Kolmen pienen tytön ja Nougat-kissan käytös kertoo, kuinka tervetulleita Kirsikka ja Sakari Palmio ovat heidän luokseen. Nougat, Reetta, Lotta ja Lyydia tulevat ulko-ovelle mummoa ja vaaria vastaan.

Isovanhemmat käyvät tyttöjen luona usein.

– Viimeksi tapasimme muutama päivä sitten, Kirsikka ja Sakari Palmio kertovat.

Kun Lyydia oli vauva, Palmiot suuntasivat muuttokuormansa lähelle Teemu-poikansa perhettä. Kuopiosta Tervoon siirtyminen ei tuntunut enää isoltakaan harppaukselta.

Alun perin Kirsikka ja Sakari muuttivat Espoosta Kuopioon vanhimman poikansa perheen takia.

– Meille perhe on ollut aina tärkein. Jos olisimme jääneet Espooseen, olisimme tavanneet Tomin kaksosia vain muutaman kerran vuodessa, ja he olisivat jääneet meille tuntemattomiksi, Palmiot sanovat.

Tänään he saavat kuulla, että seitsemänvuotias Reetta parani nopeasti alkuviikon flunssasta. Yhdeksänvuotias Lotta esittelee jääkaapin ovea: oveen on kiinnitetty 31 kuvaa, jotka kertovat isovanhempien ja tyttöjen yhteisestä tekemisestä. Mummo, vaari ja tytöt ovat käyneet paljon retkillä sekä esimerkiksi melomassa.

Vastaavat ratkaisut eivät ole yleisiä

Kirsikan ja Sakarin ratkaisu muuttaa lähelle lapsiaan ja lastenlapsiaan herätti heidän tuttavapiirissään hämmästystä, kummastustakin.

– Monet olivat kyllä hyvinkin innoissaan. Meitä kehuttiin siitä, että uskallamme lähteä ja jättää pääkaupunkiseudun ja Espoon, jossa olimme asuneet vuosikymmeniä, Sakari kertoo.

–Silloin kun minä teen vaikkapa ruokaa, tytöt tietävät, että vaari kyllä leikkii heidän kanssaan, Kirsikka Palmio kertoo.

Kirsikka uskoo, että useat pariskunnan tutut miettivät hänen ja Sakarin kaltaista ratkaisua myös omalla kohdallaan. Toistaiseksi kukaan heistä ei ole kuitenkaan muuttanut lähemmäs lapsiaan ja lastenlapsiaan.

– Tiedämme pari tutuntuttua, jotka ovat toimineet vastaavasti, mutta emme ketään, joka olisi muuttanut Helsingin suunnalta maaseudulle. Aina on siirrytty maalta pääkaupunkialueelle.

Joillekin Palmioiden tutuille vastaava ratkaisu ei tulisi mieleenkään.

– Aika usein kuulemme, että lastenhoidosta on saatu tarpeeksi siinä vaiheessa, kun omat lapset on hoidettu, Kirsikka ja Sakari sanovat. 

Perhekeskeisyyttä jo Espoon-vuosina 

Palmioiden elämää voi verrata italialaiseen perhekeskeisyyteen. Jo Espoossa asuessaan Kirsikka, Sakari ja Sakarin kahden veljen perheet asuivat vain kävelymatkan päässä toisistaan. Veljesten lapset yökyläilivät milloin minkäkin perheen luona.

Isovanhemmuudestaan Kirsikka ja Sakari eivät ota paineita.

– Ajattelemme, että lastenlasten kanssa oleminen on omien lasten kasvatusta helpompaa. Ei ole samaa vastuuta kuin ennen, mutta toisaalta meidän on noudatettava poikiemme perheissä luotuja sääntöjä. Ei olisi oikein, jos vaikkapa ostaisimme lastenlapsille karkkia muulloin kuin vanhempien kanssa sovittuina karkkipäivinä.

