuksessa, Mäki antaa esimerkin.

Hitaasti lypsävät lehmät siemennetään yleensä lihakarjarotuisen sonnin siemenellä, jolloin saadaan lihantuotantoon sopiva vasikka. Hitaammat lehmät voidaan siis vähitellen korvata nopeammin lypsävillä lehmillä, mikä parantaa tilan maitotulosta.

Robotti työskentelee vuorokauden ympäri – hälytys voi tulla myös yöllä

Valion Kiljunen arvioi, että lypsyrobotti sopii hyvin sellaisille tilallisille, jotka ovat huolellisia ja tarkkoja.

– Ihan yletön huolehtiminen ei ole robotti-ihmisen luonteenpiirre. Jotkut kokevat robotit todella vapauttaviksi ja on ihanaa, ettei ole kiinni lypsytyössä. Toiset taas haluavat, että lypsytyö tehdään asemalla kaksi kertaa päivässä.

Maidontuottaja Mäki on ollut tyytyväinen tilalla käytössä olevaan kahteen robottiin, eikä hän enää luopuisi niistä. Niiden arvonlisäveroton yhteishinta oli noin 250 000 euroa. Vähitellen ne maksavat itseään takaisin – niin tekemänsä lypsytyön kuin tuottamansa tiedon, kuten maidon laadun ja eläinten terveydentilan tarkkailun, näkökulmasta.

On kuitenkin itsestä kiinni, miten saadun tiedon saa siirrettyä päätöksentekoon. Mäki tuo myös esiin sen, että robotti on sitonut työhön uudella tavalla.

– Robotti on toiminnassa vuorokauden ympäri, joten täytyy olla henkisesti valmis siihen, että ihan milloin tahansa saattaa tulla tilanne, joka vaatii nopeaa reagointia. Osa maitotilayrittäjistä haluaa, että lypsyllä on alku ja loppu, eikä sitä tarvitse miettiä seuraavan kerran kuin aamulla.

Robotti puolestaan saattaa hälyttää keskellä yötä. Mäki kuitenkin kertoo, että osa aluksi asemalypsyä kannattaneista henkilöistä on myöhemmin hankkinut robotin.

– Ei tietotekniikkaa pidä pelätä. Ehkä vähän pitää olla halu oppia ja halu hyödyntää nykyaikaisia järjestelmiä, jotka keräävät tietoa.