Kiikkerään veneeseen kulkeminen sujuu paremmin, kun on hyvä tasapaino. Myös kiveltä kivelle hyppiminen rantavedessä tai vaikka lampun vaihtaminen kotona jakkaralla seisten sujuu, kun tasapainoa on treenannut.

– Tasapainoa voi ja on hyvä harjoittaa sekä staattisesti että dynaamisesti. Staattinen tasapainoharjoittelu on sen asennon hallintaa, jossa on. Dynaamisessa tasapainoharjoittelussa taas tehdään liikkeen ja suunnan muutoksia, TtM, valmentaja, jooga- ja pilatesopettaja Katja Lilja kertoo.

Hyvä tasapaino ehkäisee kaatumisia

Tasapaino hiipuu iän myötä, jos sitä ei harjoita. Ikääntyvillä hyvä tasapaino vähentää kaatumisia ja niistä johtuvia tapaturmia, kuten murtumia. Tasapainoharjoittelusta hyötyvät kuitenkin kaiken ikäiset, sillä se vahvistaa asentojen hallintaa ja sujuvoittaa liikkumista. Myös esimerkiksi juoksija hyötyy tasapainoharjoittelusta siten, että esimerkiksi yhden jalan liikkeet vahvistavat liikettä tehdessä tukijalan nilkan ja muun jalkaterän lihaksistoa. 

– Tasapainoharjoituksia on hyvä tehdä myös niin, että pää on välillä eri asennoissa. Kun päätä kallistaa eri suuntiin, neste pääsee liikkumaan sisäkorvan tasapainoelimen kolmessa kaarikäytävässä, eivätkä kiteet ja sakka eivät jämähdä kaarikäytäviin. Tällöin myös tasapainoaisti toimii paremmin, Lilja kertoo.

Myös silmät kiinni on hyvä treenata tasapainoa, sillä silloin haastetaan muita tasapainoon liittyviä järjestelmiä, kuten näköaistia. 

– Tasapainon harjoittaminen on myös psykologinen asia, ja parempi tasapaino lisää luottamusta omaan kykyyn ja taitoon selviytyä haastavassakin ympäristössä. Myös aivot tarvitsevat tasapainoharjoituksia, ja pieniä korjausliikkeitä tekevät aivorakenteet saavat tasapainoillessa harjoitusta, Lilja kertoo.

Monia harmittaa tärinä ja tutina tasapainotreenissä, mutta ne kuuluvat asiaan, kun tasapainojärjestelmää harjoitetaan.

– Vapina, huojuminen ja korjausliikkeiden hakeminen ovat tasapainoharjoittamisen ydin. Korjausliikkeitä harjoittelemalla oppii löytämään tasapainon myös silloin, kun joutuu yllättävään tasapainoa horjuttavaan tilanteeseen arjessa. Esimerkiksi kaatuessa ei ehdi tietoisesti miettimään korjausliikkeitä tai parasta kaatumisstrategiaa, joten siksi on hyvä, että tasapainoilua on harjoiteltu etukäteen. Näin keho muistaa, miten tasapainon menetys korjataan. Kaatumisen hetkellä korjausliikkeet tulevat ikään kuin selkäytimestä, Lilja toteaa. 

Tee tasapainojumppa!

1. Jalat samalla ladulla

Seiso jalat peräkkäin niin, että etujalan kantapää on kiinni takimmaisen jalan varpaissa. Kokeile liikettä myös silmät kiinni. Pysy liikkeessä noin 30 sekuntia per puoli ja toista muutaman kerran molemmille puolille.

2. Vaaka tyynyllä

Tee vaaka pehmeän alustan, kuten tyynyn päällä. Tee viisi rauhallista toistoa ensin toiselle puolelle, sitten toiselle.

3. Hyppää ja pysäytä

Tee reidennostohyppy ensin oikealla, sitten vasemmalla ja sitten oikealla jättäen oikean jalan reiden hetkeksi ylös. Vasta kun tasapaino on löytynyt, tee jalka vasen-oikea-vasen-rytmityksellä. Toista liikettä molemmille jaloille 10 kertaa.

4. Koukista ja kurota

Koukista toista jalkaa ja kurota vastakkaisella kädellä kohti lattiaa. Koukistuneen jalan puoleinen käsi nousee kohti kattoa. Toista 10 kertaa, tee sitten toinen puoli.

5. Nouse päkiöille

Nouse päkiöille, koukista polvia ja pidä kädet suorina vartalon etupuolella. Pysy liikkeeen ala-asennossa hetki, nouse ylös ja toista 10 kertaa.

Lue myös:

Tiedätkö kuinka paljon liikuntaa on tarpeeksi?‍

Uskomukset liikunnasta – mikä on totta ja mikä ei?‍