"Naiset, tehkää itsestänne numero" - joka neljäs suuryritysten johtoryhmän jäsenistä nainen

Lähes joka neljäs suuryritysten johtoryhmien jäsenistä on nainen. Heidän osuutensa johtoryhmistä on vakiintunut noin 23 prosentin tasolle, selviää OPn tammikuussa julkaisemasta suuryritystutkimuksesta‍. Naiset jakautuvat suuryritysten johtoryhmiin myös aikaisempaa monipuolisemmin.

Teollisuusyritys Metsolla sekä rahoitus- talous- että tilapäiseksi toimitusjohtajaksi juuri nimitetty CFO ovat kaikki naisia.

Metson rahoitusjohtajan Minna Helpin mukaan olennaisinta ei ole se, valitaanko tiettyyn tehtävään mies vai nainen, vaan se, että kandidaattien joukossa on ollut molempia ja valinta tehdään aidosti erilaisten ehdokkaiden kesken.

– Toki diversiteetti johtoryhmissä ja -tasolla muutenkin on tärkeää, jotta päätöksenteossa huomioidaan erilaiset näkökulmat. Mutta en haluaisi olla kiintiönainen. Otan itse ihmiset ihmisinä, ja toivon että myös minut otetaan.

Helppi myöntää, että Metson kaltainen tilanne, jossa perinteisesti miesvaltaisen alan yrityksessä johtoryhmässä ja -tasolla on naisia avainpaikoilla, on varmasti harvinainen. Hänestä siinä ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistä.

– Minusta on ihan normaalia, että eteneminen perustuu ammattiosaamiseen eikä sukupuoleen.

Uteliaisuus vie uusiin haasteisiin

Minna Helppi on edennyt urallaan tarttumalla rohkeasti haasteisiin.

– Äitini tapasi sanoa, että kodin pienkoneita ja muita laitteita ei saa jättää minun ulottuvilleni. Purin ne osiin, kun halusin selvittää, miten ne toimivat, hän kertoo.

Sama uteliaisuus on ajanut Helppiä eteenpäin urallaan.

– Nautin haasteista, ja haluan selvittää, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla ja voisiko ne tehdä paremmin.

Uteliaisuuden lisäksi halu tehdä asiat hyvin on ajanut eteenpäin.

– Kenties tärkein oppi, jonka olen saanut, on joltain viisaalta opettajaltani kouluajoilta. Hän sanoi, että tee kaikki niin hyvin, että jos se olisi maalaus, voisit sen ylpeänä signeerata ja ripustaa seinälle.

Samaan hengenvetoon Helppi lisää, että toisaalta täytyy huolehtia omasta jaksamisestaan ja siitä, ettei unohda työn ulkopuolista elämää. Usein se vaatii priorisointia.

– Kun työ on riittävän haastavaa, ja tehtäviä on paljon, on pitänyt oppia siihen, että kaikesta ei voi tietää kaikkea. Tarpeeksi hyvä riittää, Helppi toteaa ja jatkaa:

– Työ vei varsinkin nuorempana helposti mukanaan, jos antoi sen viedä. Nykyään on helpompi vetää rajat, vaikka kiinnostavan työn imu on edelleen kova.

Syvään päätyyn hyppääminen on antoisaa

Ensimmäiseen työpaikkaansa Kansallis-Osake-Pankkiin Minna Helppi päätyi rekrytointiristeilyllä 1980-luvun lopulla – juuri pankkikriisin kynnyksellä. 15 vuotta hän viihtyi pankkialalla ja erikoistui viennin rahoitukseen.

Pankkiuran jälkeen Helppi hyppäsi pöydän toiselle puolelle järjestelmiä, laitteita ja palveluita paperi- ja selluteollisuudelle valmistavan teollisuusyhtiö Andritzin rahoitusjohtajaksi.

– Silloinen esimieheni antoi minulle tyhjän työpöydän ja totesi, että tee siitä näköisesi.

