Suunnistaja Aarni Ronkaisella on takana poikkeuksellinen aamutreeni. Hän on suunnannut juoksulenkkinsä vieraaseen maastoon ja eksynyt reitiltä. 

– Yritin juosta uuden reitin muistin varassa ja menin harhaan. Suunnistaessa sitä ei tapahdu enää koskaan. Mitä vanhemmaksi ja paremmaksi tulee, sitä enemmän isojen virheiden määrä pienenee, Ronkainen sanoo.

Tähtäimessä on päästä edustamaan Suomea Italiassa järjestettäviin MM-kisoihin.

Jämsän Retki-Veikkoja edustava Ronkainen on reilun vuoden ajan juossut uusia metsäreittejä. Keski-Suomen jylhät mäkimaastot vaihtuivat armeijan jälkeen avokalliomaastoihin, kun Jämsänkoskelta kotoisin oleva Ronkainen muutti opintojen perässä Turkuun.

Matematiikan opinnot Turun yliopistossa etenevät verkkaiseen tahtiin, sillä vauhtia tarvitaan nyt suunnistuspoluilla. Viime kuukaudet Ronkainen onkin keskittynyt kasvattamaan juoksuvauhtiaan. Aikuisten sarjaan siirtyneellä suunnistajalupauksella on tähtäimessä päästä edustamaan Suomea Italiassa järjestettäviin MM-kisoihin.

Turku antaa Ronkaisen mukaan hyvät mahdollisuudet treenata ja kehittyä.

– Turku oli minulle selvä valinta, sillä täällä on Suomen parhaat mahdollisuudet suunnistaa. Turussa on loistavia suunnistusmaastoja, ja talvella vähän lunta. Lisäksi täällä on hyvää akatemiatoimintaa, mikä tukee urheilijaa.

Suunnistus on taitolaji

Suunnistusharrastus kulkee usein suvussa ja siirtyy vanhemmilta lapsille. Aarni Ronkaisen vanhemmat olivat nuorina suunnistaneet satunnaisesti, mutta muutto Jämsänkoskelle ja Jämsän Retki-Veikkojen iltarastitoiminta saivat koko perheen innostumaan lajista.

Aarni Ronkainen muistelee, että viisivuotiaana hän piirsi suunnistuskartan isovanhempien mökkipihasta, ja vuotta myöhemmin hän oli jo mukana Retki-Veikkojen rastikoulussa.

– Viimeistään 10-vuotiaana sytyin kunnolla suunnistuksesta, kun Jämsässä järjestettiin Jukolan viestit. Siellä oli silloin Keski-Suomen kaikki kovimmat suunnistajat, jotka pärjäsivät hyvin. Kannustin heitä ja yhtä esikuvaani, Jani Lakasta, joka on nykyään valmentajani.

Vanhemmat pitivät seuran suunnistuskouluja lapsille, ja Aarni ja hänen pari vuotta nuorempi veljensä Elias harrastivat aktiivisesti suunnistusta.

Myöhemmin myös nuoremmat sisarukset Eero ja Anna alkoivat suunnistaa. Suunnistus täytti niin perheen arjen kuin lomatkin. Perheen kesälomareissut suuntautuivat rastiviikoille ja suunnistuskilpailuihin.

Suunnistuksessa kyse ei ole vain juoksukisasta, vaan taito merkitsee paljon.

– Suunnistus on ollut aina meidän perheen juttu. Tajusin viehätyksen jo ihan pienenä. Harrastin paljon muitakin lajeja, kuten jalkapalloa ja hiihtoa, ja pärjäsin niissä hyvin. Suunnistus vei lopulta voiton, ja siitä tuli päälajini.

Ronkainen juoksee kartta kädessä kalliolla
Ronkainen nauttii luonnossa liikkumisesta ja metsässä juoksemisesta, mutta suunnistuksessa häntä kiehtoo eniten lajin taitopuoli.

– Kyse ei ole vain juoksukisasta vaan taito merkitsee paljon. Pitää miettiä, mikä on nopein reitti käydä kaikilla rasteilla, ja osata juosta niin kuin suunnittelee. Polkujuoksu on aika samantyyppinen laji, mutta siitä puuttuu luovuus ja löytämisen ilo.

Juniorisarjojen menestys ruokki voitonnälkää

Ronkainen on saavuttanut juniorisarjoissa yli kymmenen Suomen mestaruutta, 16-vuotiaiden EM-hopeaa ja -pronssia, 18-vuotiaiden Euroopan mestaruuden pitkällä matkalla sekä kaksi pronssia 20-vuotiaiden MM-kisoissa.

– Viime keväänä voitimme yhden viestiliigan osakilpailun. Se tuli kaikille yllätyksenä. Taisimme olla kaikkien aikojen nuorin miesten voittajajoukkue.

Aikuisten sarjassa Ronkainen on päässyt suunnistamaan kahdet EM-kisat. Maailmancupissa hänen paras sijoituksensa on viimesyksyinen 19. sija.

