Muutama vuosi sitten myös Suomessa kadut ja puistot täyttyivät nuorista, joiden katse oli kävellessäkin kiinni älypuhelimissa. He metsästivät jotain, mitä paljas silmä ei nähnyt.

Vuonna 2016 julkaistu Pokémon GO oli Nianticin kehittämä lisätyn todellisuuden mobiilipeli. Ideana oli, että puhelimen kameraa käyttämällä pelaaja pystyi pyydystämään ruudulle ilmestyviä Pokémon-hahmoja.

Nuorten höpsötyksiä, saattoi moni ajatella. Niin ei kuitenkaan enää ole. Lisätty todellisuus on läsnä yllättävän monessa paikassa arjessa, vaikkemme ehkä kiinnitä siihen huomiota.

Asiantuntijoiden mukaan käännekohta on käynnissä parhaillaan – ja vauhti kiihtyy koko ajan.

Lisätty todellisuus tulee mahdollisesti olemaan tähänastisista teknologisista vallankumouksista tärkein. Jopa niin tärkeä, että se vaikuttaa kaikkiin ihmisiin.

Mikä ihmeen lisätty todellisuus?

Kuvassa vasemmalla Petri Rajahalme ja oikealla Juho Peltomaa. 

Nordic XR Startups Oy:n toimitusjohtaja Petri Rajahalme on usean vuoden ajan ollut ohjaamassa ja auttamassa pohjoismaisia yrityksiä, jotka kehittävät virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) teknologiaa.

Lisätystä todellisuudesta käytettävä kirjainpari AR tulee englannin sanoista augmented reality.

Mikä ero näillä todellisuuksilla on?

– Virtuaalitodellisuudessa olet täysin keinotekoisen todellisuuden sisällä, ja se maailma on suljettu muusta maailmasta. Lisätty todellisuus taas tarkoittaa sitä, että näkökenttääsi tuodaan kännykän tai lasien kautta kolmiulotteista sisältöä, joka on lisätty todelliseen maailmaan”, Rajahalme sanoo.

Tähän tarkoitukseen kameraa käyttävä ihminen samalla myös skannaa maailmaa yrityksille, jotka pyrkivät luomaan fyysistä maailmaa vastaavaa digitaalista karttaa eli niin sanottu AR-pilveä.

Tätä tekee Suomessa esimerkiksi Immersal Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja Rajahalme on.

Applikaation avulla ihminen voi ottaa kuvia alueista, joista haluaa luoda ”digitaalisen kaksosen”.

– Esimerkiksi Tennispalatsin alakerrasta on tehty tällainen kartta, joka vastaa todellisuutta GPS-koordinaatteja myöten. Teknologian avulla pystytään luomaan vaikka koko kaupunki.

Suuri harppaus ihmiskunnalle

AR-pilvi tulee olemaan suurin ja monimutkaisin ihmisen tekemä data-struktuuri, sanoo luovuuteen, markkinointiin ja teknologiaan keskittyvän Avidly-konsernin luova johtaja Juho Peltomaa.

– Maailman mallintaminen reaaliajassa ja digitaalisen sisällön saumaton nivominen fyysiseen maailmaan tulee tuottamaan valtavan määrän dataa.

Tällä hetkellä kattavaa digitaalista infraa, joka liittyisi saumattomasti meitä ympäröivään fyysiseen todellisuuteen, ei ole. Samoin puuttuvat kuluttajaystävälliset AR-lasit.

Puhelimen näyttö ei tarjoa kovin suurta wau-elämystä, ja siksi Pokémon GO:n jälkeen ei uutta lisätyn todellisuuden pelihittiä ole syntynyt. Peltomaa samoin kuin monet muut tiukan linjan AR-ihmiset ei pidä Pokémon GO:ta oikeana lisättynä todellisuutena sen heikkolaatuisuuden takia.

– Oli se toki hyvä mainoskikka ja herätti paljon huomiota.

Vallankumous – järjestyksessään kolmas – on Peltomaan mukaan silti tulossa. Hänestä lisätyn todellisuuden hyödyn miettiminen on sama asia kuin pohtisi, onko tietokoneesta apua.

Ensin tuli tietokonevallankumous ja isot pc-tornit alkoivat hurista kaikkien pöytien alle. Seuraavaksi mobiilivallakumous mahdollisti yhteydenpidon kaikkialta.

– Kolmas vallankumous eli lisätty todellisuus tuo tietokoneen ja puhelimen verkkokalvoille ja korviin. Tulevaisuudessa kaikilla on jonkinlainen AR-näkymä silmillä koko valveillaoloajan, Peltomaa arvelee.

