Viime vuonna julkaistusta Pörssisäätiön teettämästä Perheomisteiset pörssiyhtiöt Suomessa‍- tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset perheomisteiset pörssiyhtiöt menestyvät keskimäärin muita listayhtiöitä paremmin. Liikevaihdossa perheyritykset eivät poikkea muista, mutta niiden pääoman tuotto ja liikevoittoprosentti ovat muita korkeampia, ja perheen omistuksen keskittyessä kehitys paranee entisestään.

Perheyritykset ovat siis muita kannattavampia. Miksi on näin?

Perheyritysten omistajuudet vaihtelevat, ja vain harva suku jatkaa vuosikymmenestä toiseen samalla toimialalla. Usein omistajaperheet myyvät yrityksiä ja ostavat tai perustavat tilalle uusia. Esimerkiksi 1600-luvulla perustettu Fiskarsin ruukki ei ollut alun perin perheomisteinen.

– Tutkimusta tehdessä havaitsimme, että suurin osa suomalaisista pörssinoteeratuista perheyhtiöistä on sellaisia, joita perhe ei ole alun perin perustanut, kertoo Aalto yliopiston laskentatoimen professori Seppo Ikäheimo, joka on toinen Perheomisteiset pörssiyhtiöt Suomessa -tutkimuksen tekijöistä.

Ikäheimon yllätti se, että tutkimustulosten mukaan perheyritykset tekivät keskimäärin pienemmällä riskillä parempaa tulosta kuin muut yritykset. Lisäksi pörssiin listatuissa perheyhtiöissä ei satsattu riskipitoisiin tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeihin yhtä paljon kuin muissa yrityksissä. Ikäheimon mukaan tämä johtuu siitä, ettei perheomisteisilla yrityksillä ole usein suuria pääomia.

– Isoja pääomia hallitsevissa yrityksissä rahat käytetään useimmiten johonkin hölmöön, kuten yrityskauppoihin, jotka ovat kautta historian epäonnistuneet lähes aina. Perheyrittäjät mieluummin ottavat yrityksestä kuin antavat sille rahaa, koska he haluavat elää yrityksen pääomavirralla.

Tutkimus antaa myös viitteitä siitä, että perheomisteisissa yrityksissä omistajan valvonta on muita yrityksiä tehokkaampaa.

– Vaikuttaa siltä, että perheyrityksissä johto pysyy kurinalaisena. Usein perheyrityksessä omistaja on myös toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja. Tällöin yrityksen johdon ja omistajien intressit yhdistyvät, Ikäheimo sanoo.

Perheyritykset ovat siis konservatiivisempia ja tekevät vähemmän huonoja päätöksiä. Ikäheimon mukaan ne eivät välttämättä loista silloin, kun menee todella hyvin, mutta eivät ole koskaan kovin huonojakaan.

Teknologiayritykset valtasivat pörssin

Perheyrittäjyys on Suomen vanhin yritysmuoto, joka on selvinnyt erilaisista yhteiskunnan muutoksista näihin päiviin saakka. Perheyritykset ovat luoneet hyvinvointia jo Ruotsin vallan ajoista lähtien, selvinneet Venäjän tsaarin vallan alla ja kestäneet pari maailmansotaa.

– Patruunoiden aikana perheyritykset ottivat laajaa yhteiskunnallista vastuuta. Työnantajat perustivat kirjastoja ja jalkapalloseuroja sekä järjestivät työntekijöilleen asuntoja, kertoo Perheyritysten liiton johtava asiantuntija Krista Elo-Pärssinen.

1990-luvun laman myötä pankkien valta katosi. Tämä avasi Helsingin pörssin ovet useille edelleen toimiville suomalaisille perheyrityksille. Pörssiyhtiöitä tuli erityisesti vähän pääomaa vaativille toimialoille, kuten IT-sektorille, jossa vaaditaan enemmänkin taitoa tehdä. Kone on tästä hyvä esimerkki.

Tänä päivänä noin 70 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä on perheyrityksiä. Tämä käy ilmi Perheyritysten liiton ja Tilastokeskuksen muutaman vuoden takaisesta tutkimuksesta. Samanlaisen tuloksen sai Kalevi Tourunen väitöskirjassaan 10 vuotta aikaisemmin. Suurimmat perheyritykset, kuten Fazer, Ahlstrom ja Paulig, ovat myös Suomen vanhimpia yhtiöitä, sillä ne on perustettu jo 1800-luvulla.

– Jotain erikoista perheyrittäjyydessä on, koska se on onnistunut säilyttämään elinvoimaisuutensa läpi aikakausien, toteaa Elo-Pärssinen.

Broman Groupille on tärkeää perhe ja suomalaisuus

Pielisensuun Auto Oy avasi ensimmäisen liikkeensä Joensuuhun vuonna 1965. Nykyisin Broman Group Oy:nä tunnettu perheyritys on kasvanut reilussa viidessäkymmenessä vuodessa kansainväliseksi suuryhtiöksi.