Tervon keskustassa asuvien Palmioiden luota on 15 kilometriä Teemu-pojan perheen marjatilalle. Teemun ja Inkerin isommat tytöt kulkevat koulumatkansa taksilla, mutta jäävät koulun jälkeen mielellään mummon ja vaarin luo.

– Heistä on kiva, että he pystyvät kävelemään tai puolijuoksemaan koulusta meidän luoksemme - ehkä se on jonkinlaista itsenäistymistäkin. Ja me autamme lapsiperhettä varsinkin harrastuksiin kuskaamisessa, Kirsikka ja Sakari kertovat.

Alussa lähellä leikki-ikäisiä kaksosia

Palmiot alkoivat pohtia Espoosta jonnekin pienempään kaupunkiin siirtymistä viitisentoista vuotta sitten. Harkinnassa oli esimerkiksi Jyväskylä, jossa Sakari oli viettänyt lapsuutensa.

– Jos vanhin poikamme perhe ei olisi päätynyt Kuopioon, olisimme todennäköisesti muuttaneet jonnekin lähemmäs pääkaupunkiseutua, Kirsikka kertoo.

Hänellä ja Sakarilla oli valmis suunnitelma siinä vaiheessa, kun Sakarikin jäi eläkkeelle. Muuttokuorma Espoosta Kuopioon starttasi kesäkuussa 2011. Sakari oli jäänyt eläkkeelle saman vuoden huhtikuussa.

– Vanhimman poikamme kaksoset Enni ja Axel olivat muuttomme aikaan leikki-ikäisiä. Aivan kuten nytkin pienten tyttöjen kanssa, myös kaksosten toiset isovanhemmat asuivat lähellä lapsia. Ikinä emme kuitenkaan ole talloneet toisiamme varpaille.

Emme tyrkytä itseämme, emmekä halua tehdä itseämme myöskään liian tärkeiksi. Niin Teemun perheellä kuin meilläkin pitää olla myös omaa elämää.

Enni ja Axel muuttivat äitinsä kanssa Varkauteen ennen kuin Kirsikka ja Sakari päättivät lähteä pienempien lastenlastensa hoitoavuksi Tervoon. Kaksoset ovat tällä hetkellä 16-vuotiaita.

– He tykkäsivät viettää meillä syys-, joulu- ja hiihtolomia vielä varhaisteineinä, mutta ovat nyt aikuistumassa ja harrastukset ovat niin intensiivisiä, että näemme harvemmin, Sakari kertoo.

Vapaaehtoistyötä ja harrasteryhmiä

Kirsikalle ja Sakarille pääkaupunkiseudun jättäminen on tarkoittanut paljon muitakin kuin perheen yhdessäoloon liittyviä muutoksia.

Esimerkiksi ajankäyttö on nykyisin erilaista. Kun Kirsikka työskenteli Helsingin Sanomien taittajana, hänellä saattoi mennä työmatkoihin parikin tuntia päivässä. Eläkeläisen nykyarjessa siirtymät ovat nopeita.

Sakari ja Kirsikka Palmio antavat Teemun perheelle myös omaa aikaa. -Olemme varmoja, että tytöillä on hyvä kasvuympäristö juuri täällä Tervossa, isovanhemmat sanovat.

Tervon pari kauppaa, apteekki ja muut palvelut sijaitsevat muutaman minuutin kävelymatkan päässä kotoa.

– Minä myönnän kaipaavani esimerkiksi pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaa. Sakari on laiskempi lähtemään ja persoonaltaan erilainen. Hän voisi katsella järvellä samaa maisemaa päivän, viikon tai vuoden, minulle vähempi riittää, Kirsikka kertoo.

Savoon muutettuaan hän on löytänyt mielekästä tekemistä vapaaehtoistyöstä. Kuopiossa Kirsikka toimi SPR:n ystäväpalvelussa, ja Tervossa hän on aloittanut juuri vapaaehtoistyön SPR:n kirppiskahvilassa.

– Saan koko ajan uusia tuttavia sitä kautta.

