Kesäahdistus iskee – mitä tehdä?

Moni luulee, että kaunis sää, lämpö ja aurinko piristävät suomalaisia kesällä. Sen sijaan kesä onkin esimerkiksi Mieli ry:n ylläpitämän kriisipuhelimen‍ kiireisintä aikaa.

Liika valo voi valvottaa ja masentaa. Paineet ”nauttia kesästä” saattavat ahdistaa. Entä jos haluaisinkin vain olla rauhassa sisällä?

– Helposti verrataan itseä muihin: nyt pitäisi olla iloinen ja onnellinen, mutta kun ei tunnu siltä, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Winter kertoo, että kesälomien alla monia saattaa ahdistaa se, että miten sitä jaksaa sinnitellä vielä viimeisillä voimillaan töissä lomaan asti.

Riidat nousevat pinnalle

Kesäloman aikana taas yksi yleinen ahdistuksen aiheuttaja ovat ihmissuhteet. Tavallinen, kiireinen arki on ehkä peittänyt alleen parisuhteen ongelmia. Niihin ei ole ollut aikaa keskittyä tai kiinnittää huomiota. Loma-ajalle moni kohdistaa valtaisia odotuksia: sitten ollaan ihanasti yhdessä, kun on kerran aikaakin.

– Todellisuudessa voi käydäkin niin, että kun aikaa on enemmän, ongelmat alkavat tulla esiin. Kun vietetään paljon aikaa yhdessä, suhteen kuprut saattavat nousta pintaan, Winter sanoo.

Ihmissuhteet voivat ahdistaa myös yksinäisyyden vuoksi. Kesällä se korostuu, kun muut tuntuvat lähtevän mökille sukulaisten kanssa tai rannalle ystävien kesken. Tuntuu musertavalta, kun kaupunki tyhjenee.

Myös raha-asioihin liittyvä huoli saattaa korostua lomalla. Saattaa surra sitä, ettei ehkä voi järjestää kesälomareissua tai lasten huvipuistomatkaa.

Loman lopussa tyypillinen kriisipuhelimeen soittavan ahdistuksen aihe on se, ettei saanutkaan levättyä lomalla. Ei onnistunutkaan rentoutumaan, nukkumaan ja pitämään hauskaa ystävien kanssa. Yksi syy tähän voi olla uupunut keho ja mieli. Myös oma päihteiden käyttö on saattanut lähteä lapasesta tai olla runsaampaa kuin oli tarkoitus, mikä ahdistaa loman lopussa, kun olisi tarkoitus palata töihin.

Kesällä ylipäänsä monia ahdistaa se, että tutut mielenterveyspalvelut ja esimerkiksi sosiaalipuoli ja päihdepuoli ovat osan kesästä lomalla tai tauolla. On ikään kuin ”heitteille jätetty” olo. Myös muun muassa mielenterveyspalveluiden kesälomatauko on yksi syy, miksi kriisipuhelimeen soitetaan erityisen paljon kesällä.

Puhu odotuksista ajoissa

Kesän odotuksista on hyvä puhua perheen ja ystävien kanssa jo hyvissä ajoin. Ole rohkea ja ota asioita puheeksi. Harjoittele sitä, miten puhua asioista niin, ettei se kuulosta toisesta uhkaavalta. Minulle tuli tällainen mieleen, ja haluaisin kuulla, mitä ajattelet siitä. Käytä minä-viestejä ja puhu omista tunteistasi: ”minusta tuntuu turhauttavalta”. Voitte sopia esimerkiksi, että jokainen perheenjäsen saisi toteuttaa yhden tärkeimmän toiveensa kesältä.

Moni sanoo, että on pitänyt kriisipuhelimen numeroa pitkään taskussa, mutta ei ole ollut varma, milloin on tarpeeksi paha kriisi, että voi soittaa.

