Mitä pandemia opetti riskienhallinnasta?
Lisää aiheesta
Koronaviruspandemia on pakottanut yritykset kiinnittämään huomiota riskienhallintaan entistä monipuolisemmin. Jatkossa parhaiten pärjäävät organisaatiot, jotka osaavat riskienhallinnan lisäksi hajauttaa riskejä.
Koko maailman vuonna 2020 yllättänyt koronaviruspandemia on herättänyt huolen systeemisestä riskistä, joka levittää taloudesta aiheutuvia riskejä ja vahinkoja jokaiseen maahan ja talouden sektoriin.
Systeemisellä riskillä tarkoitetaan riskiä, joka vaikuttaa ensin yhteen sektoriin tai toimijaan ja lähtee sitten leviämään talousjärjestelmässä. Pandemian pysäytettyä koko maailman talousjärjestelmiin kohdistui vahinkoja käytännössä kaikilta talouden sektoreilta yhtä aikaa.
Vakuutusyhtiössä pandemiatilanne ei ole yllättänyt, koska riskinhallinta ja riskien hajauttaminen ovat siellä arkipäivää. Näin kertoo Pohjola Vakuutuksen yksikönpäällikkö Jon Aalto.
Vakuutuksiin vaikuttavia riskinhallintamalleja uudistetaan parhaillaan vastaamaan uutta tilannetta, mutta Aallon arvion mukaan oman yrityksen suojaamiseksi tarvitaan muutakin kuin kattava vakuutusturva.
– Ironinen asia on se, että pandemia ei ole ennalta-arvaamaton tapahtuma tai kokonaan uusi ilmiö, sillä näitä on koettu ennenkin. Pandemia on vain unohtunut monissa riskinhallintamalleissa.
Poikkeuksena ovat kuolevuusmallit, joita vakuutusyhtiöt käyttävät vakuutusten mallintamiseen. Kuolevuusmalleilla arvioidaan muun muassa eri-ikäisten ihmisten elinajan odotetta. Malleissa on arvioitu kattavasti, miten mahdollinen pandemia vaikuttaa kuolleisuuteen, muttei ilmiön vaikutuksia talouteen.
Onko varautuminen riittävää?
Aallon mukaan koronaviruspandemia on vakuutusyhtiöiden näkökulmasta suurin muutos riskikäsitykseen sitten syyskuussa vuonna 2001 New Yorkissa tapahtuneen terrori-iskun.
Aallon mielestä on hyvä kysyä, löytyykö maailmalta muitakin systeemisiä riskejä, kuten muita viruksia, kyberriskejä tai henkilöjärjestelmiin murtautumiseen liittyviä riskejä.
– Kyberrikollisuus on kasvanut pandemian aikana. Etenkin kohdennetut hyökkäykset ovat lisääntyneet.
Kyberrikollisuuden aiheuttamiin vahinkoihin on tarjolla vakuutus, mutta Aalto muistuttaa, etteivät kyberuhat kuulu tavallisten vakuutussuojien piiriin. Vakuutusyhtiöt ovat tunnistaneet kyberriskien vaarallisuuden sekä omassa toiminnassaan että asiakkailleen, mutta etenkin moni pk-yritys ei näyttäisi joko tiedostavan riskejä tai tietävän keinoja, miten niitä voisi vähentää. Pelkän jykevän palomuurin hankkiminen ei suojaa riskiltä.
Aalto muistuttaa, että vakuutusala ei voi yksin kantaa systeemisiä riskejä.
– Tällä hetkellä vakuutusyhtiöt miettivät pieniä vakuutuslajeja, kuten matkankeskeytys- tai tapahtumakeskeytysvakuutuksia. Niistä on tullut monikymmenkertaisesti vahinkoa kertyneihin vakuutusmaksuihin nähden.
Koronaviruspandemia on vakuutusyhtiöiden
näkökulmasta suurin muutos riskikäsitykseen sitten syyskuussa
vuonna 2001 New Yorkissa tapahtuneen terrori-iskun.
Tunnista kriittiset riippuvuudet
Vakuutusyhtiöiden pääoman kannalta ongelmaksi muodostui se, että normaalisti luonnonkatastrofit eivät korreloi sijoitusten kanssa, mutta pandemia ja sijoitusmarkkinoiden alamäki tapahtuivat keväällä yhtä aikaa.
– Tällä hetkellä vakuutusyhtiöt ympäri maailman laittavat kaikkiin vakuutuksiin pandemiaan ja koronaan liittyviä rajoitusehtoja. Yleisesti tautiriskit ovat suurena peikkona. Voi kuitenkin olla ylireagointia niputtaa kaikki taudit yhteen ja pitää niitä kaikkia vaarallisina.
Riskinhallintaa pohtivia yritysjohtajia Aalto kehottaa tekemään jatkuvuussuunnitelmia. Miten toimintaa voi jatkaa, jos poikkeusolot alkavat täysin yllättäen?
