Pian joulufanien odotus saa päätöksensä – aaton juhlinnan lisäksi myös joulun rakentaminen on jouluihmiselle tärkeää
Lisää aiheesta
Sani Rusila ja Ulla Andersin rakentavat joulua joka vuosi huolella ja tarmolla. Rahaa kuluu ruokaan ja lahjoihin, mutta samoja koristeita käytetään vuodesta toiseen.
Jouluhulluksi tunnustautuva keravalainen Sani Rusila laskeskelee, että hänen perheensä jouluun menee ehkä keskimääräistä suomalaisperhettä enemmän rahaa. Hän arvioi, että kaikkinensa jouluun kuluu 1 000 euroa. Se jakautuu koko vuodelle ja pitää sisällään lahjojen lisäksi kaikki koristeet ja kukat esimerkiksi. Toinen suuri joulufani, espoolainen Ulla Andersin sanoo myös, että jouluun kuluu kyllä muutamia satasia.
– Hyvän joulun saa ilmaiseksi, Ulla Andersin kuitenkin sanoo.
Kuluttaminen ei ole kummallekaan jouluharrastajalle itse tarkoitus joulussa. Molempia viehättää käsillä tekeminen, askarteleminen ja erilaisten jouluisten ruokien tekeminen – joulun rakentaminen tuottaa valtavasti iloa. Ulla Andersinin joulutapoihin esimerkiksi kuuluu, että he tekevät lasten kanssa joululahjoja keittiössä. Tänä vuonna lahjaksi on valmistunut pyykkietikkaa.
Rusila kertoo, että heillä joulu hiipii pikkuhiljaa kotiin, Ulla Andersin taas, että heiltä joulu ei koskaan poistu kokonaan, vaan nurkkaan jää aina jokin tonttu kotitontuksi. Molemmat kertovat olevansa kotinsa hartaimpia jouluihmisiä, mutta myös lapset pitävät joulun rakentamisesta. Andersin kertoo hieman haikeana, että mies kantaa aina Nuutin päivänä kuusen ulos.
Koristeisiin ei mene suuria summia
Molempien joulun vietto on laajentunut viime vuosina kodista internetin maailmaan. Rusila on perustanut Facebookiin Jouluhullut-ryhmän ja Andersin on taas pitänyt seitsemän vuotta Tule joulu kultainen -joulublogia.
Kumpikin vakuuttaa, ettei joulun harrastaminen vie suunnattoman paljon aikaa. Joulua kun rakennetaan ja suunnitellaan pitkin vuotta. Rusila kertoo, että hän aloittaa esimerkiksi joululahjojen hankkimisen loppukeväästä.
Rusila sanoo, ettei joulukoristeita ole yltiöpäisesti.
– Mutta kyllä sen selvästi näkee, että tässä talossa joulusta tykätään, hän sanoo.
Kumpikaan ei laita koristeisiin vuosittain paljon rahaa, tunnelman tuovat nimenomaan vanhat koristeet, etenkin lasten tekemät. Andersin laittaa esille myös itse lapsena tekemiään koristeita.
Rusilan perheessä joulu alkaa, kun hän ripustaa risukranssin seinälle. Sen jälkeen hän laittaa valosarjoja, hetken päästä verhot ja tyynynpäälliset vaihtuvat jouluisiksi. Kynttilöitä pitää olla paljon.
Jouluruokaan keskimäärin 161 euroa
Monen suomalaisen joulu huipentuu joulupöytään, johon satsataan mielellään. Lidlin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät jouluruokaostoksiin tänä vuonna keskimäärin 161 euroa. Noin kolmasosa eli 36 prosenttia suomalaisista arvioi käyttävänsä jouluruokiin alle 100 euroa. Vain joka kymmenes suomalainen satsaa joulun ruokaostoksiin yli 300 euroa.
Sekä Rusilan että Andersinin jouluruokabudjetit vastaavat suunnilleen suomalaisten keskimääräistä kulutusta jouluruokiin.
Rusiloilla jouluruokien valmistelut alkavat viikkoa ennen aattoa. Pöytään tulee paljon perinteisiä jouluruokia. Kinkkua perheessä ei kuitenkaan paisteta, vaan kalkkunarulla. Yleensä joka vuosi kokeillaan jokin uusi ruoka, tänä vuonna se on vuohenjuusto-punajuurilaatikko. Rusila arvioi ruokakustannusten pyörivän 150 euron paikkeilla.
Myös Ulla Andersinin perheessä jouluruoka on keskeisessä roolissa ja joka vuosi olisi kiva kokeilla uusia ruokalajeja. Hän sanoo karkean arvion joulun ruokabudjetista olevan 200 euroa. Sen päälle tulevat juomat.
Vaikka ruokamäärän vähentämistä on yritetty, joka joulu pöydät notkuvat yltäkylläisinä. Hän arvioi syömisiä olevan yli kolmekymmentä. Syöjiäkin kyllä on, pöydän ääreen kerääntyy peräti 13 ihmistä. Tänä vuonna hän piti äitinsä kanssa pikkujoulut, joissa he jo maistelivat muutaman ruuan, jottei kaikkia tarvitsisi valmistaa aattona joulupöytään.
Mikä saa sitten ajattelemaan joulua joka vuosi innolla? Syyt ovat ne ilmeisimmät: Rusila pohtii syyn olevan lasten riemu ja jännitys. Andersinkin sanoo, että joulu nousee voittamattomaksi juhlaksi juuri sen perhekeskeisyyden vuoksi.
Molemmat nauttivat myös valtavasti joulun tunnelmasta. Rusila hautausmaan kynttilämerestä aattoyönä, Andersin taas hiljaisesta hetkestä aattoiltana, kun hulina on ohi ja kynttilät palavat.