Startup-yhteisö Maria 01:ssä kasvaa menestyjiä

Ytimessä. Tämä ajatus nousee mieleeni, kun kävelen Maria 01:n sisäpihalle. Siellä oleva kyltti kertoo, että olemme perillä startup-yhteisön kotipaikassa Helsingissä. Täällä työskentelee satoja ihmisiä, joilla on kekseliäs mieli ja kyky soveltaa teknologiaa täysin uudella tavalla. Vaikka heidän kehittelemänsä ideat ovat erilaisia, heitä yhdistää yksi asia: he voivat olla tulevaisuuden suuria menestyjiä.

Kun huippu-urheilija haluaa harjoitella kovaa ja tavoitteellisesti, hän suuntaa olympialeirille. Kun startup-yrittäjä haluaa tehdä saman, hän tulee Maria 01:een. Näin kertoo Startup Marian toimitusjohtaja Voitto Kangas.

– Jokainen pelaa omaa lajiaan, mutta samaan tapaan kuin Vierumäelle mennään treenaamaan olympialaisiin, tänne tullaan treenaamaan sitä, miten kehitytään isoksi.

Helsingin keskustan liepeillä sijaitseva entinen sairaala on saanut täysin uudenlaisen elämän. Se avasi ovensa viime vuoden elokuussa startupeille, ja nykyään sen tiloissa toimii Suomen suurin startup-yhteisö. Entiset sairaalahuoneet ovat nykyään työtiloja ja lattiaan maalatut opastusviivat vievät hoitotilojen sijasta uutta innovoivien yrittäjien luo.

Sairaalassa työskentelee 85 startupia ja 700 tekijää. Yrityksiä on saapunut sinne myös ulkomailta, kuten Itä-Euroopasta. Kiinnostus yhteisöä kohtaan on ollut niin suurta, etteivät kaikki halukkaat mahdu mukaan. Uusia yrityksiä hyväksytään sinne hakemuksien perusteella. Niitä tulee Kankaan mukaan kuukausittain noin 15 kappaletta.

Alkuvaiheen kasvuyritysten sijoitusmuotoisia rahastoja on kahdeksan, mikä on Kankaan mukaan kolmasosa maan kaikista vastaavista. Startupien lisäksi alueella toimii sijoittajia ja siellä on hautomotoimintaa. Se tekee hubista uniikin.

– Haluamme, että Suomen startupien kovin kärki jakaisi oppeja ja ratkoisi ongelmia samalla tontilla.

Keskittymä helpottaa myös muualta saapuvien sijoittajien urakkaa. Helsinki–Vantaan lentokentältä he voivat nousta vaikka taksiin ja ajaa suoraan sairaalalle sen sijaan, että he vierailisivat monessa paikassa.

– Kun ulkomainen sijoittaja tai suuryritys saapuu Suomeen, riittää, että se tulee yhteen osoitteeseen katsomaan, mitkä ovat maan kovimmat firmat ja ketkä sijoittavat niihin.

Kohti parempaa huomista

Puolen päivän aikaan sairaalan startup-yhteisön iloisesti soriseva ydin löytyy ravintola Starterista. Suuri osa sen pöydissä istuvista on nuoria, ja näkymä on kuin korkeakoulusta. Tämä ei ole mikään ihme, koska Maria 01 on startup-yrittäjien oma kampus.

Kun Maria 01 aloitti toimintansa, se oli suunniteltu viiden vuoden projektiksi. Sen taustalla on muun muassa Helsingin kaupunki, Helsingin Uusyrityskeskus ja Startup-säätiö. Nopeasti kasvanut toiminta häivytti kuitenkin tämän ajatuksen, ja keskittymä on tullut jäädäkseen. Tavoitteena on luoda sairaalaan startupien eloisa ja menestyvä keskittymä.

Kankaan mukaan siellä toimivien ikäjakauma on looginen, koska teknologia on heidän ydinosaamistaan.

– Startupit ovat ICT-yrityksiä riippumatta siitä, mitä ne tekevät ja millainen niiden liikevaihto on. Teknologia-ala on itsessään melko nuori. Sen takia myös porukka on väistämättä melko nuorta. Heillä on parhaimmat taidot siitä teknologiasta, jota he soveltavat.

He kykenevät ratkomaan konkreettisia ongelmia tekniikan ja sen sovellusten avulla. Heitä yhdistää myös usko parempaan tulevaisuuteen.

– Startupit perustuvat siihen, että on havaittu jokin ongelma maailmassa ja siihen on oivallettu ratkaisu. Tämä maailma elää teknologiaoptimistista. Menemme eteenpäin ja uskomme, että tulevaisuus on aina parempi kuin tänään.

Tämä on se ajatus, joka motivoi startup-yrittäjiä kehittämään toimintaansa ja tuotteitaan. Heidän visionsa saattaa olla kirkas alusta pitäen, mutta toteutustapa ei. Siihen yrittäjät saavat apua Maria 01:stä.

