Moneen suuntaan kasvavat digitaaliset alustat muuttavat radikaalisti työn tekemisen muotoja. Alustojen kautta tehdään paitsi fyysisiä hanttihommia kuten ruoan ja ihmisten kuljetusta, yhä enemmän myös monenmuotoista asiantuntija- ja luovaa työtä.

Alustatalous tarjoaa monelle uusia töitä ja toimeentulon keinoja, mutta on kriitikoiden mukaan myös luonut systeemin, joka mahdollistaa työlainsäädännön kiertämisen ja työntekijöiden hyväksikäytön. Tyypillisesti alustoilla tehdään töitä keikkamaisesti, ilman työsuhteisen työntekijän statusta ja turvaa.

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n johtava ekonomisti Janine Berg on erikoistunut ei-työsuhteisen työn ja erityisesti kovassa kasvussa olevan, niin kutsutuilla mikrotyöalustoilla tapahtuvan työn tutkimiseen. Mikrotyöllä tarkoitetaan yleisesti lyhytkestoisia, mekaanisia työtehtäviä, kuten litterointia tai vaikkapa määrättyjen tietojen lisäämistä kuviin.

Tutkimustaan varten Berg on haastatellut paljon alustojen kautta keikkatöitä tekeviä ihmisiä, ja kohdannut pitkän listan työhön liittyviä haasteita. Alustojen kautta keikkatöitä tekeviltä puuttuu sosiaaliturva, palkkioiden maksuissa saattaa esiintyä ongelmia ja pulatilanteissa apua voi olla vaikea saada.

– Työntekijät voivat ehkä kirjoittaa alustalle, mutta eivät välttämättä pääse edes puhumaan oikean ihmisen kanssa. Mekanismit ongelmatilanteiden hoitamiseen puuttuvat usein kokonaan.

Jääkö työstä jälki?

Yhä useammat ihmiset ympäri maailmaa työskentelevät alustojen kautta, ja samalla kilpailu töistä kiihtyy. Bergin mukaan se tarkoittaa, että työntekijät käyttävät enemmän ja enemmän aikaa seuraavan työprojektin etsimiseen, asiakkaiden taustatietojen selvittämiseen ja muuhun työhön, josta ei makseta palkkaa.

– Erityisen mielenkiintoista on se, että digitaalisten alustojen kautta tehdään paljon yksinkertaista työtä, mutta yhä enemmän myös korkean osaamistason töitä, esimerkiksi IT-alan projekteja. Tällä hetkellä alustat määrittävät pelin säännöt, ja niiden maailma on hieman villi länsi.

Bergin mielestä merkittävä on myös kysymys siitä, kuinka ”vapaita” alustoille töitä tekevät itse asiassa ovat freelancer-statuksestaan huolimatta. Hänen tekemiensä haastatteluiden perusteella työntekijöitä saatetaan monitoroida ja velvoittaa esimerkiksi lähettämään ruutukaappauksia tietokoneiltaan sattumanvaraisina aikoina.

– Voi myös pohtia sitä, kuinka alustatyö vaikuttaa tulevaisuuden urakehitykseen. Jos nuori ihminen on tehnyt mikrotöitä alustoille neljä vuotta ja haluaa siirtyä eteenpäin, mistä hän saa tarvittavat suositukset ja työtodistukset? Perinteinen, virallinen “jälki” työkehityksestä jää puuttumaan.

Kenelle sääntely kuuluu?

Sitran johtava asiantuntija Mikko Dufva tutkii työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja ja murroksia, ja on aiemmin ollut VTT:llä tutkijana mukana muun muassa Platform Value Now -hankkeessa. Hän myöntää, että kysymys alustojen luoman uuden työn sääntelystä ja reiluista pelisäännöistä on vielä pitkälti ratkaisematta.

– Kyse on potentiaalisesti melko isosta murroksesta, emmekä vielä tiedä, mille kaikille aloille alustat tulevat leviämään, Dufva toteaa.

Hänen mielestään selvää on ainakin se, ettei alustoja kannata pyrkiä kieltämään. Ne tuovat uusia työmahdollisuuksia ja mahdollistavat esimerkiksi resurssien tehokkaamman käytön.

