Fingridin Asta Sihvonen-Punkka: sähköä on saatava kulkemaan riittävästi pohjoisesta etelään
Lisää aiheesta
Sähkön kulutus painottuu Etelä-Suomeen, mutta tuotanto pohjoiseen ja länsirannikolle. Fingrid ratkaisee parhaillaan tätä energiamurroksen synnyttämää haastetta.
Suomen sähköjärjestelmässä tapahtuu nyt paljon ja nopeasti. Uusiutuvan ja puhtaan tuuli- sekä aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta lisääntyy, ja hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat polttovoimalat suljetaan. Merkittävä sähkön tuonti Venäjältä loppui toukokuussa 2022.
– Sähköntuotantoa on puhdistettu ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tuulivoiman osuus on kasvanut huomattavan nopeasti, ja samalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa on ajettu määrätietoisesti alas, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.
Hän kehuu, että lähes kaikki sähkö tuotetaan Suomessa tätä nykyä päästöttömästi.
Sähköstä voi kuitenkin tulla aiempaa herkemmin pulaa, sillä fossiilisten energialähteiden polttoon perustuvat voimalat pystyivät mukauttamaan sähköntuotantoaan käytön tarpeisiin, mutta sääriippuvaiset tuotantomuodot eivät siihen pystykään. Ydinvoimalat tuottavat sähköä joka säällä, mutta tuuli- ja aurinkovoima tuovat haasteita sähköjärjestelmän tasapainoon.
– Hetkessä tuuli voi tyyntyä tai pilvi mennä auringon eteen, jolloin niihin perustuva sähköntuotanto loppuu. Jos ydinvoimalaan tehdään samaan aikaan suunniteltua huoltoa tai siihen tulee vika ja vielä siirtoyhteys rajan yli jostain syystä vikaantuu, sähköstä voi tulla niukkuutta, mikä näkyy korkeina hintoina, Sihvonen-Punkka kuvaa.
Tuulisella säällä sähköä taas riittää yllin kyllin, mutta ikävä kyllä tuulienergiaa ei pystytä vielä nykyisellä tekniikalla varastoimaan isossa mittakaavassa.
Etelässä kulutetaan, pohjoisessa tuotetaan
Sähköjärjestelmän murros ei liity pelkästään sähkön tuotantotapoihin vaan myös siihen, että Suomi sähköistyy vauhdilla.
Tarvitsemme koko ajan enemmän sähköä, koska lämmitys, liikenne ja teollisuus sähköistyvät. Myös teknologinen kehitys lisää sähkönkulutusta.
Liikenne sähköistyy ja teollisuuden prosesseihin tarvitaan valtavasti kapasiteettia. Polttovoimaloiden mukana on poistunut paljon kaukolämpöä tuottavaa kapasiteettia, joten lämmityskin hoidetaan yhä useammin sähköllä.
– Tarvitsemme koko ajan enemmän sähköä, koska lämmitys, liikenne ja teollisuus sähköistyvät. Myös teknologinen kehitys, kuten tekoäly ja datakeskukset, lisäävät sähkönkulutusta, Sihvonen-Punkka listaa.
Erityisen paljon sähköä tarvitaan maan eteläosissa, jonne ihmiset ja teollisuus keskittyvät. Sähköntuotannon painopiste on kuitenkin siirtynyt länsirannikolle ja Pohjanmaalle satojen kilometrien päähän.
Fingridin tehtävänä on tarjota edellytykset sähkön käytölle ja tuotannolle huolehtimalla sähkönsiirtoyhteyksistä ja verkon tasapainosta. Sähkön riittävyydestä huolehtiminen puolestaan kuuluu sähkömarkkinatoimijoille.
– Fingrid on mahdollistaja. Siirrämme sähköä tehokkaasti ja vastuullisesti sieltä, missä sitä tuotetaan, sinne, missä sitä käytetään. Käytännössä se tarkoittaa, että siirrämme sähköä lännestä ja pohjoisesta etelään, Sihvonen-Punkka kiteyttää.
Uusia teollisuuden liittymäsopimuksia vasta vuoden 2027 jälkeen
Fingridissä tehdään hartiavoimin töitä kantaverkon vahvistamiseksi. Kymmenvuotinen investointiohjelma on nelinkertaistunut 2020-luvulla miljardista neljään miljardiin euroon ja vuotuiset investoinnit ovat viisinkertaistuneet viiden viime vuoden aikana.
– Tähän mennessä vahva kantaverkkomme on pystynyt sulattamaan sähköjärjestelmän muutokset, mutta nyt tilanne on hetkellisesti haastava, Sihvonen-Punkka myöntää.
