Verotuksen kannalta ennakkoperintö on sen saamishetkellä sama asia kuin lahja. Kuitenkin, jos antaa lahjan esimerkiksi vain yhdelle kolmesta rintaperillisestä, lahjaa pidetään ennakkoperintönä, koska se vaikuttaa perinnönjakoon lahjan antajan kuoltua.

Jos taas antaa kaikille lapsilleen tai lapsenlapsilleen samansuuruisen lahjan, sitä ei pidetä ennakkoperintönä, koska se ei vaikuta perinnönjakoon. 

Milloin vero ennakkoperinnöstä maksetaan?

Ennakkoperinnöstä menee veroa samalla periaatteella kuin muistakin lahjoista. 

Kolmen vuoden välein voi lahjoittaa alle 5 000 euroa yhdelle henkilölle verovapaasti, ja näin on myös ennakkoperinnön laita. Yli 5 000 euron ennakkoperinnöstä täytyy tehdä Verohallinnolle lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa sen saamisesta ja maksaa  8–17 prosentin lahjavero

Perintöverotuksessa perinnönjättäjän omaisuus ja ennakkoperinnöt lasketaan yhteen, ja koko summasta lasketaan perillisten perintöosat. Osuuksista määrätään jokaiselle perintövero, ja ennakkoperinnön saajan perintöverosta vähennetään aiemmin maksettu lahjavero.

Lahjan antaja voi määrätä, että lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä, jolloin se ei vaikuta perintöveroprosenttia nostavasti. Perintöverotus on progressiivista, eli mitä isomman perinnön saa, niin sitä suuremman veron joutuu suhteessa maksamaan.

Kuinka suuri ennakkoperintö voi olla?

Lahjan antamisesta ja sen suuruudesta päättää se henkilö, joka omistaa lahjoitettavan omaisuuden. 

Teoriassa ennakkoperintö voi olla ihmisen koko omaisuuden arvoinen, mutta siitä huolimatta rintaperillisen oikeus perinnön lakiosaan ei poistu: jos yhdelle lapselle annettu lahja pienentää muiden rintaperillisten lakiosaa, muut voivat vaatia tasoitusta ja viime kädessä hakea sitä jopa raastuvassa, jos pesän varat eivät riitä lakiosiin.

Myös esimerkiksi rintaperilliselle todella halvalla myyty asunto voidaan katsoa ennakkoperinnöksi, joka pienentää muiden rintaperillisten perintöosuutta ja näin ollen otetaan huomioon perinnönjaossa.

Miten ennakkoperintö dokumentoidaan?

Ennakkoperintö on hyvä selkeyden takia dokumentoida kirjallisesti, vaikka pakollista se ei ole. Ennakkoperintöön sopii valmis lahjakirjamalli, jollaisia on saatavilla internetistä. Dokumentti kannattaa antaa lahjansaajalle.

Perintöverotuksen kannalta lahjan jättäjän on erityisen tärkeä kirjata, onko lahja ennakkoperintöä vai ei; lahjan antaja voi määrätä, että lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä, jolloin se ei vaikuta perintöveroprosenttia nostavasti. 

Jos lahjan jättää vain yhdelle lapselle, muilla lapsilla on lahjan saajan kuoltua mahdollisuus esittää väite, että kyse on suosiolahjasta, joka tulisi ottaa lakiosaa laskettaessa huomioon.

Miten ennakkoperintö huomioidaan perinnönjaossa?

Perukirjoituksen yhteydessä tarkistetaan, onko perinnön jättäjä antanut ennakkoperintöä. Saadut ennakkoperinnöt tulee aikanaan ilmoittaa lahjanantajan kuoleman jälkeen tehtävässä perukirjassa.

Ennakkoperintö vaikuttaa lopulliseen perinnönjakoon yksinkertaistettuna näin: jos kuolinpesän varallisuus on 100 000 euroa ja aiemmin on annettu 50 000 euron lahja ennakkoperintönä, niin laskennallisesti pesän omaisuus on 150 000, joka jaetaan perillisten kesken ja saajan osuudesta vähennetään jo saatu ennakkoperintö.

Kysymyksiin vastasivat erityisasiantuntija Malin Munsterhjelm Verohallinnosta ja verojuristi Päivi Kaari Veronmaksajan Keskusliitosta.

Lue myös:

Peritkö osakkeita? Toimi näin