– Tavoitteemme on, että siirrämme firman tuleville omistajille niin hyvässä kunnossa kuin mahdollista, sanoo Broman Group Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja Harri Broman, joka on toiminut yhtiön johtoportaassa jo 25 vuotta.

Broman Group -konserni on erikoistunut auto- ja moottoripyörätarvikkeisiin sekä työkalujen, veneilytarvikkeiden ja kodin ja vapaa-ajan tuotteiden myyntiin. Sen tytäryhtiöt Motonet Oy, AD VaraosaMaailma Oy ja logistiikkakeskus Broman Logistics Oy työllistävät reilut 1700 henkilöä. Yhtiön toiminnasta yli 90 prosenttia on Suomessa, ja toimipisteitä on yhteensä 60. Yhtiön pääkonttori sijaitsee edelleen Pohjois-Karjalassa, ja suomalaisuus on perheyritykselle tärkeä arvo.

Broman Groupin omistajuus on jaettu Bromanin suvun kesken. Emoyhtiön hallituksessa istuu kuusi jäsentä, joista kolme on perheen ulkopuolisia. Harri Bromanin mielestä on hyvä, että omistajien ääni kuuluu yhtiön hallituksessa, mutta sillä ei ole merkitystä, onko omistajia mukana enemmistö vai vähemmistö.

– Jos hallituksessamme olisi vain perheen ulkopuolisia jäseniä, se voisi vaikuttaa liiketoiminnallisiin päätöksiin, kuten siihen, millaisia riskejä otetaan.

Broman Groupin kolmessa tytäryhtiöissä puolestaan on ollut perheen ulkopuolinen johto jo kolme vuotta.

Harri Broman oli perheen yrityksessä kesätöissä ensi kertaa 14-vuotiaana. Vielä tuolloin vauhdikkaan nuoren miehen tulevaisuudensuunnitelmiin ei kuulunut työskentely isän yrityksessä. Mieli kuitenkin muuttui nopeasti opiskelujen aikana. Sittemmin Broman ei ole harkinnutkaan muita töitä, vaikka häntä onkin aikoinaan pyydetty mukaan kansainvälisiin isoihin yrityksiin.

– Onhan tämä pirun hienoa tehdä töitä itselle ja perheelle. Motivoi ihan eri tavalla, kuin jos olisi palkkatöissä jossakin.

Harri Bromanin kolme lasta ovat osakkaina Broman Group -emoyhtiössä. Isä Broman haluaa varmistaa, että jälkikasvusta tulee hyviä omistajia ja että he osaavat aikanaan tehdä oikeita valintoja muuttuvissa olosuhteissa. Sillä, onko kukaan heistä tulevaisuudessa mukana yhtiön operatiivisessa toiminnassa, ei ole ratkaisevan suurta merkitystä. Hienoahan tietysti olisi, jos joku heistä päätyisi myös yrityksen palvelukseen.

– Pyrin kertomaan heille asioita sekä neuvomaan ja näyttämään esimerkilläni, että on hieno homma olla tällaisen yrityksen omistaja, Broman sanoo.

Uusiutumiskyky on perheyritysten vahvuus

Perheomisteiset pörssiyhtiöt Suomessa -tutkimuksen mukaan suomalaisten perheyritysten kasvu on hidastunut. Aikaisemmin samalla toimialalla saattoi olla useampi menestyvä yritys, mutta digitalisaation myötä näin on yhä harvemmin.

Aalto-yliopiston professorin Seppo Ikäheimon mukaan pörssilistautumista tulisi järkevöittää, jotta osakkeenomistajat voisivat lisätä yrityksen pääomaa osakeantien kautta ja siten saada perheomisteiset yritykset kasvamaan voimakkaammin. Tämä mahdollistaisi perheyritysten kilpailukykyisen kasvun.

– Suomalaiset perheyritykset tulevat pärjäämään hyvin, jos ne kykenevät uusiutumaan tarpeeksi ja mukautumaan maailman dynaamisuuteen esimerkiksi omistajuuksien kautta. Ei pidä ajatella, että koska olen aina omistanut tämän, niin omistan jatkossakin, Ikäheimo sanoo.

Nuori sukupolvi on aiempaa pidemmälle koulutettu ja entistä kansainvälisempi. Perheyritys saa mahdollisuuden uudistua, kun uusi sukupolvi tulee mukaan toimintaan. Uudet tekijät taas pystyvät hyödyntämään vanhan sukupolven osaamista ja tietämystä, joka on kertynyt yritykseen vuosien varrella.

– Historiaa ei pidä nähdä taakkana, vaan se antaa juuret, josta voi ponnistaa ja luoda uutta, sanoo Perheyritysten liiton johtava asiantuntija Krista Elo-Pärssinen.

Tänä päivänä vastuullisuuden merkitys kasvaa. Elo-Pärssisen mukaan perheyrityksillä on vastaus tähän.

