Alzheimerin tauti on salakavala muistisairaus, joka etenee usein piilevästi. Anuliina Pinedan äidillä Anna-Maijalla muistisairaus diagnosoitiin kuusi vuotta sitten. Jo sitä ennen hänen tietojenkäsittelytaitonsa alkoivat pikkuhiljaa ontua, eikä ruoanlaitto tahtonut luonnistua entiseen malliin.

– Kun Anna-Maijan puoliso menehtyi ja hän jäi leskeksi, yksin asumisesta tuli hankalaa. Anna-Maija asui Oulussa omillaan muutaman kuukauden, kunnes päätimme, että hänen olisi parasta muuttaa luoksemme Helsinkiin. Näin voisimme olla lähellä hänen apunaan, Pineda muistelee äitinsä tilannetta.

Nyt 82-vuotias Anna-Maija on asunut Pinedan perheessä jo useamman vuoden. Hän elelee omassa makuuhuoneessaan ja olohuoneessaan, joita koristavat hänen ikiomat tutut tavaransa. Pineda ei ole kuitenkaan äitinsä omaishoitaja, vaan hän kutsuu järjestelyä rinnakkaisasumiseksi.

Anuliina Pineda on pitänyt äitinsä Anna-Maijan fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolta monin tavoin. Viime vuosina 82-vuotias Anna-Maija on pärjännyt kotioloissa aktiivisen kotihoidon ja seurapalvelun ansiosta.

Vaikka Anna-Maija on edelleen valloittava ja huumorintajuinen persoona, joka pukee sievät vaatteet ja punaa huulensa päivittäin, muistisairaus on tuonut mukanaan omat haasteensa. Erityisesti yksinäisyyden tunne leimaa päivien kulkua.

– Vaikka asumme saman katon alla ja olen hoitanut äitiäni työn ja perhe-elämän ohessa, kartoitimme pari vuotta sitten kaupungin sosiaalityöntekijän avustuksella sopivia hoitopalveluja. Koin, etten selvinnyt itse kaikesta siitä, mitä muistisairas tarvitsee taudin edetessä, Pineda kertoo.

Kotihoito auttaa perusarjen pyörittämisessä

Koronatilanteen pitkittymisen takia kotihoito alkoi käydä Anna-Maijan luona vasta syksyllä 2020. Apua oli tarjolla julkiselta puolelta ensin kerran päivässä, kunnes hoidon tarve kasvoi. Nyt yksityinen kotihoito huolehtii kolme kertaa päivässä muun muassa lääkkeiden jaosta ja verenpaineen mittaamisesta.

– Tällä hetkellä Anna-Maija odottaa paikkaa hoivakotiin. Ympärivuorokautiseen hoitoon vaaditaan myös tarvearviointi ja se, että kotihoito käy seniorin luona vähintään kolme kertaa päivässä. Tavallisesti kertakäynti kestää puolisen tuntia, Pineda mainitsee.

Hänen mielestään Anna-Maija on ottanut avun pääosin hyvin vastaan. Tosin välillä äiti saattaa kiukutella tyttärelleen, että eihän hän sentään mitään hoitajia tarvitse.

– Silloin muistutan äitiäni, että eikös ole kuitenkin hyvä, että kotihoitaja huolehtii hänen terveysasioistaan. Me voimme sitten vain keskittyä yhdessä nauttimaan elämästä, Pineda hymyilee.

Kuvanveistäjä Taru Mäntynen on tehnyt Anna-Maijasta ja hänen edesmenneestä puolisostaan pienoisveistoksen.

Vaikka kotihoidon apu on Anna-Maijalle ensiarvoisen tärkeää, Pineda ei ole täysin tyytyväinen nykyiseen hoidon laatuun. Hän on huomannut, että esimerkiksi työntekijäpula vaivaa monia hoitoalan organisaatioita, hoitajat vaihtuvat usein tiuhaan ja tietokatkokset haittaavat toisinaan hoidon sujuvuutta.

– Palvelusetelin jälkeen kotihoidosta jää maksettavaksi yli 1 100 euroa kuussa. Loppusumma lähtee Anna-Maijan eläkkeestä, ja hyödynnämme totta kai myös kotitalousvähennystä. Silti toivoisin, että tällä rahalla hoitoon panostettaisiin nykyistä enemmän, Pineda toteaa.

Sosiaalinen seura lisää virkeitä elinvuosia

Virallisen kotihoidon lisäksi Anna-Maijan luona käy nykyään pari kertaa viikossa ystävä ikäihmisille suunnatun Seurana Oy:n palvelun kautta. Pineda näkee, että yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen lievittämiseksi tuttu seuralainen on ollut äärettömän tärkeä apu hänen äidilleen.

– Ystäväpalvelu on sydämellä järjestetty, ja meille se on antanut sekä Anna-Maijaa että seuralaista rikastuttavan ihmissuhteen. Tapaamisten aikana he saattavat käydä kävelyllä, laulaa, kahvitella ja keskustella maailman menosta, Pineda iloitsee. 

Hän kokee, että aito ystävyys tarjoaa ikäihmiselle parhaimmillaan loistavaa terapiaa ja kuntoutusta. Ovathan ystävät saaneet yli 80-vuotiaasta Anna-Maijasta eloon sen värikkään ja pirteän kulttuuri-ihmisen, kuvaamataidonopettajan ja yhdistysaktiivin, joka hän ennen sairauden puhkeamista oli.

Anna-Maija pukee päivittäin nätit vaatteet päällensä ja punaa huulensa.

Pineda on tyytyväinen ja kiitollinen kaikesta siitä tuesta, jota hänen äitinsä on vuosien varrella saanut. Samalla hän on kokenut helpotusta ja vapautta siitä, ettei hän ole läheistensä kanssa ainoastaan vastuussa Anna-Maijan hyvinvoinnista. Hän kannustaakin varautumaan omien läheisten ikääntymiseen hyvissä ajoin.

– Myös suomalaiselta hyvinvointiyhteiskunnalta kaipaisin lisää arvostusta laadukasta vanhushoivaa ja rikasta seniorielämää kohtaan. Tällöin myös hoivatyöhön saataisiin lisää kallisarvoisia resursseja, Pineda päättää.

Kun omien pankkiasioiden hoitaminen ei enää suju itsenäisesti, on luotettavien läheisten apu korvaamatonta. Toisen raha-asioiden hoito tuo mukanaan myös vastuuta ja velvoitteita. Lue vinkit‍ läheisen raha-asioiden hoitoon.

Lue myös:

Neljä asiaa, joista kannattaa puhua ikääntyvien vanhempien kanssa jo tänään‍

Ruokahuoltoa, asiointiapua ja ystävätoimintaa – näin voit auttaa kaukana asuvaa ikäihmistä‍