Fingrid voi etelässä tehdä teollisen mittaluokan sähkönkulutuskohteiden kanssa uusia liittymissopimuksia vasta vuoden 2027 jälkeen, kun uudet pohjoiseteläsuuntaiset siirtoyhteydet valmistuvat.
Tähän mennessä kantaverkkomme on pystynyt sulattamaan sähköjärjestelmän muutokset, mutta nyt tilanne on hetkellisesti haastava.
– Jo tehtyjen sopimusten kohteet liitetään sovitusti, Sihvonen-Punkka lupaa.
Eri hankkeiden toteutumisaikatauluissa on yhteensovittamista. Kantaverkon rakentaminen kaikkineen – suunnittelu, ympäristövaikutusten arviointi, lupaprosessit, hankinnat ja rakentaminen – kestää noin seitsemästä kahdeksaan vuotta.
Asiakashankkeet etenevät usein nopeammin. Teollisen mittakaavan aurinkopuistot tai sähkökattilat esimerkiksi valmistuvat parissa vuodessa. Datakeskuksien ja tuulivoimapuistojen rakentaminen vaatii enemmän aikaa, mutta ei yhtä paljon kuin kantaverkkohankkeet.
Sihvonen-Punkka korostaa, tiivis yhteistyö ja avoin vuorovaikutus asiakkaiden kanssa mahdollistaa sen, että projektit kuitenkin pysyvät aikatauluissaan.
– Asiakkaamme tietävät, milloin liittymä on mahdollista saada, ja me tiedämme, missä vaiheessa heidän hankkeensa suunnittelu- ja lupaprosesseissa ovat. Fingrid myös seuraa tarkasti, mitä asiakkaat ja teollisuus suunnittelevat, koska verkon vahvistaminen vaatii vuosien ennakointia.
Liittymismaksu-uudistus: tavoitteena tasapaino
Fingrid valmistelee liittymismaksujärjestelmänsä uudistamista niin, että maksut määräytyvät alueellisen vaikutuksen mukaan.
Uudet maksut aiheuttavat keskustelua, mutta ovat Sihvonen-Punkan mielestä varsin perusteltuja: tavoitteena on kohdistaa kuluja niille uusille asiakkaille, jotka liittyessään aiheuttavat investointipainetta ja kustannuksia kantaverkkoon.
Tuotantopainotteiseen pohjoiseen ja länsirannikon alueelle, jossa on paljon etenkin tuulivoimaa, suunnitellaan uutta tuotannon liittymismaksua. Kulutuspainotteiseen etelään tulisi kulutuskohteille uusi liittymismaksu. Itä-Suomeen ei kohdistuisi uutta liittymismaksua, koska siellä on tilaa sekä tuotanto- että kulutusliittymille.
Uudistuksen tavoitteena on kohdistaa kuluja niille, jotka liittyessään aiheuttavat investointipainetta ja kustannuksia kantaverkkoon.
Liittymismaksuilla halutaan myös ohjata tuotantoa ja kulutusta lähemmäs toisiaan: etelään kaivattaisiin lisää sähkön tuotantoa, koska siellä kulutetaan sähköä paljon, ja länteen sekä pohjoiseen tulisi kohdistaa sähkön kulutusta, koska siellä on jo valmiiksi paljon tuotantoa.
– Jos suuria kulutuskohteita, kuten teollisuutta, sijoittuisi tuotantopainotteisille alueille, siirtotarve vähenisi ja verkkoa tarvitsisi rakentaa vähemmän, Sihvonen-Punkka perustelee.
Kyvykkäiden osaajien johtaja
Sähköjärjestelmän myllerryksestä huolimatta Asta Sihvonen-Punkka suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen ja suomalaiseen sähköjärjestelmään.
– Suomessa tuotetaan sähköä poikkeuksellisen puhtaasti ja kustannustehokkaasti. Se antaa vahvan pohjan koko sähköjärjestelmän kehittämiselle ja avaa mahdollisuuksia uuden teollisuuden ja palveluiden rakentamiseen, Sihvonen-Punkka kiittää.
Hänet nimitettiin Fingridin toimitusjohtajaksi vuoden 2024 alussa varatoimitusjohtajan paikalta, kun pitkäaikainen toimitusjohtaja Jukka Ruusunen siirtyi eläkkeelle. Ennen Fingridiä Sihvonen-Punkka on toiminut muun muassa Viestintäviraston pääjohtajana ja Energiamarkkinaviraston ylijohtajana.
Sähköala vaatii vahvaa teknistä ymmärrystä ja kykyä tehdä yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Ennakoinnin rinnalla tarvitaan nopeaa reagointia äkillisiin tapahtumiin.
– Fingridissä työskentelee valtavan kyvykkäitä osaajia. Minun tehtäväni on mahdollistaa heidän onnistumisensa, Sihvonen-Punkka sanoo.