Ekologiseen ruoanvalmistukseen erikoistunut Ecochef – Ilmastokokki Oy huomioi toiminnassaan ihmiskunnan tulevaisuuden tarpeet. Tällä hetkellä yritys pyörittää omaa leipomoa, järjestää asiakkaille catering-palveluja ja tarjoaa tietoa ruoan ympäristövaikutuksista.

Perustaja Jussi Vinnin mukaan Ilmastokokin toimintaa ohjaavat selkeät periaatteet.

– Suosimme kotimaista lähituotantoa ja käytämme tuotteissamme mahdollisimman paljon luomua. Itämeren kalojen osalta teemme yhteistyötä Itämerisäätiön kanssa. Viime vuosina olemme löytäneet myös hyönteiset ja kehitelleet niihin perustuvia tuotteita.

Vinni sai omin silmin todistaa, kun Suomessa innostuttiin hyönteisten hyödyntämisestä elintarvikkeena noin kaksi vuotta sitten. Ilmastokokki toi jo tuolloin moniin tapahtumiin hyönteistuotteita, vaikka ne eivät vielä silloin olleet elintarvikevalvonnan hyväksymiä.

– Myimme niitä sillä periaatteella, että jokainen saa syödä mitä haluaa, jos vain uskaltaa. Sanoimme, että tuotteet maistuvat hyvälle, mutta ne eivät varsinaisesti ole ihmiselle tarkoitettuja.

Jo tuossa vaiheessa Vinni kuitenkin huomasi, että hyönteistuotteille riitti hyvin kysyntää asiakkaiden keskuudessa. Vajaa vuosi sitten tuli elintarvikevalvonnasta tieto siitä, että hyönteiset vapautuvat myyntiin saman vuoden joulukuussa.

– Innostuimme siitä kovasti, sillä olimme ehtineet tehdä leipomossamme pullaa, leipää, suklaata, marmeladia ja muita tuotteita. Kun hyönteiset vapautuivat myyntiin, aloimme tuoda niitä kuluttajille.

Kaupat innostuivat

Myynnin vapautumisen jälkeen isot kauppaketjut kiinnostuivat hyönteisistä ja halusivat saada hyönteistuotteita valikoimiinsa. Ilmastokokki ehti tehdä yhteistyötä S-ryhmän, Keskon ja Heinon Tukun kanssa ja myi omia tuotteitaan myös Kauppahallin palvelutiskillä. Pienen yrityksen rajalliset resurssit aiheuttivat toiminnalle kuitenkin omat haasteensa.

– Kauppiaat innostuivat paljon ja asiakkaatkin kiinnostuivat kohtalaisesti, mutta kyllä hyönteistuotteiden suosio alkoi ensimmäisen buumin jälkeen nopeasti hiipua.

Vaikka hyönteistuotteita on tarjolla nykyään paljon, suosion huipusta on tultu tähän päivään mennessä alaspäin. Tällä hetkellä hyönteiset eivät vielä ole sallittuja monissa Euroopan maissa Ruotsi ja Viro mukaan lukien.

– Heti kun portit aukeavat maailmalle, meilläkin on laittaa valmiita tuotteita markkinoille. Nyt olemme etsineet sopivia yhteistyökumppaneita, sillä pienen yrityksen kannalta yhteistyö on välttämätöntä.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Hyönteisten kasvattaminen tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia pientuottajille. Halutessaan kasvatuksen voi tehdä pienessä laatikossa, jonka päivittäinen hoitaminen, puhdistaminen ja ruokkiminen vie keskimäärin muutaman minuutin aikaa.

– Sitten on isompia systeemejä, joissa pesut ja ruokinta hoituvat tehokkaammin. Niitä on ilmeisesti yksi tulossa Suomeen, Kouvolan suunnalle.

Kasvatuksen lisäksi toinen liiketoimintamahdollisuus liittyy hyönteistuotteiden valmistukseen.

– Me olemme panostaneet nimenomaan valmistukseen ja tehneet leipomossamme monia erilaisia hyönteistuotteita: esimerkiksi marmeladeja, joissa on sirkka sisällä ja suklaata, jossa on jauhomatokuorrutus päällä.

Osa Ilmastokokin tuotteista on otettu muita paremmin vastaan.

– Suosikkituotteemme on lakritsa, jonka päällä on aika huomaamaton kuorrutus hyönteistä. Myös kuivattua sirkkaa menee paljon, puoliksi vitsinä. Pikkupussukka kuivattua sirkkaa maksaa muutaman euron.

Vinnin mukaan ihmisten mielenkiinto hyönteisiä kohtaan jää kuitenkin valitettavan usein kertakokeiluksi.

– Monet ihmiset kyllä haluavat kokeilla, mutta valitettavasti jättävät homman sen jälkeen siihen.

Hyönteiset tarjoavat ekologisen vaihtoehdon ruokapöytään

Vinnin mukaan ekologisuus on paras juttu hyönteisten kasvatuksessa, sillä hyönteisillä on kasvejakin alhaisempi ravinnontarve.

– Kun sirkkapopulaatiota kasvattaa yhden kilon verran, se vaatii puolitoista kiloa ravintoa, eikä käytännössä lainkaan vettä.

Ilmastokokki pyrkii tuotekehittelyn kautta kehittämään markkinoille entistäkin houkuttelevampia hyönteistuotteita.

– Olemme kokeilleet paljon ja maistatelleet tuotteitamme kavereilla ja ystävillä. Testasimme esimerkiksi sitä, miten hyvin hyönteiset sopivat suklaan kanssa yhteen ja miltä jauhomato maistuu marmeladissa.

Hyönteisissä on tulevaisuus

Vinnin mukaan hyönteisten käyttö elintarvikkeena tulee väistämättä lisääntymään. Mikäli arviot yhdeksän miljardin ihmipopulaatiosta toteutuvat vuoteen 2030 mennessä, maaperä ei riitä kasvattamaan lihaa tai perinteistä kasvisproteiinia.

– Hyönteiset tarjoavat ekologisen vaihtoehdon ruokapöytään, sillä hyönteisten ruokintaan voidaan käyttää vaikka teollisuuslaitoksissa kasvatettuja versoja. Sirkka pystyy hyödyntämään jopa sienirihmastoja, joita kehittyy puun runkoon tai kantoon.

Vinni uskoo siihen, että hyönteistuottajien merkitys tulee kasvamaan suuresti.

– Viime vuonna SuomiAreenassa oli paneeli, jonka teemana oli ”Mitä suomi syö 2030?”. Siellä kommentoitiin, että jos nykyisiä tähtiä ovat kokit, vuonna 2030 tähtiä ovat puolestaan hyönteistuottajat.

Vinnin mukaan kysymykset ruoan alkuperästä ja ekologisuudesta tulevat vain lisääntymään tulevaisuudessa.

– Nykyään ihmiset ovat todella kiinnostuneita ruoasta, mikä on tietysti hyvä asia. Onkin sanottu, että ennen Suomessa tehtiin päätökset saunassa, nykyisin ruokapöydässä, Vinni naurahtaa.