Viron dynaaminen ja digitaalinen elinkeinoelämä edellyttää pankilta edelläkävijyyttä
Lisää aiheesta
Viron elinkeinoelämä on ottanut ison loikan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä aikana talouden dynaamisuus ja digitaalisuus ovat synnyttäneet maahan useita menestystarinoita, joissa myös OP on ollut mukana.
1. huhtikuuta OP Yrityspankin Viron toimipiste täyttää 10 vuotta. Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet mielenkiintoista aikaa Viron talouselämässä ja Viron konttori on ollut mukana monessa merkittävässä hankkeessa.
Valtion omistama Operail Group on Viron suurin tavaraliikennöitsijä ja yksi OP Yrityspankin Viron konttorin pitkäaikaisista yritysasiakkaista. Talousjohtaja Paul Lukka kertoo yrityksen rahoitustarpeiden olevan huomattavia, sillä Operail on viime vuosina tehnyt investointeja yli 100 miljoonan euron edestä.
– OP Yrityspankin Viron konttori on ollut meille hyvä kumppani ja tukenut meitä kasvussa, Lukka toteaa.
Operailin kasvattaessa ulkomaisia toimintojaan myös pankkipalveluilta odotetaan aiempaa kansainvälisempää otetta. Lukka mainitsee, että yritys tekee tulevaisuudessa yhteistyötä OP:n kanssa myös Suomessa, jossa Operail aloitti junaliikennetoiminnan vuonna 2020.
– Meillä on kunnianhimoisia laajentumissuunnitelmia, ja rahoitus on näin ollen avainroolissa, hän toteaa ja lisää, että yritys odottaa pankiltaan saumattomia, täysin digitaalisia ja integroituja palveluja.
OP mukana tukemassa suuryrityksiä kasvupolulla – monella juuret Suomessa
Hannes Kaadu on työskennellyt Viron konttorin maajohtajana vuodesta 2015 alkaen ja tuntee hyvin myös pankin alkutaipaleen.
– Noin 80 prosenttia lainasalkustamme koostuu nimenomaan maan suurista yrityksistä, hän kertoo.
Monissa Viron suurimmissa yksityisomisteisissa monialakonserneissa OP on myös suurin rahoittaja. Kaadun mukaan OP tekee yhteistyötä lähes kaikkien Viron suurimpien yritysten kanssa.
Virolaisten suuryritysten lisäksi OP Yrityspankin Viron konttorilla on paljon suomalaisia yritysasiakkaita, joilla on liiketoimintaa Virossa. Kaadun mukaan heillä on lukumääräisesti yhtä monta suomalaista asiakasta kuin paikallista. Virossa on kaikkiaan noin 6 000 yritystä, joissa on huomattavaa Suomi-omistusta tai jotka ovat suomalaisten yritysten tytäryhtiöitä.
– Suomalaiset asiakkaamme käyttävät erityisesti maksuliikepalvelujamme, kun taas paikalliset yritykset käyttävät rahoituspalveluitamme kokonaisvaltaisemmin.
Rakentaja tarvitsee rahoittajan
Toinen vahva paikallinen toimija ja Viron toimipisteen asiakas on Kaamos Group, joka tunnetaan kiinteistöalan veturina. Kaamos Groupin talousjohtaja Mait Mengel toteaa, että koska kiinteistöt ovat pääomaintensiivinen sektori, on toimiva suhde pankkiin on erityisen tärkeä.
– Yhteistyömme OP:n kanssa kanssa alkoi vuonna 2015, kun aloimme suunnitella Avala-bisneskorttelia.
Sittemmin bisneskampuksia on tehty lisää, ja Tallinnaan on toteutettu myös esimerkiksi kaupungin suurin aurinkoenergiapuisto.
Mengel katsoo, että joustava, luottamukseen perustuva pankkisuhde on kaikki kaikessa Kaamos Groupin kaltaiselle toimijalle.
– OP on aina ollut samalla puolella pöytää meidän kanssamme ja yrittänyt löytää molempien osapuolten kannalta parhaan ratkaisun eri projekteissa.
