Kuntokeskusten alkuvuoden buumi jatkuu helmikuussakin. Salit täyttyvät salineitsyistä ja lomien jälkeen uudelleen aktivoituneista kuntoilijoista. Raudan äärestä ja soutulaitteesta haetaan nopeita voittoja ja pitkäaikaisempaa muutosta.

– Tammi-helmikuu näkyy selvänä piikkinä kuntosalikäynneissä, OPn Vallilan Fressi-liikuntakeskuksen Trainer Minna Halme kertoo.

– Maaliskuu ja huhtikuu voivat olla vähän hiljaisempia. Mutta sanotaan, että siinä huhti-toukokuun vaihteessa, kun ihmiset heräävät alkavaan kesään tulee se neljän viikon bikinikondis-rutistus. Ja sen jälkeen menee niin, että kesä on aika hiljainen ja sitten elo-syyskuun vaihteessa alkaa kolmas buumi.

Vuoden kolme piikkiä näkyvät myös personal trainer -palveluiden ostamisen kasvuna.

– Trainer-palvelun ottaa selkeästi ainakin sellaiset henkilöt, jotka eivät ole aikaisemmin hirveästi treenanneet. Heille on tullut kipinä kuntosaliharjoitteluun, mutta he eivät osaa välttämättä itse tehdä liikkeitä oikein.

Monet trainer-paketin ottaneista myös jatkavat valmennuksessa. Minna Halme uskoo, että henkilökohtainen valmennus on palkitsevaa ja tietyllä tavalla koukuttavaa, kun traineri neuvoo ja ohjaa kädestä pitäen kohti tuloksia ja itse voi vain tehdä ja toteuttaa.

Kuntoilutavoitteet eivät ole suuresti muuttuneet vuosien aikana

Viimevuosien runsas somekuvasto spartalaisesti pumpatuista reisi-, pakara- ja hauislihaksista johtaa helposti siihen ajatukseen, että saleilta ja varsinkin personal trainereiden palveluista haetaan enenevissä määrin eväitä täydelliseen lavakuntoon. Minna Halme ei kuitenkaan usko, että suurimman osan perustavoitteet ovat muuttuneet.

– Täytyy sanoa, kun itse olen kymmenen vuotta ollut alalla, että koko sen ajan on ollut melkein samat tavoitteet. Tällä hetkellä huomaa toki, että sosiaalinen media nostaa aika hyvin päätään ja sieltä otetaan sekä hyviä että ei niin hyviä vinkkejä omaan harjoitteluun. Mukaan tulee myös ulkonäöllisiä ja jopa omasta mielestä vähän pinnallisiakin tavoitteita. Aina ei mennä se terveys edellä.

Todellisuudessa ainakin Fressi-keskusten trainereiden päätyö on hyvinvointivalmentamisessa. Asiakkaita iästä riippumatta kiinnostavat eniten arjessa jaksaminen, hyvinvointi ja terveelliset ruokailutottumukset.

– Sanoisin, että me suoristetaan ihmisten ryhdit, parannetaan olkapää- ja polvivaivat sekä lihaskuntoa, Halme sanoo.

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kannustamisen hän näkee personal trainereiden tehtävänä yhä vahvemmin myös tulevaisuudessa.

– Enemmän mennään sellaiseen monipuoliseen toiminnalliseen harjoitteluun ja siihen, että terveellisten elämäntapojen aloitus on nimenomaan elämäntapamuutos eikä kahden tai kolmen kuukauden spurtti.

Voiko haasteilla saada muutosta aikaan?

Aika-ajoin verkossa leviäviin lyhytaikaisiin liikunta- ja ruokavaliohaasteisiin Halme suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti.

– Sanotaan vaikka, että neljän viikon lankutushaasteella saa varmasti jotain positiivisia tuloksia. Keskivartaloon tulee enemmän voimaa ja saa ehkä vireyttä siihen arkeen. Enemmän näkisin sen kuitenkin sellaisena ensimmäisenä steppinä esimerkiksi henkilölle, joka ei ole liikkunut vuoteen tai kahteen. Tällainen henkilö saattaa innostua ja motivoitua siitä niin, että harjoittelu jatkuu lankutuskuukauden jälkeenkin.

Ihan kaikkeen ei kuitenkaan kannata lähteä mukaan. Halme on työssään törmännyt nopealla päätöksellä haasteisiin lähteneisiin, jotka ovat liian kovalla ja rankalla treenillä rikkoneet esimerkiksi polvensa. Halme näkee huolestuttavana myös tietynlaisen vartalotyypin ihailun ja sen, että monet ovat jatkuvasti jollakin dieetillä. Verkosta voi ostaa erilaisia ruokavaliota ja jos niitä ei ole henkilökohtaisesti laadittu, voi niiden kanssa mennä pahasti pieleen.

– Haaste voi lähtökohtaisesti olla ihan hyvä motivaattori lähteä sieltä sohvan pohjalta. Ja se on siinä mielessä helppo, että siinä on alku ja loppu. Ihminen on kuitenkin hyvin malttamaton. Halutaan nähdä tuloksia nopeasti. Vaikeaahan on ajatella, mitä tapahtuu viidenkymmenen vuoden päästä, kun aloittaa kävelyharrastuksen tänään.

Yksittäisten haasteiden sijaan Halme haluaa korostaa kuitenkin pidempiaikaista elämäntapamuutosta. Hän kiinnittäisikin huomiota esimerkiksi säännölliseen ruokailuun.

– Sen sijaan, että lankutat kaksi minuuttia päivässä, jätä vaikka iltapäivän suklaapatukka pois ja ota välipalaa, niin kroppa kiristyy huomattavasti enemmän neljässä viikossa. Ihmisillä on ehkä väärä käsitys siitä, että liikunnalla tehdään se ulkomuoto, mutta 75 prosenttia tulee ruokailusta.

Pysyvämpää elämäntapamuutosta haettaessa Halme kannustaa myös keskittymään enemmän omaan intohimoon eli siihen, mistä pitää ja mitä haluaisi tehdä. Pääasia, että tekee jotain.

– Oma hyvinvointi on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Se on elämän tärkein sijoituskohde. Meillä on vaan se yksi terveys ja toista ei saa tilalle.

Minna Halmeen 3 haastetta kestävämpään hyvinvointiin

Minna Halme muotoili Taloudessa.fi:n pyynnöstä kolme haastetta, joiden kautta on hyvä lähteä kohti terveellisempiä elämäntapoja. Mukaan ei tullut perinteisiä lankutus- tai punnerrushaasteita vaan kokonaisvaltaisempaan ja pidempiaikaisempaan elämäntapamuutokseen kannustavia ohjeita. Haasteet voi aloittaa kuukauden ”kuurilla” ja ottaa tämän jälkeen osaksi arkea.

Harrasta liikuntaa 5 tuntia viikossa – Voi olla mitä tahansa liikuntaa.

Kokeile joka viikko yksi uusi laji kuukauden ajan – Kannustaa monipuolisuuteen ja löytämään mahdollisesti uuden lempilajin.

Syö välipala iltapäivisin – Joku sellainen välipala joka sisältäisi proteiniia. Proteiinin saanti on monella aika alhainen. Ja sitten siinä voi olla joku hedelmä kyljessä.