 – Tavoitteeni on päästä vuonna 2029 Ruotsissa järjestettäviin MM-kisoihin ja ottaa sieltä mitali.

Taitavaksi suunnistajaksi oppii Ronkaisen mukaan vain suunnistamalla.

Suunnistajan pitää kerätä maastopankkia ja juosta erilaisissa maastoissa.

On eri asia juosta tutuissa kotimaastoissa kuin esimerkiksi Itä-Euroopan vieraassa ja haastavassa puskamaastossa.

– Kisamaastot vaihtelevat ja niillä kaikilla on omat lainalaisuutensa. Kokemus kehittää taitoja. Siksi pitää kerätä maastopankkia ja juosta erilaisissa maastoissa. Olen taitava suunnistaja, mutta sileän eli tiejuoksun vauhtia pitää vielä kehittää.

Ronkaisen talvikauden treeneihin kuuluu paljon juoksua. Viikossa juoksua kertyy noin 120 kilometriä. Lisäksi Ronkainen tekee viikossa kaksi voimaharjoitusta ja kevyitä pyörälenkkejä. Kun huhtikuussa starttaava kisakausi lähestyy, Ronkainen lisää harjoitteluun suunnistusta.

ronkainen tutkii karttaa otsalampun valossa
Suunnistustaitojen, kuten kartanluvun, suunnassa kulun ja rastinoton lisäksi pitää olla kova juoksukunto ja kokemusta erilaisista maastoista, Ronkainen sanoo.

Seuran valmentaja pitää Ronkaiselle ja parille muulle valmennettavalle taitopalavereja ja mentaalitreenejä, joista saa oppia siihen, miten pääsee ennen kisaa oikeaan mielentilaan ja pystyy tekemään parhaan suorituksen.

– Olen myös pelannut suunnistustietokonepelejä sekä katsonut vanhoja karttoja ja kisoja.

Suunnistuksen kisakausi alkaa huhtikuussa ja kestää lokakuulle. Ronkaiselle kertyy vuodessa noin 30 kisaa kotimaassa ja ulkomailla.

– Vuoden ensimmäiset kisat ovat jo maaliskuun puolivälissä ja ensimmäiset maailmancupin kisat toukokuussa.

Suurin haave Jukolan viestin voitto

Suunnistus on yksilölaji, mutta kukaan ei pärjää yksin.

Ronkainen kokee, että perheen, seuran, valmentajien ja sponsoreiden tuki on elintärkeää urheilijalle. Erityiskiitoksen hän haluaa antaa Jämsän Retki-Veikoissa pitkään toimineelle Juha Tainille, jonka opeista Ronkainen pääsi ammentamaan yläkoulun ja lukion Gradia Jämsän urheiluvalmennuksessa.

 – Juhalla on ollut iso rooli minun ja koko jämsäläisen suunnistuksen menestykseen. Olen saanut suurimmat oppini häneltä. 

Juha Taini ja nuori Aarni Ronkainen seisovat mainostaulun edessä.

Juha Taini on ollut vahvasti Aarni Ronkaisen taustavoimana. Kuvassa kahdeksasluokkalainen Ronkainen (oik.) ja Taini ovat keräämässä sponsorirahaa yläasteen liikuntaluokan leirikouluun. Kuva: Arttu Vehkakoski.

– Gradian suunnistustreenit ovat Suomen parhaimmat ja vaativimmat. Juha miettii aina tarkkaan mihin laittaa rastit, jotta saisi treeneistä mahdollisimman haastavia.

– Juha korosti aina hyvän rastivälisuunnitelman tekemistä: “Kun sä maltat tehä sen suunnitelman niin sä voitat silloin aina, se on pomminvarmaa”, Ronkainen muistelee Tainin oppeja.

Juha Taini toimii nykyään Turun Metsänkävijöiden päävalmentajana suunnistuksessa, mutta on silti mukana jämsäläisten taustavoimana ja kannustamassa poikia. 

Suunnistus on yksilölaji, mutta kukaan ei pärjää yksin.

Ronkaisen mukaan valmentaja voi antaa paljon oppeja ja vinkkejä suunnistustaitoon, mutta niiden lopullinen oivaltaminen on suunnistajan itsensä vastuulla.

Ronkaisen isä toimi pitkään poikansa valmentajana. Tärkeää oppia hän on saanut myös seuran valmentajilta.

Reilun vuoden ajan Ronkaisella on ollut ensimmäistä kertaa urallaan henkilökohtainen valmentaja.

– Ammattitaitoisen tuen myötä olen saanut enemmän itsevarmuutta. 
Henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi Ronkainen tavoittelee menestystä viesteistä. Hänen suurin haaveensa maailmanmestaruuden ohella on voittaa Jukolan viesti.

– Suunnistuksessa arvostetaan viestejä. Moni suunnistaja haluaisi voittaa mieluummin Jukolan viestin kuin maailmanmestaruuden. Se on minullekin yksi suurimmista tavoitteista.