1. Miksi kaikki ovat hurahtaneet kauraan?

Suolisto-ongelmista puhutaan nyt paljon, ja niiden merkitystä terveyteen laajemmin on alettu tutkia. On todettu, että suolisto on ihmisen toiset aivot.

Useat kokevat saavansa vatsaoireita gluteenista tai vehnätuotteista mutta kaura ei niitä aiheuta. Toisaalta moni käyttää kauratuotteita maidon tapaan tai maidon sijaan, koska kokee maidon aiheuttavan vatsaoireita.

2. Mitä kauratuotteita on?

Uusia kauratuotteita on karkeasti määriteltynä muutamaa eri lajia: kauraleivät, maidon tapaan käytettävät tuotteet ja lihan tapaan käytettävä nyhtökaura.

Sanoja maito ja jogurtti saa käyttää vain tuotteista, joissa on lehmänmaitoa. Tätä valvoo Evira. Mutta uutuutena kaupan hyllyille on ilmestynyt maidon tapaisia kaurajuomia, esimerkiksi Kaslinkin Aito, Juustoportin luomukaurajuoma, Valion Oddlygood ja Rainbow’n ja Pirkan kaurajuomat. Lisäksi näkee niin sanottuja kauragurtteja, kuten vaikka Mö-kaurajogu ja Valion Oddlygood-gurtti. Myös valmiita kaurakahveja on tullut, esimerkiksi Pauligin Frezza Oat Latte.

Leipähyllyltä löytyy täysin kaurasta tehtyjä leipiä, esimerkiksi Uotilan leipomon 100 % kaura -leipä ja Vaasan 100% kaura -leipä.

Pidempään markkinoilla ovat olleet esimerkiksi Oatlyn kaurajuomat ja Yosan kauravälipalat.

3. Mitä hyötyä kaurasta on terveydelle?

Kauralla on kolme EU:n elintarvikeviranomaisen hyväksymää terveysväittämää, jotka saa laittaa tuotepaketin kylkeen. Jotta jokin tuote saa virallisen terveysväittämän, asian pitää olla tarkasti tieteellisesti perusteltu.

  • Kaikki kolme kauralle suotua väittämää liittyvät sen liukoiseen kuituun, beetaglukaaniin:
  • Kauran liukoinen kuitu alentaa veren kolesterolia. Korkea kolesteroli taas on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.
  • Kauran liukoinen kuitu auttaa pitämään verensokerin tasaisena. Kun on syönyt kauraa, veren glukoosipitoisuus ei nouse aterian jälkeen yhtä jyrkästi, kuin jos olisi syönyt jotakin muuta viljaa.
  • Kauran sisältämä kuitu ylipäänsä auttaa vatsan toimintaa eli lisää ulostemassaa ja ehkäisee ummetusta.

Lisäksi kaurassa on viljaksi paljon proteiinia ja rasvaa: 13 prosenttia proteiinia ja 7 prosenttia hyvää kasvirasvaa. Esimerkiksi ohrassa on 8 prosenttia proteiinia ja 2 prosenttia rasvaa.

Kaiken hyvän päälle kaurassa on myös vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja.

4. Miten se vatsavaiva-asia meni?

Ravintotieteilijöiden keskuudessa on ollut paljon keskustelua niin sanotuista fodmap-hiilihydraateista, joiden ajatellaan aiheuttavan vatsaoireita. Fodmap-hiilihydraatteja on joissakin vihanneksissa, hedelmissä sekä viljoista vehnässä, rukiissa ja ohrassa.

Moni kokee vaivat gluteenin aiheuttamiksi, mutta yhtenä syynä saattavat olla myös fodmap-hiilihydraatit. Kaurassa fodmap-hiilihydraatteja ei ole.

5. Kenelle kaura ei sovi?

Kaura sopii käytännössä kaikille. Se on luontaisesti gluteeniton vilja, eli se sopii myös keliaakikolle ja gluteeniallergiselle. Kannattaa kuitenkin tarkistaa pakkauksesta, onko tuote tehty täysin gluteenittomasta kaurasta, eli onko tuotteesta poistettu vehnän, rukiin ja ohran jäämät.

6. Eivätkö muut viljat ole terveellisiä?

Muutkin viljat ovat terveellisiä, mutta eri tavalla. Esimerkiksi ruis sisältää runsaasti kuitua. Ja koska ruisleipä tehdään täysjyvärukiista, myös monet sen vitamiinit ja kivennäisaineet ovat tallella. Ruis kuitenkin vääntää monen vatsaa, koska se sisältää enemmän fodmap-hiilihydraatteja kuin muut viljat.

Esimerkiksi ohrassa on beetaglukaania kauran tavoin, ja usein kuulee vatsavaivaisista, jotka kokevat sekä kauran että ohran sopivan heidän vatsalleen hyvin. Ohran terveellisyyttä ei vain ole tutkittu yhtä paljon kuin kauran.

Vehnäkin on periaatteessa terveellistä täysjyväversiona, jolloin se sisältää vitamiineja ja kuitua. Useat vehnätuotteet on kuitenkin tehty pitkälle prosessoidusta vaaleasta vehnäjauhosta.

On syytä myös muistaa, että kaura on eri suvun vilja kuin muut Suomessa viljeltävät. Vehnä, ohra ja ruis ovat vehnänsukuisia viljoja ja siten sisältävät gluteenia. Ne eivät siis sovi keliaakikoille.

​

Asiantuntija: Kaurayhdistyksen asiantuntija, viljateknologi Päivi Tähtinen