Åke istuu paikoillaan ja katsoo tarkasti silmiin. Pää kallistuu hieman. Korvat tarkkailevat kaikkia niitä ääniä, joita Kaarinan keskustassa kevätpäivänä kuuluu. Karva aaltoilee kovassa tuulessa.

Åke on kaksivuotias saksanpaimenkoira ja oikealta nimeltään Alhovaaran Matrix. Nimi on tullut kennelin, Kennel Alhovaaran, mukaan. Åke on täynnä virtaa ja suunnitelmia tulevaisuutta varten löytyy.

Palveluskoirarotuja on monia, ja saksanpaimenkoira on yksi suosituimmista. Koulutuksella niistä voidaan sada tärkeä apu erilaisiin tehtäviin, esimerkiksi tullin virkakoiriksi tai rajavartiolaitoksen tehtäviin.

Åke taas treenaa pelastustehtäviä varten, sillä isona siitä pitäisi tulla pelastuskoira.

Tai tietysti Åkea treenataan. Omistaja ja Turun Palveluskoiraharrastajat ry:n puheenjohtaja Johanna Virtanen antaa koiralleen vuoroin käskyjä ja vuoroin leikkii sen kanssa purulelulla, jota Åke rakastaa.

– Åkea ei tarvitse houkutella makupaloilla tehtäviin, vaikka herkuilla ja leluilla hyvästä suorituksesta palkitaankin. Se on aina ja heti valmis, Virtanen sanoo kasvomaskin takaa hymyillen.

Johanna Virtanen yhdessä kaksivuotiaan saksanpaimenkoiransa Åken kanssa treenaamassa Turun lähellä Piikkiössä. ”Pellolle oli tiputeltu esineitä, joiden luokse Åken piti minua kuononsa kanssa viedä”, Virtanen kertoo.

Tarkoitukseen sopiva koira

Virtanen on ollut mukana palveluskoiratoiminnassa jo 80-luvun lopulta asti. Silloin hän innostui juuri saksanpaimenkoirista. Ennen Åkea välissä on ollut muitakin rotuja.

Koirat ovat kaikki yksilöitä, ja tulosten saaminen vaatii sitkeää työtä.

– Tottelevaisuutta pitää treenata säännöllisesti päivittäin. Se pitää palveluskoiran osaamista yllä. Ja niin käskyt pysyvät muistissa ja voidaan opettaa lisää. Kesäisin harjoittelemme nurmikentillä ja talvisin hallissa.

Määrätyt rodut ovat palveluskoiria. Virtasen mukaan yksi näiden rotujen koiria yhdistävä piirre on miellyttämishalu, tahto tehdä ja toimia.

Entä jos rotu on oikea, millaisia ominaisuuksia pennulla pitää olla?

– On totta, että pentueessa voi olla hyvin paljon eroja. Itse en ottaisi kovin arkaa pentua. Vihainen ei myöskään saa olla, vaan ihmisystävällinen. On tietysti mahdollista, että luonne voi muuttua.

Virtanen on mukana Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) toiminnassa. Vapepa auttaa esimerkiksi metsiin kadonneiden ihmisten etsinnöissä. Virtanen on ollut usein mukana esimerkiksi rivietsinnöissä ja kartturina, muttei vielä koiran kanssa.

Nyt hänen tavoitteenaan onkin kouluttaa Åkesta pelastuskoira. Pelastuskoiralla ei saa olla riistaviettiä, joten saksanpaimenkoira on siihen tehtävään hyvä. Näistä suunnitelmista tiesi myös kasvattaja, jolta Åke haettiin, joten kasvattaja oli valikoinut mielestään sopivan yksilön.

– Åke tuli pennuista ensimmäisen luokseni. Olin heti varma, että se se on.

Vakuuta tärkein ystäväsi

Sen lisäksi, että koiran on ihmisen paras ystävä, se on myös kallisarvoinen apu vaativissa tehtävissä. Tämä on Virtasen mukaan tärkeä asia huomioida heti pennusta asti.

Åkella oli jo pentuna kasvattajan puolesta vakuutus, ja heti sen jälkeen Virtanen otti oman.

– Palveluskoiria varten ei ole mitään erillisiä vakuutuksia. Vakuutuksen hinta riippuu siitä, kuinka laajasti haluaa vakuutuksen kattavan ja kuinka suurella korvaussummalla, Virtanen sanoo.

– Eläinlääkärikulut ovat Suomessa hurjia. Ennemmin siis maksan vakuutuksesta, vaikka sille tulisikaan käyttöä.

Pelastustehtävissä ja ihmisten etsinnöissä käytettävät koirat ovat pääsääntöisesti keskikokoisia, voimakkaita ja liikkuvia.

Jos tuollaisen koiran jalka katkeaa tai jalan jänne repeää sunnuntaisella metsälenkillä, niin päivystyksessä suoritettavan leikkauksen, kontrollikäyntien ja mahdollisten lisäoperaatioiden yhteiskustannukset omistajalle nousevat ilman vakuutusta useisiin tuhansiin euroihin.

Askel askeleelta kohti pelastustehtäviä

Pelastuskoiraksi haluavan on ensin suoriuduttava käyttäytymiskokeesta. Sen Åke on hoitanut viime syksynä. Tulevana syksynä on tarkoitus tehdä pelastuskoirakoe.

– Myös siinä on tottelevaisuusosuus. Sen lisäksi etsitään jälkiä, tuodaan maastosta esineitä ja pitää löytää piilossa olevia ihmisiä, Virtanen kertoo.

Hän korostaa, että niin pelastuskoirien kuin kaikkien muidenkin koirien kanssa hyvä kunto ja oikea kasvatus ovat tärkeitä asioita. Se tarkoittaa ruokavaliosta ja liikunnasta huolehtimista.

– Åken kaltaisen koiran kanssa kannattaa varautua kovaan liikkumiseen. Se haluaa tehdä töitä, eikä kestä kotona olemista kovin kauan, Virtanen sanoo ja lisää, että on aloittamassa Åken kanssa juoksuharrastusta, jossa koira on valjailla kiinni vyötäisillä.

Käyttäytymiskokeen ja pelastuskoirakokeen jälkeen viimeinen vaihe on viranomaistarkastus.

– Siinä simuloidaan aidon tuntuinen tilanne eli mennään koiran ja kartan kanssa metsään, tehdään etsintäsuunnitelma ja yritetään löytää ihminen.

Samaan aikaan virkatarkastaja ja poliisi seuraavat koiran ja omistajan työskentelyä yhdessä.

Oikeissa etsintätehtävissä on usein paljon hälyä, muita ihmisiä ja toisia koiria sekä hälytysajoneuvoja. Ne voivat vaikuttaa koiraan. Samoin koira aistii omistajansa stressin.

– Koiran ja omistajan suhde on kaikissa tapauksissa ykkösasia. Kun se on hyvä, koira kestää paremmin mitä ympärillä tapahtuu, Virtanen sanoo.

Åke on samaa mieltä. Se nykii purulelua ja näyttää siltä kuin olisi valmis toimintaan.

Lue myös:

”Katsotaan videon välityksellä koiran silmäluomea” – Yhä useampi koira tai kissa käy etäeläinlääkärin vastaanotolla‍

Lue lisää eläinvakuutuksista‍.