Tupahoiva on onnellisten palvelutalo
Lisää aiheesta
Tupahoiva on Sastamalassa sijaitseva muistisairaiden hoivakoti, jossa eletään asukkaiden ehdoilla. He saavat elää elämänsä viimeiset vuodet onnellisina, aktiivisina ja arvostettuina. Miten se on mahdollista?
Vammalalainen Olli Heino on onnellinen, kun hänen muistisairas vaimonsa sai paikan Tupahoivasta. Vaimo Sirpa Heino on asunut Tupahoivassa nyt puoli vuotta. He jonottivat paikkaa 8 kuukautta, sitä ennen Sirpa Heino ehti viettää toisessa hoivakodissa puolisen vuotta.
– Kun vaimo muutti Tupahoivaan, hän kotiutui heti. Hänestä tuli vallan toinen ihminen, huomattavasti aiempaa rauhallisempi, aiemmin vaimonsa omaishoitajana toiminut Olli Heino kertoo.
Lähellä asuva Heino käy lähes päivittäin tapaamassa vaimoaan. Omaiset ovat tervetulleita minä vuorokauden aikana hyvänsä. Erillisiä vierailuaikoja ei ole.
– Tullessani minulta kysytään aina ensimmäisenä, otanko kahvia nyt vai vähän myöhemmin. Ruokaakin tarjotaan. Jos vaimolle tulee yöllä nälkä, hän saa aina syötävää.
Heino kiittelee sitä, että hoitajia on aina asukkaan lähellä juttelemassa, ohjaamassa ja auttamassa. Huonokuntoisiakin asukkaita aktivoidaan liikkumaan.
– Kun hoitaja tulee iltapäivävuoroon, hän kyselee jo ovelta, kuka lähtisi ulkoilemaan hänen kanssaan.
Tupahoiva on koti eikä laitos – ja se näkyy
Sastamalassa sijaitsevan Tupahoivan somekanavan tarinat kertovat samaa. Hoivakodin muistisairaat asukkaat ulkoilevat riksan kyydissä, retkeilevät ja grillaavat makkaraa sekä käyvät sieni- ja marjametsällä. He leipovat, osallistuvat halutessaan ruoanlaittoon ja musisoivat – ja käyvät välillä työntekijöiden kanssa vaikkapa ravintolassa syömässä.

Tupahoivassa viihtyvät niin asukkaat kuin työntekijät. Perustaja ja toimitusjohtaja Auli Härkälä paljastaa hoivakodin salaisuuden.
Härkälän periaate on, että Tupahoiva on sen asukkaiden koti. Työntekijät ovat siellä heitä auttamassa, mutta eivät perinteisessä hoivatyöroolissa vaan tasavertaisina ihmisinä.
– Me tulemme asukkaiden kotiin ja sopeudumme heidän tarpeisiinsa.
Tasavertaisuus ja kodinomaisuus näkyy esimerkiksi siinä, että työntekijöillä on päällään omat vaatteet, ilman nimiplakaatteja tai avaimia kaulassa.
Saatan istua tunnin vanhuksen kanssa ja jutella.
Erillisiä taukotiloja ei ole, vaan työntekijät syövät ja juovat yhdessä asukkaiden kanssa. Ylipäätään tauon ajatus poikkeaa totutusta.
– Mikä on oikeastaan tauko? Sitäkö, että pitää päästä pois asukkaiden silmistä? Saatan istua tunnin vanhuksen kanssa ja jutella.
Tupahoivassa ei myöskään noudateta tiettyä vuorokausirytmiä. Asukkaat saavat nukkua niin pitkään kuin heitä huvittaa ja nauttia aamupalansa omassa tahdissa.

Ulkoilu on tärkeä osa Tupahoivan arkea. Tupahoivassa myös kuka tahansa työntekijä, asukas tai omainen voi istua olohuoneen flyygelin ääreen ja ryhtyä musisoimaan. Musiikki vie asukkaiden ajatukset tuttuihin tunnelmiin ja muistoihin ja saa vaikka tanssimaan.
Toimitusjohtaja osallistuu hoivatyöhön
Tupahoivassa on 16 asukaspaikkaa ja 15 työntekijää, eli henkilökuntaa ei ole suhteessa yhtään enempää kuin muuallakaan. Härkälän mukaan kodinomainen ilmapiiri olisi mahdollista missä tahansa samalla hoitajamitoituksella.
Yksi salaisuus on siinä, että kaikki työntekijät osallistuvat myös hoivatyöhön, eikä toimitusjohtaja Härkälä ole poikkeus.
Työntekijöiden vastuualueet lähtevät omista vahvuuksista. Kukaan ei sano, että jokin tehtävä ei kuulu hänelle.
– Esimerkiksi siistijä ei vain siivoa, vaan auttaa tarvittaessa aamupalalla tai käyttää asukasta vessassa. Emäntämme Marppa käy myös laulamassa saattohoidossa olevan asukkaamme vuoteen vierellä. Kukaan työntekijöistämme ei sano, että jokin tehtävä ei kuulu hänelle, Härkälä kertoo.
Tupahoivan työntekijöiden vastuualueet lähtevät omista vahvuuksista, mikä motivoi työntekijöitä. Vaihtuvuus onkin Tupahoivassa hyvin pientä.
– Esimerkiksi Hansu, jolla on kaupallinen koulutus, kouluttautui meillä lähihoitajaksi oppisopimuksella. Jos hän tekisi pelkkää hoivatyötä, ei hänen motivaationsa riittäisi. Nyt Hansu laatii esimerkiksi meidän työvuorolistamme.
Jokainen työntekijä saa osallistua juuri niihin täydennyskoulutuksiin, joista he ovat itse kiinnostuneita.
Liikkeelle avustaminen perustuu kinestetiikkaan
Tupahoivan periaatteena on pitää vanhukset aktiivisina ja poissa vuoteista niin pitkään kuin mahdollista. Siksi kaikenlainen ulkoilu, askartelu ja esimerkiksi leipominen on niin olennainen osa asukkaiden arkea.

