Suomen suurimmat yritykset ovat sittenkin selviytyneet koronakriisistä verrattain hyvin, ilmenee OP Ryhmän vuosittain toteuttamasta suuryritystutkimuksesta.

– Suuryritykset varautuvat nyt pitkäkestoiseen matalan kasvun jaksoon, mutta yleistunnelma on positiivinen. Elämä jatkuu, tiivistää OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi.

Suuryritystutkimuksen toteutuksesta vastanneen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pekka Mattila kertoo yllättyneensä myönteisesti tutkimuksen tuloksista.

– Alaspäin ei menty niin paljon kuin ennakoin ja odotin.

Tutkittavien yritysten liikevaihdon kasvu oli noin viisi prosenttia. Aiempaa useampi yrityksistä ylsi yli 10 prosentin nettotulokseen. Kumulatiivinen nettotulosprosentti nousi ennätyskorkeaksi eli 6,85 prosenttiin. Henkilöstön määrän kasvu hiipui, mutta työpaikkojen määrän ei kuitenkaan uskota laskevan.

Lisää säätövoimaa

Monien suuryritysten markkinat lähestulkoon pysähtyivät keväällä ja kesällä 2020. Millä keinoilla yritykset selvisivät odottamattomasta kriisistä?

– Tärkein keino on ollut säätövoiman lisääminen. Yritysten tilaus- ja toimitusketjujen kustannuksia on säädetty volyymin laskun mukaiseksi. Lisäksi tuoteportfoliota on useissa yrityksissä muutettu uutta kysyntätilannetta vastaavaksi, Mattila sanoo.

Keitaanniemen mielestä ratkaisevaa oli myös yritysten asenne kriisin yllättäessä.

– Suuryritykset ovat olleet sitkeitä ja joustavia suojellessaan omaa toimintaansa. Ne ovat myös oppineet reagoimaan muutoksiin entistä nopeammin.

Tutkittuja yrityksiä ei voi kuitenkaan niputtaa yhdeksi joukoksi. Koronakriisi on kohdellut eri toimialoja hyvin eri tavalla. Tutkimuksen mukaan myös yritysten väliset erot ovat kasvussa.

– Vanhan strategiaopin mukaan tärkeintä oli valita toimiala oikein. Nyt tämä oppi ei enää päde. Menestys tuntuu keskittyvän. Vastanneiden yritysten ylin johto uskoo, että toimialan vahvimmat yritykset tulevat menestymään jatkossa muita paremmin, Mattila sanoo.

Kasvuodotukset ovat vaatimattomia

Suuryritysten kasvuodotukset tuleville vuosille ovat vaatimattomia. 78 prosenttia vastaajista kertoo yrityksensä valmistautuvan pitkäaikaiseen matalan kasvun aikaan.

Hidasta kasvua ei kuitenkaan nähdä yksinomaan uhkana. Yritysten valmius toimia matalan kasvun ympäristössä on parantunut vuoden 2020 aikana. 53 prosenttia vastaajista näkee matalan kasvun mahdollisuutena, ja vain 18 prosenttia uhkana.

– Valmius toimia pitkittyneessä matalan kasvun ympäristössä on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Koronavuosi on opettanut yrityksiä toimimaan yhä ketterämmin ja etsimään uusia kasvualueita, Keitaanniemi sanoo.

Liki 70 prosenttia vastaajayrityksistä kertoo lanseeranneensa poikkeusolojen aikana normaalia enemmän uusia palveluja, ja 40 prosenttia on laajentanut toimintaansa uusille markkinoille.

Mattilan mukaan matalan kasvun aika on mahdollisuus ennen kaikkea yrityksille, jotka on trimmattu hyvään kuntoon verrattuna kilpailijoihin. Ne kestävät paremmin hintapainetta ja pystyvät säätämään kustannuksiaan kilpailijoitaan paremmin.

Investointivalmius on säilynyt

Suuryritysten arviot tulevista investoinneista ovat laskeneet selvästi. Lähes 85 prosenttia vastaajayrityksistä on kuitenkin valmis investoimaan nopeasti, kun kysynnän kasvu alkaa.

– Yritykset katsovat selvästi koronakriisin jälkeiseen suhdannetilanteeseen. Nyt halutaan nähdä mitä suhdanteelle ja taloudelle tapahtuu, arvioi Keitaanniemi.

Keitaanniemen mukaan tutkimustulos kertoo selvästi, että yritykset varautuvat myös investoinneillaan matalan kasvun kauteen.

– Helppoa kasvua ei ole tehtävissä. Yritykset joutuvat entistä tarkemmin miettimään, millaiset investoinnit parantavat omaa asemaa kilpailukentässä myös matalan kasvun aikana. Kun toimintaympäristö on vaativa, on kaikkein tärkeintä varmistaa oma kilpailukyky.

Lisäksi investointeja ohjaavat megatrendit, jotka etenevät suhdanteista riippumatta.

– Suuryritykset ovat yhä vakuuttuneita pitkäjänteisen kehittämisen välttämättömyydestä. Suunnitellut aineettomat investoinnit keskittyvät uuteen liiketoimintaan, esimerkiksi digitaalisiin jakelukanaviin ja ansaintamalleihin. Yhtä lailla tarpeellisia ovat oman toiminnan kestävyyttä tai energiatehokkuutta parantavat investoinnit, Keitaanniemi sanoo.

