Luminen luonto kutsuu hiihtäjiä ja moottorikelkkailijoita – missä on lupa liikkua?

Suomen Ladun viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen arvioi, ettei hiihto ole enää koko kansan laji, mutta sillä on yhä vankka asema harrastajien keskuudessa.

– Hiihdon tarina on se, että sillä on voitettu talvisota ja hiihdetty olympiakultia ja kouluun. Monesti mietitään, että hiihto on Suomessa kansallislaji, ja siihen liittyy romantiikkaa. Tosiasia on, että eivät kaikki suomalaiset hiihdä.

Könönen kertoo, että noin 39 prosenttia suomalaisista ilmoittaa kuitenkin hiihtävänsä vähintään kerran vuodessa. Hiihdon rinnalle on tullut paljon uusia liikuntamuotoja, mutta se on saanut viime vuosina uutta nostetta. Varustevalikoiman laajentuminen on tähän yksi syy.

– On nano-suksia, zero-suksia ja uusia skini-suksia, joissa on karvapohja. Välineissä on nyt eri vaihtoehtoja, eikä suksia tarvitse enää opetella voitelemaan. Toki niitä pitää silti huoltaa.

Hiihto kuuluu juoksun kaltaisiin aerobisiin lajeihin, jotka kiinnostavat liikkujia. Fitness-buumi on tuonut myös enemmän naisia ladulle.

– Nykyään vaikuttava trendi on myös luontoilu ja hyvinvointi. Hiihto on parasta kestävyysliikuntaa, jota voi harrastaa talvisessa luonnossa.

Harrastusvälineiden hinta ja pitkä matka hiihtopaikoille voivat kuitenkin rajoittaa harrastamista. Suuri kysymysmerkki on myös ilmastonmuutos, joka vähentänee lumen määrää tulevina vuosina.

– Tuleeko enemmän hilelatuja, joiden alla on jäähdytysputket? Mahdollista on myös tehdä ladut säilölumesta. Edeltävänä talvena tykitetään lunta varastoon, ja se levitetään latupohjalle, jonka alla on jäähdytysputket.

Missä saa hiihtää?

Pääsääntöisesti hiihtäjät suuntavat Könösen mukaan hoidetuille laduille. Niitä ylläpitävät muun muassa kaupungit, matkailukeskukset ja kyläyhdistykset. Hiihtoreittejä voi käydä tarkastelemassa Suomen Ladun ylläpitämästä palvelusta ‍tai oman kotiseudun kaupungin sivuilta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun latujen kunto on näppärä tarkistaa verkosta‍.

Könösen mukaan myös umpihankihiihto on yhä suosittua, vaikka valmiit ladut houkuttelevatkin enemmän väkeä. Mutta saako hiihtäjä suunnata minne tahansa?

– Suomessa saa jokamiehenoikeudella ‍liikkua kaikilla sellaisilla alueilla, jotka eivät ole jossain muussa erikoistarkoituksessa tai yksityispihoja. Jokamiehenoikeudella saa liikkua puistoissa ja voihan sitä vaikka kadulla hiihtää, Könönen kertoo.

Hiihtäjät saavat liikkua jokamiehenoikeuksien nojalla myös yksityismetsissä marjastajien tapaan. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n lakimies Simo Takalammi muistuttaa kuitenkin, ettei hiihtäjäkään saa tehdä avotulta.

– Retkeilijän täytyy muistaa, että avotulen teko on kielletty ilman maanomistajan lupaa. Esimerkiksi kunnat järjestävät nuotiopaikkoja.

Myöskään toisen pihapiiriin ei tule mennä ilman lupaa.

Jos jokin taho haluaisi vetää ladun yksityiseen metsään, tästä tulee neuvotella maanomistajan kanssa. Jos omistaja ei ole entuudestaan tuttu, hänet saa selville esimerkiksi Maanmittauslaitoksen kautta.

Retkikohteista ja niiden laduista kerrotaan muun muassa Luontoon.fi‍-sivustolla ja sen kansallispuistokohtaisissa esittelyissä. Myös Retkikartta.fi‍ auttaa sopivien latujen etsinnässä. Luonnonpuistoissa ‍liikkuminen on rajatumpaa, ja rajoitukset kannattaa tarkistaa etukäteen.

Moottorikelkkailija, suunnittele reitti huolella

Moottorikelkalla ei saa suunnata yksityismetsään ilman maanomistajan lupaa. Jos metsänomistaja huomaa, että hänen maillaan on ajettu luvatta, hän voi ilmoittaa asiasta poliisille.

– Taimikoiden sotkemisesta tulee metsänomistajalle taloudellisia tappioita. Niihin ei saa haettua mistään korvauksia, Takalammi kertoo.

Könönen muistuttaa, etteivät myöskään puistot ole moottoriajoneuvon paikkoja. Järven jäälle moottorikelkalla ‍voi kuitenkin vapaasti mennä. Tuolloin on tosin oltava varma jään kestävyydestä.

Moottorikelkkailua voi harrastaa virallisilla moottorikelkkareiteillä sekä Metsähallituksen ja kuntien ylläpitämillä moottorikelkkaurilla. Yhteensä reittejä ‍on noin 20 000 kilometrin verran, ja niistä noin 5 000 kilometriä on Metsähallituksen maksullisia uria. Niitä varten kelkkailijan on hankittava oma uralupa‍.