Teknologioiden taloudelliset vaikutukset, datatalous, markkinoiden toiminta ja sääntely – Heli Kosken tutkimuskohteita ei voi väittää ainakaan kapeiksi ja epärelevanteiksi. Kiinnostavia teemoja on riittänyt siitä pitäen, kun nykyinen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Koski väitteli tohtoriksi vuonna 1998 Oulun yliopistossa.

– Pidin äskettäin Etlassa esitelmää datajäteistä ja huomasin, että olen palannut aiheeseen, josta aikanaan väittelin. Se oli Economic Analysis of the Adoption of the Technologies with Network Externalities eli verkostovaikutukset teknologioiden käyttöönotossa, sanoo Koski.

Tässä välissä Koski on ollut mukana tutkimassa, miten suomalaisyrityksissä syntyy arvonlisää. Arvonlisä lasketaan vähentämällä yritysten myyntituloista välipanokset, ja siihen liittyy Kosken mukaan monia tärkeitä näkökulmia.

– Ensinnäkin arvonlisä työtuntia kohti kertoo työn tuottavuudesta ja talouskasvun mahdollisuudesta. Toinen tärkeä kysymys on, kuka arvonlisästä hyötyy. Jos kilpailu markkinoilla on sopivan tiukkaa, kuluttajat saavat suuremman osan hyödystä. Jos yrityksiä on vähemmän ja niiden asema vahva, suurempi osa hyödystä päätyy yritysten omistajille.

Kolmas näkökulma on Kosken mukaan vielä se, onko arvonluonti kestävää. Tämä riippuu paljolti siitä, missä määrin otetaan käyttöön tai kehitetään vihreitä teknologioita.

Suomessa yhä suurempi osuus arvonlisästä syntyy palvelusektorilla ja teollisuuden osuus vähenee. Osa muutoksesta näkyy siinä, kuinka palvelusektorin osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut jo 70 prosenttiin.

Tulevaisuus on b-to-b-palveluissa

Myös palveluvienti on kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana noin 30 prosenttiin viennistä. Eniten ovat kasvaneet ICT-palvelut ja liike-elämän palvelut, kuten konsultointi ja suunnittelu.

Palveluistumisessa on Kosken mukaan myös toinen, näkymättömämpi puoli. Myös teollisuudessa arvonluonti tapahtuu yhä enemmän palveluiden kautta. Esimerkiksi Koneen liikevaihdosta puolet on palveluiden osuutta, kuten hissien huoltoa ja ennakoivia huoltopalveluita.

– Palveluistuminen tulee varmasti jatkumaan, siihen viittaavat myös kansainväliset kyselytutkimukset. Teollisuusyritysten tarjoamat niin sanotut elinkaaripalvelut ovat hyvin kannattavaa bisnestä, niiden liikevoittomarginaali on ollut yli kaksinkertainen laitteiden myyntiin verrattuna.

Koski on tutkinut myös data- ja alustataloutta eli dataa hyödykkeenä ja tuotannontekijänä. Digitaalisuus on muuttanut perinteistä tuotannon logiikkaa monella tavalla. Digitaalisten palveluiden kuten vaikkapa Googlen hakukoneen tai Facebookin somealustan kehittäminen vaatii valtavasti pääomaa ja osaamista, mutta kun se on kerran luotu, tuotetta voi monistaa ja tarjota globaalisti lähes ilman lisäkustannuksia.

Mitä enemmän alustalla on käyttäjiä, sitä enemmän heistä kertyy dataa, jota voi sekä myydä eteenpäin että käyttää omassa tuotekehityksessä.

– Jäteillä on jo niin isot datavarannot, että niihin liittyy suurtuotannon etuja. Palveluiden monistaminen ja kehittäminen on helppoa.

