Kevään varauskanta näytti todella hyvältä. Tilauksia oli buukattu Restaurant Pörssin kirjoihin ja kansiin runsaasti, ja huhtikuun varauskanta ylitti jopa budjetoidun määrän. Henkilökunta saisi tehdä töitään rauhallisin mielin aina kesäkuun loppuun, jolloin tilausravintola suljettaisiin kuukaudeksi. Niin työntekijät ajattelivat vielä maaliskuun alussa. He olivat varautuneet vilkkaaseen kevääseen.

Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Restaurant Pörssi ei ole mikä tahansa kuppila tai bistro, vaan jyhkeän kivilinnan sisuksiin kätkeytyvä arvokiinteistö, joka avaa ovensa vain tilauksesta. Ravintolassa järjestetään aamiaistilaisuuksia, illallisia, seminaareja, häitä, milloin mitäkin.

Tapahtumien vierasmäärät vaihtelevat 50 hengestä 800 henkeen. Jos tilaisuus on pieni, ravintolan oma henkilökunta hoitaa järjestelyt alusta loppuun. Vierasluvun noustessa apuun palkataan lisätyövoimaa.

Kun koronaviruksen moukari osui maaliskuussa ravintola-alaan, ravintolatoimenjohtajan puhelimeen ja sähköpostiin alkoi tipahdella peruutuksia; ihan kuin joku olisi vetänyt hätäjarrusta. Varauksia pullisteleva kalenteri tyhjeni kahdessa viikossa.

– Alussa olimme kaikki hämmentyneitä, sitten epäuskoisia. Olimme tehneet todella paljon töitä tapahtumien eteen, ja niin olivat asiakkaatkin. Yhtä kävi ihan sääliksi, mutta onneksi saimme siirrettyä tilaisuuden syksyyn, kertoo ravintolatoimenjohtaja Tiina Partti.

Syksyyn on kuitenkin vielä pitkä aika eikä kukaan tiedä, miten pandemiatilanne etenee.

– Uskoisin, että pienet ravintolat, terassit ja à la carte -ravintolat avaavat ovensa ensimmäisinä.

Näkymä tuskin lämmittää Pörssitalon ravintolan vakituista henkilökuntaa, joka lomautettiin maaliskuun viimeisenä päivänä kolmeksi kuukaudeksi. Sen pidempää lomautusta ei työsopimuslaki salli.

Näistä asioista Partti, 53, joutui ottamaan selvää ensimmäisen kerran pitkän työuransa aikana. Omakin lomautus on uusi kokemus. Kysymysten tulva on loputon. Miten oman tai henkilöstön työtilanteen käy, jos hallitus kieltää isot tilaisuudet syksylläkin? Miten moni tilaisuus siirtyy vuodella eteenpäin? Sekin on mahdollista, että tilanteen lauetessa ihmiset ryntäävät tekemään buukkauksia syksylle. Riittääkö silloin pätevää henkilökuntaa koko ravintola-alalle? Kuinka kauan hän itse kestää lomautusta henkisesti, entä taloudellisesti?

Ravintolapomon mielessä kieppuu siis tukku kysymyksiä, jotka vain aika ratkaisee. Oman henkilöstönsä suhteen hän on kuitenkin rauhallisin mielin seurattuaan mielialoja yhteisessä Whatsapp-ryhmässä.

– Kyselin juuri, ovatko kaikki lähettäneet lomautuskorvaushakemukset ja sain tietää, että melkein kaikki ovat. Jotkut ovat saaneet jo tiedon ensimmäisten korvausten maksupäivästäkin.

– Odotan mielenkiinnolla, pääsemmekö elokuussa töihin, sanoo Restaurant Pörssin ravintolatoimenjohtaja Tiina Partti.

Oma talous tarkassa syynissä

Ravintolatoimenjohtajan työnkuva on laaja ja koskettaa useita ammattiryhmiä. Partin suorassa alaisuudessa työskentelee vajaa kymmenen työntekijää, mutta isoissa tilaisuuksissa saleissa ja keittiössä voi ahertaa ”ekstraajien” myötä jopa kolmisenkymmentä henkeä.

Partin tehtävänä on huolehtia työvoiman riittävyydestä ja uuden henkilökunnan rekrytoinnista. Hän vastaa siivouksen, liinavaatteiden, vahtimestareiden ja juomatuotteiden tilauksista. Nyt kaikki tilaukset ja rekrytoinnit ovat jäässä.

Hän on vastuussa tuloksesta omistajalle, pörssiyhtiö NoHo Partnersille. Omistaja lomautti koronapandemian vuoksi koko henkilökuntansa: pomoportaan, myynnin ja markkinoinnin. Se yllätti kaikki. Päivystämään jäi ainoastaan suppea kriisiryhmä.

– Sain ohjeita henkilöstöpäälliköltä ja esimieheltäni, miten lomautukset tulee tehdä. Kaiken piti sujua lain mukaan.

Lomautusjärjestelyjen yksityiskohtiin perehtyminen hyödytti Parttia itseäänkin. Hän lähetti lomautuskorvaushakemuksen työttömyyskassa Finkaan, johon hän oli liittynyt vuosituhannen vaihteessa. Ohjeet piti ”tankata” kymmenen kertaa.

– Olen varautunut henkisesti kolmen kuukauden viiveeseen, ennen kuin ensimmäinen korvaus maksetaan.

Lomautus pudottaa Partin nettotulot puoleen. Se on iso menetys Helsingin Kruunuvuorenrannassa asuvalle asuntolainavelalliselle.

– Kun kuulin lomautuksesta, tein tarkan budjetin omista menoista. Ehdottomia menoja ovat yhtiövastike, sähkö, vakuutukset ja oma ja kissojeni ruoka. Panin lainanlyhennykset tauolle ja maksan nyt vain korot.

Käteisvaroja Partti on lisännyt myymällä osan pienistä osakesijoituksistaan. Koronapandemia ehti sulattaa säästöistä viitisentoista prosenttia, mikä kirpaisi ikävästi.

– Uskon edelleen sijoittamiseen. Myin osakkeita osittain siksi, että minulla olisi rahaa elämiseen mutta myös siksi, että voisin ostaa myöhemmin osakkeita aiempaa paremmalla tuotolla.

Lomautuksen astuttua voimaan Partti pakkasi tavaransa ja toimitti kukkansa hoitoon. Jo pelkkä ajatus usean kuukauden yksinolosta helsinkiläisessä kaksiossa tuntui liian ahdistavalta. Hän halusi seuraa, ja sitä oli tarjolla äidin luona Itä-Suomessa.

Mikkelissä Partilla on aikaa kokkailla ja miettiä, miten tilausravintolan toimintaa voisi kehittää koronapandemian jälkeistä aikaa varten. Ainakin kolmensadan hengen seminaaritilaan voisi sijoittaa väljästi sata henkeä ja bufetin sijaan tarjoilla yksittäisannoksia. Sitäkin on mietittävä, onko hänellä riittävästi työntekijöitä, kun koronarajoitukset puretaan ja varauskirjan voi jälleen aukaista.

Lue myös:

Kuinka selviän lomautuksesta?‍

Heiluttaako koronaviruspandemia talouttasi? Neljä vinkkiä talouden tasapainottamiseen‍