Ihan vaatimaton siitä työpöydästä ei tullut: 2000-luvun alussa Helppi oli esimerkiksi mukana isoissa selluvientihankkeissa.

Muutaman vuoden jälkeen Helppi headhuntattiin Uponorille konsernin rahoitusjohtajaksi, ja sieltä muutaman vuoden kuluttua vuonna 2012 Metsoon, jossa odotti taas hyppääminen syvään päätyyn.

– Täällä ensimmäisiä työlistalleni tulleita asioita oli jakautuminen Metsoon ja Valmetiin. Esimieheni sanoikin ensimmäisen vuoden jälkeen, että olen ollut vuoden talossa, mutta minulla on viiden vuoden kokemus täältä, Helppi muistelee.

Hieman erilaista kokemusta Helpille on kertynyt Kuntarahoituksen hallituksesta, johon häntä pyydettiin vuoden 2017 alusta.

– Hallitustyöskentely on ollut hirveän mielenkiintoista. Sisällössä on paljon samoja asioita kuin päivätyössäni, mutta kun asiakkaat ovat kotimaisia kuntia ja kuntayhtiöitä, asioissa on minulle uusi näkökulma.

Ei statuksen, vaan mielenkiinnon perässä

Minna Helpille tittelit ja nousujohteinen urakehitys eivät yksinään merkitse mitään.

– Ei minulla ole ikinä ollut urallani ylöspäin etenemiseen liittyviä tavoitteita, eikä ole vieläkään. Olen aina ajatellut, että haluan tehdä mielenkiintoista, haastavaa työtä, jossa pääsen kehittymään ja ratkomaan vaikeita asioita. Uteliaisuus on ajanut minua eteenpäin, ei tittelinkipeys.

Helpillä on nykyisessä tehtävässään alaisia ympäri maailman, ja omien sanojensa mukaan hänen johtamisfilosofiansa on kasvattaa koko tiimiä.

– Tärkein tehtäväni esimiehenä on tukea alaisiani onnistumaan ja kehittymään heidän vahvuuksissaan. Vaikka joku lähtisi, ei siitä pidä pahastua – päinvastoin, on hienoa, jos on saanut tuettua jonkun kasvua siihen pisteeseen, että tämä haluaa etsiä uutta.

Monipuoliset verkostot tukena

Helppi osallistui vuosi sitten Keskuskauppakamarin naisjohtajien mentorointiohjelmaan, jota hän kiittelee kovasti.

– Oma mentorini Birgitta Kantola on aivan mahtava ihminen ja tehnyt hienon uran. Lisäksi muiden mentoroitavien kanssa pidämme yhä yhteyttä ja tapaamme säännöllisesti, hän kertoo.

Muutenkin verkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen on Helpin mukaan tärkeää. Itse hän pitää muun muassa muiden rahoitusjohtajien kanssa yhteyttä.

– Meillä rahoitusjohtajilla on aika tiivis porukka, ja aina voi kilauttaa kaverille, jos kaipaa ammatillista apua tai tukea.

Verkostossa on sekä miehiä että naisia, mikä on Helpille tärkeää.

– Naisverkostotkin ovat tietysti tärkeitä, mutta itselleni on rikkaus, että verkostoissani on mahdollisimman monenlaisia ihmisiä.

Helpille konkreettista hyötyä hyvistä verkostoista on ollut esimerkiksi uusien työpaikkojen tarjoutuminen: useimpiin työpaikkoihinsa hänet on rekrytoitu verkostojen kautta.

– Jollekin olen jäänyt mieleen, kun minulle on soitettu.

Siihen Helppi kannustaakin kaikkia naisia – jäämään mieleen.

– Tehkää itsestänne numeroa. Tavatkaa ihmisiä, hakeutukaa puhumaan sopiviin seminaareihin, kertokaa osaamisestanne ylpeästi. Ei ole mitään syytä arkailla, kun ammattiosaamista löytyy, Helppi rohkaisee.

Lue lisää naisjohtajien määrän kasvusta OPn ja Aalto-yliopiston professorien s_uuryritystutkimuksesta_‍.‍