Sakari on mukana niin kansalaisopiston puutyöryhmässä kuin eläkeläisten jumpparyhmässä.

– Jumppaamassa käyn kerran tai kaksi viikossa.

Maalla asuminen tulee kaupunkia edullisemmaksi 

Ikääntymiseen liittyvät krempat ovat vähän hidastaneet Kirsikan, 75, ja Sakarin, 72, vauhtia ja tarkoittaneet joistain liikuntaharrastuksista luopumista. Enää Kirsikka ei lähde kaikille luontoretkille Sakarin kanssa.

Kirsikka,75, ja Sakari, 72, Palmio ovat olleet eläkkeellä toistakymmentä vuotta. Kun Teemu-pojan tyttäret kasvavat, pariskunta saattaa vielä muuttaa takaisin Kuopioon.

Sakari arvostaa Tervon loistavia liikuntamahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudulla hänellä oli parinkymmenen kilometrin matka melontaseuralleen. Kuopiossa melomaan pääsi parinsadan metrin päässä kotoa, ja nyt järvi näkyy kodin ikkunasta. Kajakkiaan Sakari säilyttää noin 50 metrin päässä kotoa.

Pääkaupunkiseudulla Sakari ja Kirsikka käyvät ystäviä ja sukulaisia tavatakseen. Monet käytännön asiat, kuten sijoitusasunnon myynti OP Kodin‍ avulla, ovat onnistuneet verkossa.

Espoosta pois muuttoon ei liittynyt taloudellisia syitä. Esimerkiksi rivitaloasuminen Tervossa tulee kyllä huomattavasti halvemmaksi kuin omakotitaloasuminen Espoossa.

–  Täällä myös vaikkapa kampaajalla käynti on erihintaista kuin ennen. Espoossa maksoin sata euroa samasta työstä, josta maksan täällä 39 euroa. Ja täällä saa kahvikupin ja pullan edullisimmillaan kahdella eurolla, Kirsikka vertaa.

Molemmilla perheillä oltava myös omaa elämää 

Uusien ystävyyssuhteiden solmiminen on ollut Palmioille helpompaa Tervossa kuin Kuopiossa.

– Kuopiossa asuimme kerrostalossa, eivätkä naapurit tulleet tutuiksi. Täällä meidät tunnettiin poikamme perheen perusteella jo ennen muuttoamme, ja parhaat lenkkikaverimme löytyivät kotikatumme toiselta puolelta, Sakari kertoo.

Kirsikalle savolaisuuteen totutteleminen on ollut hieman haastavaa.

– Suoraan asiaan meneminen ei passaa täällä ollenkaan, vaan ensin pitää jutella niitä näitä, Helsingissä syntynyt ja varttunut Kirsikka sanoo.

Lastenlasten hoitoon osallistutaan tiivistä yhteydenpidosta huolimatta hienotunteisesti.

– Emme tyrkytä itseämme, emmekä halua tehdä itseämme myöskään liian tärkeiksi. Niin Teemun perheellä kuin meilläkin pitää olla myös omaa elämää, Kirsikka sanoo.

Sakari kertoo, kuinka Teemu lähetti vanhemmilleen Whatsapp -viestin, johon tämä oli kirjoittanut vain, että Sakari ja Kirsikka ovat hänen perheelleen todella tärkeitä.

– Meille kaunein kiitos on kuitenkin se, miten Teemu kohtelee meitä, Sakari ja Kirsikka sanovat.

Etsitkö uutta asuntoa? Katso myynnissä olevat asunnot OP Kodin sivuilta‍.

Lue myös:

Isovanhemmat muuttivat lähemmäs lapsenlapsiaan: ”On ihana olla osa heidän arkeaan”

Irja, 72, muutti karjatilalta kerrostaloon elämän keskelle: ”Minä lähdin mieluummin jo valmiille”‍

Pariskunta osti omakotitalon haastavista ajoista huolimatta: ”Nyt on ensiasunnon ostajan markkinat”‍