– Ihminen saa kontrollin ympäristöönsä ja voi manipuloida todellisuutta. Silmien eteen piirtyvät kartat, reitit ja laskutoimitusten vastaukset. Kaikki tieto on koko ajan mukana ja saatavilla heti. Tällaiset supervoimat tekevät meistä älykkäämpiä ja tehokkaampia.

Todellisuutta täydennetään jo

Rajahalmeen mukaan sosiaalinen media on näyttänyt hyvin lisätyn todellisuuden kiinnostavuuden. Yksi esimerkki on niin sanottujen naamafilttereiden hurja suosio: omien kasvojen päälle voi vaivatta lisätä kissan nenän ja viikset, ja yhtä vaivatta itselleen voi loihtia täydellisen ihon.

– Snapchatilla on päivittäin liki 200 miljoonaa AR-käyttöä eli juuri näiden filttereiden lisäyksiä. Nyt kasvaa sukupolvi AR-natiiveja, joille lisätty todellisuus on täysin luontevaa, Rajahalme sanoo.

AR-teknologiaa käytetään hänen mukaansa paljon myös esimerkiksi verkkokaupoissa, ja sen mahdollisuuksia kehittävät eri brändit. Näin asiakas voi nähdä etukäteen, miten meikki sopii omille kasvoille ja miltä lenkkari oikeasti näyttää jalassa. Näkeminen myös vahvistaa muistijälkeä.

– Vaikutukset näkyvät. Ihmiset ovat tyytyväisempiä ja palautukset ovat vähentyneet. Tämä vähentää muun muassa logistiikka- ja rahtikuluja ja ilmaston kuormittamista.

Rajahalme kertoo eräästä arvioista, jonka mukaan vuonna 2022 olisi 1,7 miljardia lisätyn todellisuuden käyttäjää, ja että AR-mainonnan markkinoiden arvo olisi 8 miljardia dollaria 2024.

Hyvät AR-lasit ovat vielä pullonkaula, mutta siihen on haetaan ratkaisua koko ajan.

Rajahalme pitää todennäköisenä, että Apple tuo markkinoille omat AR-lasit parin vuoden sisällä. Facebook tekee parhaillaan yhteistyötä Ray Banin kanssa ja on tuomassa omat lasinsa markkinoille vielä tämän vuoden aikana. Samansuuntaista kehitystä on muillakin brändeillä.

Kuluttajille suunnattujen palvelujen rinnalla lisätyn todellisuuden B2B-puoli kasvaa koko ajan.

– Esimerkiksi teollisuudessa kokoonpanolinjalla AR-teknologiaa voidaan käyttää työvaiheiden opettamiseen ja virheiden karsimiseen. Ja maailmassa on tehty jo ensimmäisiä AR-avusteisia kirurgisia operaatioita.

Teknologia voi lähentää ihmisiä

Lisätty todellisuus kaikkine mahdollisuuksineen, joita ei voi edes kuvitella, saattaa tuntua ahdistavalta. Se voi tarkoittaa myös todellisuuden hallintaa ja valtavan ärsyketulvan hiljentämistä, muistuttaa Juho Peltomaa.

Samalla se tietysti tarkoittaa, että yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset tulevat olemaan entistä tärkeämpiä. Peltomaan mukaan ne yritykset, jotka tässä toimivat tunnollisesti ja läpinäkyvästi, tulevat menestymään parhaiten.

Siinä missä lukutaito ja kaunokirjallisuus opetti ihmiskunnalle myötäelämistä ja lisäsi empatiaa, voi AR tarjota vastaavia mahdollisuuksia.

Asiakaspalvelijalla voi olla AR-lasien kautta heti ihmisestä kaikki tarvittava tieto, eikä mikään olennainen unohdu. Huomioiminen on näin täydellisempää ja luotettavaa.

– Uskon, että empatia tulee edelleen olemaan kaiken keskiössä. Teknologian avulla voidaan paremmin eläytyä ja ymmärtää asiakkaan arkea, Peltomaa sanoo.

– Esimerkiksi lainaneuvotteluissa voitaisiin poistua pankin konttorista AR-lasien avulla katsomaan asiakkaan rakenteilla olevaa taloa ja miettiä, olisiko lisälaina mahdollinen. Yhteisymmärrys on helpompaa kokemuksen kuin kaavakkeiden kautta.

Lue myös:

Millaisia palveluita 10 vuoden päästä tarjoamme? Digitaalinen tulevaisuus on ihmiskeskeinen