Kuluttajamarkkinoilla uhkaa kuolemanlaakso

Tämä suuruuden ekonomia johtaa helposti monopoliasemaan markkinoilla. Viime vuosina on nähty, kuinka digijätit jyräävät yli kilpailijoiden. Ne pystyvät hyödyntämään osaamistaan ja keräämäänsä dataa yhä uusissa tuoteryhmissä. Apple esimerkiksi on vallannut jalansijaa maksamisessa ja Facebook myös suunnittelee pankkipalveluita. Koski kuvaa, kuinka jättien kanssa kilpailemaan pyrkivät yritykset päätyvät niin sanottuun kuolemanlaaksoon.

– Odotettavissa on, että uusien yritysten onnistuneet innovaatiot päätyvät lopulta yrityskauppojen kautta teknologiajäteille ja tulevat syrjäytetyiksi. Jos teknologiajättien kilpailija yrittää markkinoille, sen on vaikea houkutella kuluttajia, koska palveluntarjoajan vaihtoon liittyy kustannuksia ja palvelun arvo kuluttajalle riippuu muiden käyttäjien määrästä. Tämä vähentää markkinoille tulevien yritysten odotettuja tuottoja ja sijoittajien halukkuutta investoida uusiin yrityksiin.

Pienen Suomen yritysten on siis vaikeaa lähteä kisaamaan globaaleista kuluttajamarkkinoista, mutta meillä on kuitenkin Kosken mukaan mahdollisuutemme toisaalla – ei ihmisten vaan koneiden tuottaman datan hyödyntämisessä. Siis juuri näissä yrityksille suunnatuissa palveluissa, joista jo oli puhe.

– Suomessa on kärkipään suuria yrityksiä, jotka osaavat hyödyntää dataa ja myös investoivat digitalisaatioon. Ne pystyvät keräämään dataa laitteista ja sensoreista, ja voivat sen avulla edelleen tehostaa toimintaansa sekä myydä konsulttipalveluita asiakkaille.

Kosken mukaan tutkimukset kuitenkin kertovat kuilusta isojen edelläkävijäyritysten ja suomalaisten pk-yritysten välillä. Pienemmät yritykset eivät välttämättä näe mahdollisuuksia datan hyödyntämiseen. Niiden kannattaisi herätä, koska digitalisaatiokehitys on vasta alussa.

– Kunhan 5G-verkon käyttö leviää, siihen kytkeytyy ennusteiden mukaan enemmän koneita kuin ihmisiä. Meillä on muutenkin osaamista. On mitattu, että suomalaisten digitaidot ovat Euroopan kärkipäässä. Täällä on tavallaan kaikki palikat kohdallaan.

Jos jotakin vielä Suomessa tarvitaan, niin Kosken mukaan liiketoimintaosaamista ja kykyä nähdä uusia mahdollisuuksia. Sekään ei haittaa, että trendi näyttää kääntyneen ja digijättien liian vahvaa asemaa on haastettu oikeudessa sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa.

Kestävä suhde Etlaan

Koski aloitti nykyisessä tehtävässään Etlassa vuonna 2019, mutta suhde tutkimuslaitokseen on kestänyt jo parikymmentä vuotta.

– Aloitin Etlassa 1990-luvun lopussa, mutta 7–8 vuotta olen aina välillä ollut muualla: London School of Economicsissa luennoitsijana, New York Universityssä ja Italiassa Pisassa. Vuosina 2004–2006 hoidin teknologiajohtamisen professuuria Helsingin kauppakorkeakoulussa, listaa Koski.

Tällä hetkellä Koski johtaa Etlassa tutkimusohjelmaa kasvusta, kansainvälisestä kaupasta ja kilpailusta.

Sen rinnalla hän vetää Aalto-yliopistossa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen kuusivuotista ”Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot” -ohjelmaa.

Nouseeko näistä jokin erityisen kiinnostava tutkimuskohde juuri nyt?

– Olemme penkomassa, mitä syitä löytyy työn tuottavuuden heikon kasvun ja t&k-investointien vähenemisen taustalta. Ovatko esimerkiksi t&k-investointien tuotot heikentyneet jollakin tietyllä toimialalla, liittyykö tämä kilpailuun vai johonkin muuhun tekijään? Tutkimus on kuitenkin vasta alullaan eikä vastauksia vielä ole.