– Perheyrityksiin hyvin harvoin liittyy kaikki minulle nyt heti -tyyppinen ajattelu, vaan toimintaa rakennetaan pitkäjänteisesti ja yli sukupolvien. Siksi ne luovat luottamussuhteita henkilöstöön ja pitävät lähiyhteisöstä huolta sekä kehittävät ja uudistavat yritystoimintaa.

Elo-Pärssisen mukaan perheyritysten uhkana on Suomen nykyinen verolainsäädäntö, joka ei välttämättä kannusta yrittäjyyteen ja omistajuuteen.

Esimerkiksi Ruotsissa muun muassa sukupolvenvaihdoksiin liittyvä perintö- ja lahjavero on kokonaan poistettu. Yhtenä Perheyritysten liiton edunvalvonnan tavoitteena onkin, että tulevaisuuden Suomessa perintö- ja lahjavero korvattaisiin esimerkiksi luovutusvoittoverolla. Näin verot maksettaisiin silloin, kun on maksukykyä – nykyisin perintöveron maksamiseksi yrityksestä pitää irrottaa varoja tai yritys jopa myydä.

Asoma muuttui isoäidin laukkukaupasta muovitehtaaksi

Asoma Oy on kasvava ja kansainvälistyvä perheyritys, jonka perusti yrityksen nykyisen toimitusjohtajan Nina Ertiön isoäiti vuonna 1942. Vuosien kuluessa yrityksen liiketoiminta on muuttunut laukkujen vähittäismyynnistä tyhjiömuovattujen muovituotteiden valmistukseen.

Ertiöstä tuli yrittäjä vasta heinäkuun lopulla. Sitä ennen hän oli Asomalla neljätoista vuotta omistajan roolissa ja muissa tehtävissä. Aiemmin hän on työskennellyt pitkään muun muassa Marimekolla.

– Asomalla minulla on ollut vaikka millaista titteliä, mutta työn kannalta niillä ei ole ollut merkitystä. Yrityksemme on sen verran pieni, että olen saanut olla kaikessa mukana, Ertiö kertoo.

Ertiö edustaa perheyrityksen kolmatta sukupolvea. Maailma on muuttunut, ja Asoma sen mukana. Isoäidin yrityksestä on vielä juuret jäljellä, mutta pääliiketoiminta on jotain ihan muuta.

Ertiön mielestä ketteryys ja uusiutumiskyky ovat perheyritysten edut. Asoman hallituksessa on kolme jäsentä, jotka ovat kaikki myös yrityksen omistajia. Pienessä yrityksessä tämä on iso kilpailutekijä, koska päätöksenteko on nopeaa.

– Asiakkaamme ovat usein myös perheyrityksiä, jotka tarvitsevat joskus tavaraa lyhyellä varoitusajalla. Meidän pitää pystyä toimimaan lyhyellä syklillä, koska emme pysty ennustamaan pitkälle tulevaisuuteen, Ertiö sanoo.

Asoman kasvu on ollut tasaista, sillä yrittäjät ovat tavoitelleet stabiilia tuloa omistajille sekä sitä, että henkilökunnalla riittäisi töitä.

– Haemme asioita, joissa olemme hyviä ja keskitymme niihin, emmekä jämähdä vanhaan. Emme tavoittele hetkellistä, nopeaa nousua vaan mietimme yrityksen siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Bromanin tavoin myös Ertiö on päässyt nuoresta pitäen kokeilemaan työntekoa suvun yrityksessä pakkaushommissa ja myöhemmin kesätöissä. Myös Ertiön lapset ovat jo saaneet olla mukana auttamassa, vaikka ovatkin vasta ala-asteella.

Ertiön isoäiti, isä ja setä ovat aina toivoneet jatkumoa yritykselle, mutta ovat antaneet lapsilleen tilaa valita oman tiensä.

– Kolmannesta sukupolvesta vain minä olen päätynyt mukaan yrittäjyyteen. Kaikki ovat kuitenkin löytäneet omat paikkansa. Osa haluaa olla mukana hallituksessa, ja muut tyytyvät omistajan rooliin.

​

​

Perheyrityksen määritelmä vaihtelee.

Perheyritysten liitto määrittelee perheyrityksen EU-kriteerien mukaan, jolloin listatuissa yhtiöissä vaaditaan perheen 25 prosentin omistusosuus ja listaamattomissa perheellä tulee olla vähintään puolet yhtiön äänivallasta. Lisäksi yhden suvusta tulee olla yhtiön toiminnassa mukana, joko hallinnossa tai operatiivisessa toiminnassa.

Perheomisteiset pörssiyhtiöt Suomessa -tutkimuksessa käytettiin 10 prosentin perheomisteisuutta perheyrityksen määritelmänä. Tutkimuksen ovat tehneet professori Seppo Ikäheimo ja KTT Olli-Pekka Lumijärvi. Tutkimuksessa tarkasteltiin Helsingin pörssin päälistan yhtiöitä aikavälillä 2007–2016.