– Meillä muistisairaat asuvat elämänsä loppuun asti, mutta aktiivisuuden ansiosta varsinainen vuodevaihe on hyvin lyhyt.
Härkälän mukaan Tupahoivassa käytetään hyvin vähän psyykenlääkkeitä. Sen sijaan muistisairaan mahdollista ahdistusta ja aggressiivisuutta lievennetään esimerkiksi musiikilla ja liikunnalla.
– Jaamme henkilökunnan kesken omia hyväksi havaittuja lääkkeettömiä käytäntöjä keskenämme.
Kinestetiikan hyödyntäminen hoivatyössä on mahdollistanut sen, että Tupahoivassa ei ole nostureita eikä muitakaan apuvälineitä, vaan vanhuksia avustetaan omalla kropalla painovoimaa hyödyntäen. Jokainen Tupahoivan työntekijä on käynyt kinestetiikkakurssin.
Hoivakoti sai alkunsa lamasta
Auli Härkälä on pyörittänyt hoivakoti Tupahoivaa nyt 32 vuotta. Vuonna 1992 hän oli hiljattain valmistunut sosiaaliohjaajaksi ja työskenteli johtavana kodinhoitajana Vammalan kaupungilla, kun lama iski ja tuli lähtö.

– Silloinen sosiaalisihteeri kysyi minulta, olisinko kiinnostunut perustamaan Seija Kuukan kanssa hoivakodin, Härkälä muistelee.
Kuukka on mielisairaanhoitaja ja Härkälällä on alan korkeakoulututkinto, mutta kummallakaan ei ollut käsitystä yrittäjyydestä. Siitä huolimatta nuoret naiset perustivat avoimen yhtiön, Tupahoivan, jossa oli alkuun 9 asukaspaikkaa.
– Päätimme ottaa ammattitaitoisen kirjanpitäjän. Näin saimme keskittyä siihen, mitä osasimme parhaiten.
Vuonna 2003 Tupahoivan paikkaluku nousi 16:een. Alusta lähtien Kuukka ja Härkälä hylkäsivät perinteisen hoitaja-hoidettava-asetelman ja ajattelivat, että Tupahoivassa sen asukas on aina keskiössä.
Seija Kuukka jättäytyi vuonna 2015 pois Tupahoivasta, ja Härkälä osti hänen osakkeensa ja perusti osakeyhtiön.
Viime vuonna Tupahoiva siirtyi Pirhan eli Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelusetelituottajaksi, mikä mahdollisti Tupahoivalle jatkon. Pelkkien kuntien palvelusetelien varassa Tupahoivan talous ei olisi kestänyt.
Nyt 61-vuotiaan Härkälän ajatuksissa siintää eläke ja vapaa-aika lastenlasten ja iäkkään äidin kanssa.
– Jos löytyisi hyvä ostaja, jolla on pinkka kunnossa, myisin kyllä. Mutta isoille hoivajäteille en myy, vaan jatkan niin kauan, kunnes mieluinen jatkaja löytyy.
Tupahoiva Oy
- 16 muistisairaan hoivakoti.
- Perustettu vuonna 1992.
- Perustaja ja toimitusjohtaja Auli Härkälä.
- Tupahoivaan voi tulla asumaan joko kokonaan palvelun itse maksaen, oman kunnan myöntämällä palvelusetelillä tai kotikuntalain mahdollistamana.
- THL:n asiakastyytyväisyyskyselyssä koko maan sijalla 2, Pirhan alueella sijalla 1.
- Lukuisia palkintoja, esimerkiksi 2017 Sitran Työelämäpalkinto ja 2022 La Carita -säätiön tunnustus.
- Tupahoiva on kinestetiikan sertifioitu laatuyksikkö vuodesta 2015.