– Työntekijät pitäisi kuitenkin asettaa samalle viivalle työn muodosta riippumatta. Kaikilla tulisi olla tietty perusturva.

Verkon alustojen kautta tapahtuva mikrotyö on globaalia ja matkustaa tehokkaasti eri maiden rajojen yli. Siksi sen sääntely yhden valtion tasolla ei välttämättä toimisi, muistuttaa Janine Berg.

– Esimerkiksi Saksassa toimii melko paljon mikrotyöalustoja. Jos Saksa alkaisi sääntelemään alustoja tiukasti, mikä estäisi niitä siirtämästä toimintansa vaikkapa Kaliforniaan?

Myös Mikko Dufva uskoo, että digitaalisen alustatalouden sääntelyn pitäisi tapahtua ennen kaikkea kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi EU:n kokoinen toimija voi jo tehdä merkittäviä linjauksia, ja on pistänyt kampoihin esimerkiksi Googlen kaltaiselle jätille.

Dufvan mukaan alustatalouden mahdollistava teknologia tarjoaa myös itsessään mahdollisuuden parempaan läpinäkyvyyteen ja sääntelyyn.

– Moneen alustaan on sisäänrakennettuna jonkinlainen arvostelusysteemi, jonka voisi hyvin ulkoistaa koskemaan alustaa itseään. Alustatyöntekijät voisivat siis arvioida alustojen toimintaa omasta näkökulmastaan.

Uusia osuuskuntia ja verkostoja

Janine Berg ajattelee, että pahimmillaan digialustojen nousu voi merkitä työntekijän oikeuksien kannalta suurta askelta taaksepäin. Samalla myös työn tehokkuus voi itse asiassa kärsiä, ei välttämättä parantua.

– Kun työlainsäädäntö aikoinaan kehitettiin, se paransi työntekijöiden oloja mutta teki nopeasti työstä myös tuottavampaa. Myös työnantaja hyötyy regulaatiosta, mutta ei yleensä ryhdy siihen vapaaehtoisesti.

Dufva näkee tulevaisuudessa Bergia enemmän mahdollisuuksia. Hän kyseenalaistaa narratiivin alustatalouden vääjäämättömästä etenemisestä ilman mahdollisuuksia vaikuttaa sen kulkusuuntaan.

– Alustatalouden ovat kuitenkin synnyttäneet ja sitä kehittävät eteenpäin ihmiset. Me voimme muovata sitä, kuinka alustat toimivat, hän huomauttaa.

Dufva uskoo, että kasvava paine vastuulliseen yritystoimintaan siirtymiseksi tulee vaikuttamaan myös alustojen tulevaisuuteen. Suuri muutos voi kuitenkin tulla myös alustoista itsestään.

– Mikrotyön ajatellaan usein olevan sitä, että on työn tilaaja ja työtä tekemässä joukko yksittäisiä ihmisiä, joilla ei juuri ole joukkovoimaa. Mutta alustoille muodostuu jo omanlaisia verkostojaan.

Yksi esimerkki ovat työntekijöiden itsensä omistamat alustaosuuskunnat, kuten valokuvaajien omistama kuvapalvelu Stocksy United ja Yhdysvalloissa toimiva kyytipalvelu Green Taxi Cooperative. Osuuskuntatoimintaan on sisäänrakennettuna malli siitä, miten alustan tuottama vauraus jaetaan työntekijöille.

Myös osaajia tiimeiksi kokoavat alustat muuttavat mikrotyöalustojen perinteistä toimintalogiikkaa. Esimerkkinä Dufva mainitsee suomalaisen GoCo, joka pyrkii luomaan työkaluja tiimitalouteen eli työn tekemiseen vaihtuvissa tiimeissä.

Mahdollisesti suurin kysymysmerkki on lopulta se, kuinka lohkoketjut tulevat vaikuttamaan alustatalouden työmarkkinoihin. Lohkoketjujen myötä toisilleen vieraat toimijat voivat toimia yhdessä ilman välikäsiä, kun luottamus siirtyy lohkoketjun harteille.

– Toistaiseksi kokeilut ovat melko abstraktilla tasolla, mutta seuraan mielenkiinnolla, mitä tästä seuraa. Jos alustat ovat vähentäneet välikädet yhteen alustaan, lohkoketju voisi viedä luvun suoraan nollaan.