– Kaikkea ei voi ennustaa. Jos tunnistaa omat kriittiset riippuvuudet, pärjää kuitenkin paremmin. On hyvä tunnistaa etukäteen, jos esimerkiksi alihankkija ei voi toimittaa tavaroita tai raaka-aineita tai jos on liian isoja riippuvuuksia tietystä maasta tai alueesta.
Toinen tärkeä asia on noudattaa viranomaisten ohjeita mahdollisimman hyvin, varsinkin kun toimii ulkomailla.
– Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta harvoin tulee haastetuksi oikeuteen ohjeiden noudattamisesta. Ohjeiden noudattamatta jättämisestä taas voidaan haastaa oikeuteen monessa maassa nopeastikin.
Positiivisia muutoksia
Monien globaalien muutosten värittämästä ja haasteellisesta vuodesta huolimatta on aina hyvä katsoa eteenpäin. On paljon yrityksiä, jotka ovat löytäneet uusia vahvuuksia, kun omat haavoittuvuudet ovat tulleet esille.
– On siirrytty etätöihin tuloksekkaasti, on keksitty uusia tapoja toimia ja löydetty lisää tukijalkoja, jotka antavat turvaa poikkeustilanteessa, Aalto muistuttaa.
Myös hygienian tärkeys on korostunut. Etätöiden yleistymisen takia flunssaoireiset työntekijät jäävät jatkossa herkemmin kotiin, mikä vähentää muiden sairastumista.
– Epävarmuus ja riskit eivät ole poistuneet maailmasta. Hyvällä suunnittelulla ja riskien etukäteisellä kartoituksella selviää jatkossakin paljon paremmin. Espanjantaudista selvittiin ja tästäkin selvitään. Esimerkiksi lääketieteessä on rikottu maailmanennätyksiä, mitä tulee koronavirusrokotteen kehittämiseen, Aalto rauhoittelee.
Poikkeustilanne toi lisää mittareita
Myös eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen talous- ja riskienhallintajohtaja Matias Klemelä vannoo valmiussuunnittelun ja jatkuvuussuunnittelun nimeen.
– Tämä on aikaisemmin ehkä tuntunut etäiseltä, mutta on nyt osoittautunut arvokkaaksi. Onko yrityksessä valmistauduttu siihen, että henkilökunta joutuu olemaan poissa toimistolta? On hyvä tiedostaa, että tämän tyyppiset riskit voivat realisoitua myös tulevaisuudessa, Klemelä analysoi.
Viime vuosina vastaava, mutta pienemmän mittakaavan esimerkki on esimerkiksi erityisesti Etelä-Kiinassa riehunut SARS-virus.
Klemelä kertoo, ettei pandemia ole juuri muuttanut eläkevakuuttamista tai sen toiminnan rakenteita.
– Riskinhallinnassa olemme tuoneet aiempaa aika paljon tiiviimmällä frekvenssillä ylimmän johdon tietoon operatiivisia mittareita ja ennakoivia riski-indikaattoreita, kuten prosessien läpimenoaikoja, työjonojen kehitystä, henkilöstön sairauspoissaoloja ja henkilöstön työvirettä sekä asiakastyytyväisyyttä eri tasoilla.
Ilmarisella siirryttiin keväällä nopeasti ja laajasti etätyöskentelyyn. Operatiivinen toiminta sujui alusta alkaen yllättävän hyvin.
– Kaikki operatiiviset mittarit, jotka liittyvät esimerkiksi eläkekäsittelyyn ja asiakaspalvelun toimintaan, ovat kehittynyt hyvään suuntaan. Asiakastyytyväisyys ja henkilöstön tyytyväisyys ovat parantuneet, kun taas kehittäminen ja innovointi ovat jääneet taka-alalle, Klemelä selventää.
Eläkevarat edelleen turvassa
Koronapandemian ensimmäisen aallon aikana työeläkemaksuihin annettiin tilapäisiä maksualennuksia. Ilmarinen antoi sijoitustoiminnassaan vuokralaisilleen lisää vuokranmaksuaikaa.
– Muuten pandemialla ei ole ollut kovin merkittävää vaikutusta siihen, miten jäädään vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.
Poikkeuksellisesta maailmantilanteesta huolimatta eläkevakuutusyhtiön taloudelliset tulevaisuudennäkymät ovat Klemelän mukaan pysyneet normaaliin tapaan vakaina.
– Keväällä kurssien romahdus oli historiallisen nopea, muttei historiallisen syvä. Kevään jälkeen sijoitusmarkkina on palautunut ja vakavaraisuus on korkeammalla tasolla kuin se on ollut vuosiin. Tätä on edistänyt voimakas keskuspankkipolitiikkavetoinen palautuminen. Eläkevarat ovat turvassa. Pitkällä tähtäimellä ratkaisevaa on, miten Suomen talous saadaan takaisin kasvu-uralle.