Vain 13 prosenttia vastaajista arvioi, että rahoituksen saatavuus on aiheuttanut haasteita heidän yrityksensä liiketoiminnalle vuoden 2020 aikana.

– Tulos kertoo, että pankkijärjestelmä toimii ja vastaa rahoitettavien yritysten odotuksiin. Hyvälle liiketoiminnalle ja kestäville ansaintamalleille löytyy rahoitusta. Se on terveen rahoitusjärjestelmän merkki, Mattila sanoo.

Kaasua ja jarrua samaan aikaan

Tutkimuksesta erottuu edelleen vastaajajoukko, joka panostaa kasvuun. Sen osuus on kuitenkin pudonnut kahdessa vuodessa yli 24 prosentista alle 19 prosenttiin. Yhä useampi yritys pyrkii valitsemaan keskitien eli säästämisen ja kehittämisen yhdistelmän.

– Perinteisesti on painettu joko kaasua tai jarrua. Nyt molemmat täytyy tehdä hallitusti yhtä aikaa: tehostaa toimintaa siellä, missä markkina supistuu ja investoida kasvaviin markkinoihin, Mattila sanoo.

Kahden kärjen taktiikka on osoittautunut monelle yritykselle vaikeaksi.

– Kasvun ja toiminnan tehostamisen yhdistäminen on haastavaa toiminnallisesti, sillä ne ovat johtamismielessä eri lajeja. On esimerkiksi vaikea arvioida, mitä tunnuslukuja pitää seurata.

Kalevalaista uhmaa

Poikkeusolot ovat kurittaneet erityisesti markkina-asemaltaan pieniä toimijoita. Sen sijaan pitkiä liikesuhteita rakentaneet yritykset ovat lujittaneet asemaansa myös pandemian aikana.

Mattilan mukaan suuryritysten usko omiin mahdollisuuksiinsa on ylipäätään vahva.

– Asenteissa näkyy jopa tiettyä kalevalaista uhmaa. Jos haluaa menestyä, pitää liikkua kilpailijoita nopeammin.

Keitaanniemen mielestä elinkeinoelämän tilanne ja tunnelma antavat suunnan tulevalle kehitykselle.

– Lisäksi talouden elpymisen nopeus niin maailmalla kuin Suomessa tulee olemaan yritysten toimintaedellytysten kannalta keskeisessä asemassa, Keitaanniemi toteaa.

Mattilan mukaan tärkeimmät kasvun moottorit vuonna 2021 ovat liikenopeus suhdanteen muuttuessa ja tarkka taloudenpito, mutta myös työ henkilöstön parissa ja sisäinen viestintä.

­– Vuosi 2020 on antanut ihmisille aikaa pohtia omia valintojaan. Suunnitelmat ja haaveet voivat realisoitua, kun talous alkaa taas toimia. Jos halutaan pitää parhaat työntekijät, sisäisen tunnelman ja henkilöstökokemuksen johtaminen on tavattoman tärkeää.

Kannattavuus on parantunut

Suuryritystutkimus on toteutettu yhdeksän kertaa. Laajasta aineistosta hahmottuu monia pitkiä kehityskaaria.

– Kun tutkimusta lähdettiin tekemään, yritysten tuloksentekokyky oli verraten matala. Nyt on jo noustu hyvälle kansainväliselle tasolle. Toinen merkittävä muutos on ollut yritysten lisääntynyt itsevarmuus. Ajatellaan, että muut ehkä kärsivät, mutta me pärjäämme omilla vahvuuksillamme, Mattila erittelee.

Vastuullisesta toiminnasta on tullut osa yritysten arkista toimintaa. Nykyisin jo 92 prosenttia vastaajista pitää vastuullisuuteen liittyviä tekoja kasvavana kilpailuedun lähteenä. 63 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että heidän yrityksensä tehtävä on ratkaista polttavia yhteiskunnallisia ongelmia.

Samaan aikaan yritysten suhde valtioon on muuttunut yhä kriittisemmäksi. Miltei 81 prosenttia vastaajista kokee, että Suomen poliittiseen johtamiseen liittyy epävarmuutta. Luku on tutkimushistorian korkein.

– Luottamus valtion ja yhteiskunnan ohjaukseen on heikentynyt trendinomaisesti vuosien ajan. Viime syksy oli pohjakosketus. Valtionjohdon toiminta nähdään selvästi enemmän riskinä kuin mahdollisuutena.

Myös yritysten suhde investointeihin on muuttunut. Aineettomat panostukset aletaan nähdä investointina.

­– Henkilöstön kehittämiseen ja digitalisointiin suhtaudutaan samalla vakavuudella kuin uusien tuotantolaitosten rakentamiseen. Ymmärretään, että suurin arvonlisäys voikin tulla aineettomista investoinneista, jotka aikaisemmin miellettiin lähinnä kuluksi, Mattila sanoo.

Suuryritystutkimus on kyselytutkimus, joka kohdistetaan Suomen 250 suurimman yrityksen johdolle.

Kyselyyn vastasi 240 johtoryhmätason edustajaa 161 yrityksestä. Liikevaihdolla mitattuna tutkimuksen vastaajajoukko kattaa yritystasolla yli 70 prosenttia kohderyhmästä.