– Hyvä johtaja pystyy näyttämään suunnan etenemiselle ja omaa rohkeuden ottaa isoja tiikerinloikkia, sanoo Filosofian Akatemian sisältöjohtaja Karoliina Jarenko.

Jarenko oli mukana suomalaista johtamista kartoittaneessa Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus 2020 -hankkeessa, johon osallistui noin sata johtajaa ja johtamisen asiantuntijaa.

Hyvää suomalaisessa johtajuudessa on Jarengon mukaan se, että koska johtajat ovat useimmiten asemaansa askel kerrallaan nousseita asiantuntijoita, he eivät karkaa kauas työntekijän maailmasta ja heitä on verrattain helppo lähestyä.

Toisaalta, oman alansa superosaajina he eivät välttämättä niinkään ole panostaneet kehittymiseen ihmisten johtamisessa.

Asiantuntijatyötä, hoivatyötä ja palvelevaa työtä pitää johtaa eri tavalla kuin tuotantolaitosta. Ihmisen tekemän työn lisäarvo perustuu koko ajan enemmän ihmisyyteen eli työntekijöiden haluun ja kykyyn ajatella yhdessä sekä keksiä yhdessä uusia asioita, Jarenko sanoo.

Myös rohkeutta ja radikaaleja innovaatioita tarvittaisiin enemmän.

– Asiafokusoituneella, prosessia rakastavalla, laatukäsikirjaa noudattavalla johtajalla ei välttämättä ole tarpeeksi rohkeutta kyseenalaistaa asioita ja lähteä kokeilemaan uutta puhtaalta pöydältä, koska hän tietää, että tuttuja toimintamalleja noudattamalla tuutista tulee hyvää tavaraa, Jarenko kärjistää.

– Asialähtöisen johtamisen sijaan pitää keskittyä ihmisen innostuksen, motivaation, oppimiskyvykkyyden ja muiden ”hattarahommien” johtamiseen.

Itseohjautuvuus tukee tulevaisuuden tarpeita

Ketteryyden tavoittelu, eli kyky tarttua toimintaympäristön luomiin mahdollisuuksiin ja luoda niitä, on yksi syy siihen, että organisaatioihin kehitetään itseohjautuvampaa toimintakulttuuria. Ketteryys edellyttää hajautuneempaa päätöksentekoa kuin suomalaisilla työpaikoilla nyt keskimäärin on.

Tiedetään myös, että asiantuntijatyössä ihmisten autonomiankokemus korreloi kaikkein eniten työn imun ja työn merkityksellisyyden kokemuksen kanssa. Lisäksi teknologian kehitys mahdollistaa koko organisaation mukaan ottavan dialogin ja tiedonvälityksen sekä tiedon läpinäkyvyyden.

Jarengon mukaan itseohjautuvuudella tarkoitetaan useimmiten arjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja valmentavaa johtamista. Tärkeää on jaetun johtajuuden harjoittelu, jossa mahdollisesti vähenevien esimiesten pitää opetella pois asiasisältöihin kantaa ottamisesta ja antaa tiimeille valtuudet itseohjautua kohti asetettuja tavoitteita.

– Kontrollista irti päästäminen on hurjaa, koska on vaikea ajatella sellaista, mitä ei voi ymmärtää ja missä oma valta vähenee. Voi kuitenkin olla voimaannuttavaa ja vapauttavaa oivaltaa, että tämähän toimii. Onnistumisen kokemus vain vaatii sen, että uskaltaa päästää irti.

​

"Arvot auttavat ohjaamaan arjen toimintaa"

Vastuullinen johtaminen huomioi kaikki osapuolet, sanoo Fiskars Oyj:n toimitusjohtaja Jaana Tuominen.

"Vaikka olen insinööri, johdan ennen kaikkea ihmisiä. Mitään ei tapahdu ilman oikeita ihmisiä oikeissa paikoissa. Johtajana annan vapautta vastuulla enkä mikromanageeraa. Uskon, että jokaiselle on annettava tilaa tehdä työnsä.

Arvopohjainen johtajuus perustuu siihen, että tuntee paitsi yrityksen arvot myös omat arvonsa, joiden pohjalta toimii. Kun arvot ovat päätöksenteon taustalla, organisaation on helpompi ymmärtää, mistä asiat tulevat ja miksi niitä tehdään.

Kyse on johdonmukaisuudesta: päätösten tasapuolisuudesta ja niiden vaikutusten miettimisestä eri näkökulmista. Kun kuunnellaan ja otetaan kaikki osapuolet huomioon, johtaminen on myös vastuullista.

Tärkeää on olla sinut päätöksenteon kanssa. Kun on ajatellut asiaa joka näkökulmasta ja mahdolliset kompromissit on tehty oikeiden argumenttien pohjalta, uskaltaa seistä päätöksen takana ja sisimmässä tuntuu oikealta.

Tulevaisuudessa uskon uteliaisuuden ja ajan hermolla pysymisen merkityksen korostuvan entisestään: pitää ottaa selvää, mitä eri asiat tarkoittavat maailmassa, asiakkaille ja meille itselle. Omana ohjenuoranani toimivat huoneentauluni sanat: Kyky muuttua ja rohkeus tehdä se. Kun muutosvauhti kasvaa, uskon ohjeen olevan aina vain ajankohtaisempi."

​

"Itesohjautuvuus muuttaa ongelmat haasteiksi"

Esimiehen luo mennään ongelman kanssa. Kun asia pitää ratkaista itse, se on haaste, sanoo Boco IP toimitusjohtaja Karri Leskinen.

"Johtamiseni perustana ovat yrityksemme arvot, joiden kautta katson maailmaa. Haluan antaa selkeän suunnan ja kommunikoida sen hyvin. Itseohjautuvuuden tavoittelu korostaa tarvetta entisestään: Kun organisaatiolla on yhteinen suunta, päätöksen- teko voidaan antaa yksilöille.

Asiantuntijaorganisaationa olemme tottuneet työskentelemään itseohjautuvasti, mutta nyt olemme ottaneet askelen eteenpäin. Meillä ei ole nimettyjä lähiesimiehiä ja tiimit tekevät ratkaisuja autonomisesti.

Kaikkea ohjaa yhteinen tavoite tuottaa paras asiakaskokemus. Johtamisen tehtävä on mahdollistaa asioita. Kaikki toiminnot it-tuesta talouteen ja viestintään on keskitetty palvelutiskeihin, joilta jokainen osaa hakea apua. Kokeilukulttuuri mahdollistaa sen, että ongelmien sijaan meillä on ratkaista- via haasteita.

Panostamme vuorovaikutukseen, koska luottamusta ei voi olla ilman informaation avoimuutta. Ei riitä, että tieto on olemassa, vaan sitä pitää jatkuvasti toistaa eri kanavissa eri tavoilla.

Tähän asti on puhuttu tiedolla johtamisesta, mutta uskon, että kun tietämys ihmisestä kehittyy hurjaa vauhtia, tulevaisuudessa eri tieteenalat tulevat osaksi hyvää johtamista."

​