Digiä kansakunnan DNA:ssa
Kymmenen vuoden aikana virolaisessa yrityskentässä on tapahtunut paljon, kun digitalisaatio kasvatti pienelle maalle siivet ja mahdollisti maailmanvalloituksen sen innovatiivisille startupeille. Eikä unohtaa sovi sitäkään, että myös euro viettää 10-vuotisjuhlaa maassa: Viro otti euron käyttöön vuoden 2011 alussa.
Paul Lukka katsoo, että Viron talous on todella vahvassa vedossa: maassa on väkilukuun suhteutettuna eniten yksisarvisia, ja tulevaisuus vaikuttaa valoisalta myös uusien maailmanvalloittajien kannalta.
– Viro on kehittynyt korkeamman arvonlisän tuotteiden tekijänä ja palvelujen tuottajana kansainvälisillä areenoilla, hän toteaa.
Mait Mengel on samoilla linjoilla. Viimeisen 10 vuoden aikana talousindikaattorit ovat kehittyneet ja kansalaisten tulotaso peräti kaksinkertaistunut.
– Tästä on paljolti kiittäminen e-hallinnon kehitystyötä ja vahvaa IT-sektoria. Kehittynyt digitaalinen yhteiskunta on yksi tärkeä tekijä Viron kilpailukyvyn kannalta, hän arvioi.
Tehdasoletuksena digitaalisuus
Koska Viro on monessa mielessä ”digivaltio”, Hannes Kaadun mukaan pankkien oli otettava digitaalinen rintama haltuun ensimmäisten joukossa.
– Esimerkiksi digitaalisten sopimusten ja digiallekirjoitusten yleistyminen tarkoittaa sitä, että aivan kaiken voi hoitaa etänä nopeasti ja tehokkaasti – ja se alkaa olla myös ihan perusoletuksena, Kaadu toteaa.
Kun virolaiset yritykset unelmoivat, kehittävät ja laajentavat, OP Yrityspankin Viron konttori on tukena joka askeleella.
– Panostamme asiakaskokemukseen, ja se on tuottanut huomattavaa tulosta. Olemme viisinkertaistaneet pankin tuloksen viidessä vuodessa, Kaadu toteaa ja kiittelee samaan hengenvetoon tiimiään: Viron konttorissa on töissä 35 ammattilaista, jotka ymmärtävät asiakaspalvelun ja yrittäjähenkisyyden tärkeyden.
– Meillä on hyvä tiimi, joka pelaa hyvin yhteen. Vaihtuvuutta on ollut erittäin vähän.
Katse tulevaisuuteen
Entä sitten seuraavat 10 vuotta?
– Meillä on vakiintunut markkina-asema omassa asiakassegmentissämme. Toimintamme Virossa keskittyy nykyisen yhteistyön syventämiseen ja palvelujen kehittämiseen. Etsimme aina myös uusia yhteistyökumppaneita, Kaadu linjaa.
Kaadu mainitsee myös pankkitoimialan sääntelyn kasvaneen voimakkaasti viime vuosina.
– Manuaalisen työmäärän kasvu on tällä hetkellä suurin haasteemme. Tämä kannustaa kehittämään IT-ratkaisuja. Digiloikka on kaikkiaan yksi keskeinen painopistealue viime joulukuussa vahvistetussa strategiassamme seuraaville viidelle vuodelle.
Vihreä rahoitus kiinnostaa
Kaadu katsoo, että yrityspankkiliiketoiminnassa rahoituksen järjestäminen tulee olemaan pääosassa myös jatkossa, mutta muodot tulevat muuttumaan.
Esimerkiksi vihreän rahoituksen kiinnostus kasvaa ja tulevaisuudessa hinnoittelu sidotaan ESG-tavoitteisiin. Kaadun mukaan huomio on nyt hyvin paljon kestävässä kehityksessä ja vastuullisuudessa.
– Tämä on yksi mielenkiintoisimmista kehityssuunnista tällä hetkellä. Pankeilla on hyvä mahdollisuus – ja asemansa takia jopa vastuu – näyttää esimerkkiä ja edesauttaa yhteiskunnan kehitystä oikeaan suuntaan.