Tavoitteet korkealla

Startupit ovat alkuvaiheen yrityksiä, jotka tavoittelevat nopeaa kasvua skaalaamalla ideaansa ja esimerkiksi viemällä sen kansainvälisille markkinoille. Maria 01:n yrityksiä yhdistää myös se, että ne hyödyntävät teknologiaa tuotteissaan ja palveluissaan.

Monille startup-yritys voi olla ensimmäinen tai toinen, joten apu tulee tarpeeseen. Startup-ekosysteemiin kuuluukin vahvasti toisten auttaminen. Se liimaa yritykset tiiviisti yhteen.

– Kaikkea on vähän, mutta unelma on valtavan iso. Se vie pientä tiimiä eteenpäin. Kun kaikki ovat samassa veneessä, se luo yhteishengen. Valitsimme, että olemme yrittäjiä ja lähtökohtaisesti meillä on samat ongelmat, Kangas kertoo.

Maria 01:n tarkoitus on olla paikka, jossa yritykset voivat kehittyä yhdessä. Olympialeirin tavoin tähtäin on korkealla.

– Toivottavasti Suomesta tulee seuraava GAFAM-yritys. Sitä tässä haetaan. Toinen vaihtoehto on, että Suomeen syntyy 10 000 sadan hengen yritystä. Sillä hoidetaan koko huoltovaje.

GAFAM-yrityksellä Kangas viittaa Googlen, Applen, Facebookin, Amazonin ja Microsoftin kaltaisiin isoihin tekijöihin. Maria 01:ssä toimivien yritysten joukossa voi olla tällaisia uusia kansainvälisiä menestyjiä.

Niitä yhdistää myös se, että yhden yrityksen menestys leviää laajalle. Kangas kertoo tutkimuksesta‍, jonka mukaan yli kymmenen miljoonaa kerännyt pohjoismainen startup luo keskimäärin kolme uutta yritystä.

Kotimaisten alkuvaiheen kasvuyritysten menestyksestä ja startup-kulttuurin noususta kertoo myös se, että viime vuonna niihin sijoitettiin 42 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, Kangas kertoo. Yhteensä summa oli 383 miljoonaa euroa. Suuri osa uusista sijoituksista tuli Kankaan mukaan ulkomailta. Selitys kasvuun on selvä.

– Startupeja on paljon enemmän, ja ne ovat laadukkaampia kuin viisi vuotta sitten.

Yhteisö luo niille paikan kasvaa suurempiin mittoihin. Myös sen itsensä on tarkoitus laajentua, sillä sairaalassa on yhä käyttämättömiä neliöitä. Nyt yhteisö toimii 10 000 neliön alueella, ja kolmen vuoden aikana niiden määrä on tarkoitus tuplata.

Kun tämä lukema jaetaan niitä käyttävällä 700 henkilöllä, päästään Kankaan mukaan Pohjoismaiden suurimman startup-keskuksen tittelin haltijaksi.

Auta muita ja kehity itse

Yksi tuoreista sairaalaan asettuneista yrityksistä on Selko.io, joka kehittää sovellusta tuotekehitysvaatimusten analysointiin. Sovellus käy läpi suuria määriä englanninkielistä tekstiä ja vaatimuksia ja auttaa asiakasta ymmärtämään niitä. Se säästää aikaa ja rahaa.

Yritys perustettiin vuoden vaihteessa, ja syyskuussa sen kansainvälinen tiimi oli kasassa. Nyt sillä on takana pari kuukautta Maria 01:ssä. Tänne sen toi nimenomaan yhteisöllisyys, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Tuomas Ritola.

– Olin kuullut tästä paljon hyvää. Tänne etsittiin deep tech -firmoja, joilla on vahva tekninen tiimi. Olisimme ehkä voineet saada muualta vielä mukavammat tilat, mutta verkosto on täällä hyvä. Olemme jo saaneet paljon sijoittajakontakteja. Parhaillaan haemme rahoitusta, ja meillä on käynnissä neuvottelut erään firman kanssa.

Kuten monella muullakin startupilla, Selkolla on selvä päämäärä ja sen ydinalueen osaaminen on vahvaa. Perustajien juuret ovat korkeakoulumaailmassa ja tutkimuksessa. Maria 01:ssä yritys on saanut apua muihin osa-alueisiin.

– Slackin kautta olemme saaneet apua myyntiin. Kokeneemmat firmat voivat auttaa tässä.

Selkon osaajilla on puolestaan vahvaa kokemusta esimerkiksi Tekesin ja EU:n julkisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämisestä. Ritola pitää koko talon yhteistä keskustelukanava Slackia mainiona ideana. Sinne voi lähettää mieltä askarruttavan kysymyksen, ja usein sitä kautta saa myös vastauksen.

Kaikkea ei tarvitse osata itse. Sairaalassa alusta pitäen mukana ollut työturvallisuuden mobiiliratkaisuihin erikoistunut NordSafety sai sitä kautta apua saksalaisen työntekijän palkkaamiseen.