Yksinäiseen oloon voi auttaa se, kun miettii, että nyt teen itseni kanssa, mitä haluan. Mitkä ovat niitä omia juttuja omassa kotipaikassa?

– Olisiko voimavaroja osallistua festareille yksinkin? Tai voi liittyä järjestäjien joukkoon, jolloin sosiaalisia juttuja saattaa tulla kaupanpäällisinä, Winter miettii.

Ole armollinen itsellesi. Se on toki helpommin sanottu kuin tehty, mutta monesti auttaa, kun muistuttaa itseään siitä, että kaikki tunteet menevät lopulta ohi.

Mieli ry:n sivuilta löytyy erilaisia harjoituksia‍, joita voi tehdä, kun ahdistaa, masentaa tai isot tunteet tuntuvat valtaavan mielen.

Kuuntele toista

Jos läheiselläsi tai ystävälläsi tuntuu olevan vaikeaa, siitä voi aina kysyä. Alun reaktio voi olla torjuva, mutta voit sanoa, että olet käytettävissä, jos hän haluaa jutella.

Ja kun toinen lopulta alkaa kertoa tilanteestaan, on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan.

Älä neuvo tai puhu toisen ohi, vaan kysy ja kuuntele. Varo tekemästä oletuksia tietämättä oikeasti, mitä toinen tarkoittaa.

Tavoitteesi ei ole ratkaista toisen tilannetta. Suorien neuvojen antaminen tai latteuksien tokaiseminen voi tuntua jopa loukkaavalta ja päällekäyvältä.

Älä epäröi soittaa auttavaan puhelimeen

Mieli ry:n kriisipuhelin‍ päivystää 24/7, siis myös kesäöinä ja pyhinä, juhannusta myöten. Jos tuntuu siltä, että tarvitsee keskusteluapua, kannattaa soittaa heti. Esimerkiksi, jos on tullut vastoinkäymisiä ja tapahtunut jotain ikävää, jos kesälomareissu ei mennytkään suunnitellusti tai jos puolison alkoholinkäyttö ahdistaa.

– Ei tarvitse odottaa loman loppuun ja että pääsee työterveyshuoltoon, tai että mielenterveyspalvelut aukeavat kesätauolta, Winter sanoo.

Moni soittaa auttavaan puhelimeen vasta viimeisenä oljenkortena. Winterin mukaan ei kuitenkaan tarvitse odottaa siihen asti.

– Moni sanoo, että on pitänyt kriisipuhelimen numeroa pitkään taskussa, mutta ei ole ollut varma, milloin on tarpeeksi paha kriisi, että voi soittaa.

Oma tarve keskusteluapuun on tarpeeksi hyvä syy soittaa.

Auttavaan puhelimeen soitetaan nimettömänä, eikä puhelinnumerosi näy päivystäjälle tai jää yhdistyksen tietoihin. Kriisipuhelinpäivystäjä kuuntelee, ymmärtää ja antaa sinulle aikaa. Tärkeää on, että huolesi tulee kuulluksi. Halutessasi työntekijä voi auttaa sinua etsimään lisäapua tilanteeseesi.

Tämän vuoden kesäkuun tilastojen mukaan yleisimmät syyt soittaa kriisipuhelimeen ovat olleet nämä:

Kesäviikonloput ovat auttavan puhelimen kiireisintä aikaa, sillä esimerkiksi yhtenä päivänä voi tulla yli 1200 soittoa.

Milloin on hälyttävä tilanne?

Ahdistuneessa ja masentuneessa mielentilassa on normaalia, että kuolema ja synkät asiat käyvät ajatuksissa. Jos ihmisellä kuitenkin on selvä itsemurhasuunnitelma, hän on itsemurhavaarassa, ja on syytä toimia. Selvästi itsetuhoisessa tilassa olevan henkilön vuoksi kannattaa soittaa 112:een. Kuitenkin myös kriisipuhelin auttaa ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin 09 2525 0111

Lue myös:

Yksinäisyys ei aina näy päällepäin