– Perustimme Hampuriin Saksaan toimipaikan. Mutta miten palkkaamme saksalaisen työntekijän? Ei se ole niin helppoa. Työskentelin asian parissa pari viikkoa. Loppupeleissä laitoin Slack-kanavalle kysymyksen tästä. Yhdellä firmalla oli tuttu, joka oli jo tehnyt vastaavan, kertoo NordSafetyn perustaja Timo Kronlöf.

Sairaalassa startupit saavat ikään kuin ison talon edut, vaikka kyseessä olisikin pieni yritys. Maria 01 pyrkii luomaan niille olosuhteet, jossa ne voivat onnistua yhteisön avulla. Tähän tähtäävät niin koulutukset, luennot, tapahtumat, bileet kuin lounaslotto, jossa ihmisille arvotaan satunnainen pari lounaan ajaksi. Tapaamaan voi päästä henkilöitä, joihin ei välttämättä muuten tutustuisi. Se voi tuoda bisnekseen uutta kulmaa.

Muutakin kuin hypeä

Kronlöf ja Ritola kertovat kumpainenkin, että he päätyivät startup-maailmaan nimenomaan siksi, että se toi keinon vaikuttaa konkreettisiin ongelmiin. Oman tiimin ideoita voi toteuttaa nopeasti.

– Se kiinnosti, että saa ratkaista oikeita ongelmia. Täällä ne ovat enemmän iholla, kun taas tutkimus jää helposti ruohonjuuritasolle. Tässä on mielenkiintoista, että saamme ratkaista asiakkaan konkreettisia ongelmia, Ritola pohtii.

Yrityksen pieni koko tuo tekemiseen uudenlaista ketteryyttä, jota ei välttämättä ole suurissa yrityksissä. Monilla startupien tekijöillä on kokemusta isoista yrityksistä, ja työuran aikana heille on jo saattanut karttua suuri verkosto.

– Kaikilla niillä, joiden kanssa olen jutellut täällä, on korkealentoiset ajatukset siitä, miten asiat pitäisi tehdä. Isossa yrityksessä se ei välttämättä onnistu. Tällaiset tyypit kerääntyvät tänne visioidensa kanssa. Kaikki tekevät paljon töitä, ja into on kova. Sitten, kun heidät tuodaan yhteen, siitä tulee timanttia, Kronlöf sanoo.

Parhaillaan moni sairaalan startup valmistautuu alan kotimaiseen, kovaan suosioon nousseeseen Slushiin. Helsingissä marras–joulukuun taitteessa järjestettävä tapahtuma tuo kaupunkiin tuhansia startupeja ja sijoittajia. Yritykset hiovat vauhdilla omia pitchejään eli myyntipuheitaan teräviksi. Niissä tai sijoittajatapaamisissa onnistuminen voi tuoda suuren rahoituksen.

Monelle startupille Slush onkin vuoden kohokohta. Tapahtuma kokoaa osaajia yhteen eri puolilta maailmaa. Paikalla on myös nimekkäitä puhujia, eikä viime vuonna säästelty valoshow 'ssa ja tehosteena käytetyissä liekeissä.

Muuten startup-yrittäjien arki on kuitenkin, noh, arkista. Siihen ei liity valtavaa hypeä, vaan konkreettisia ratkaisuja vaativia ongelmia. Samaan aikaan, kun lounasravintolassa käydään keskusteluja sijoittajien kanssa, työtiloissa syödään maksalaatikkoa.

Päivät ovat pitkiä, eikä onnistumisesta ole takuita. Startupeista vain pieni osa nousee menestykseen. Vuonna 2014 perustettu NordSafety on yksi niistä, jotka ovat onnistuneet ylittämään kriittisen kuolemanlaakson.

Näin ei kuitenkaan käy aina. Myös epäonnistuminen on osa yrittämistä.

– Media nostaa esiin lähinnä menestystarinoita. Oikeasti ne ovat vain pieni osa. Yrittäjät pistävät kaiken peliin, ja nopeasti nähdään, toimiiko se. Tarvittaessa kootaan pakka uudestaan. Kaikki tietävät, että vain pieni prosentti onnistuu, Kronlöf kertoo.

Aina voi yrittää uudestaan, ja myös epäonnistumisista oppii. Slushin kaltainen tapahtuma tuo yrityksille mahdollisuuden olla valokeilassa ja saada muut kiinnostumaan.

Kronlöfin mukaan nyt onkin se aika, kun suuret yritykset kilpailevat startupien huomiosta – eikä toisin päin.

OP on yksi Maria 01‍:n yhteistyökumppaneista.

OP haluaa tarjota parhaat palvelut asiakkailleen nyt ja tulevaisuudessa. OP on vahvasti mukana Slushissa, ja esittelee siellä laajan joukon sekä uusimpia että vielä pilottivaiheessa olevia palveluitaan. Luvassa mielenkiintoisia avauksia maksamisen, liikkumisen, yrittämisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin alueilta. Lue lisää OPn startup-yhteistyöstä‍.