Kaivinkoneita, maansiirtorekkoja, väliaikaisia pysäköintipaikkoja ja poikkeusjärjestelyjä – Postin pääkonttorin ympäristö Helsingin Ilmalassa on yhtä suurta työmaata.

Jos käyttää yritysjargonia, voi sanoa, että alue on transformaatiossa.

Ihan kuin Posti itsekin.

Digitalisaatio tappoi kirjeet

Kirjepostin, Postin aiemman liiketoiminnan kivijalan, määrä on vähentynyt 10 vuodessa 70 prosenttia.

Sen myötä Posti on muuttunut viestin välittäjästä jakelu- ja logistiikkayhtiöksi. Se ei ole tapahtunut kivuttomasti. Takana on kasa tehostamistoimia, kuten yt-neuvotteluja ja irtisanomisia.

Vuodesta 2024 muuttuvaa Postia on vetänyt toimitusjohtaja Antti Jääskeläinen.

Aiemmin UPM:llä liiketoimintajohtajana toiminut Jääskeläinen tarttui pestiin, koska yritys on hänen mielestään kokoaan suurempi ja merkityksellinen.

Ison konsernin johtaminen ei ole sooloilua.

– Posti on paitsi suuryritys, myös tärkeä osa huoltovarmuutta ja kansalaisten palvelua postilain kautta.

Tehostusta hiipuvaan bisnekseen

Postit pitää yhä jakaa, mutta postinjakelu on enää noin kolmasosa Postin liiketoimintaa ja hupenee koko ajan.

Sitä on siis pitänyt tehostaa.

Yksi tapa on ollut siirtyminen vuoropäiväjakeluun, eli kirjepostia ei jaeta enää päivittäin, vaan kolme kertaa viikossa.

Lisäksi Posti on tehostanut jakelua teknologian avulla. Nykyään lajittelupisteissä noin 90 prosenttia kirjepostin lajittelusta tekee kone.

Panostusta kasvualoihin

Verkkokauppa sen sijaan on kasvattanut suosiotaan, ja siksi Posti on panostanut pakettiralliin. Kokonais-pakettivolyymit kasvoivat Suomessa ja Baltian maissa yhdeksän prosenttia vuoden 2025 tammi-syyskuussa verrattuna vuodentakaiseen.

– Nyt meillä on yli 2 000 pakettiautomaattia Suomessa, ja joka päivä tulee yksi lisää. Lisäksi Postilla on 1 000 kumppanipistettä.

Myös pakettiautomaateissa auttaa teknologia. Tekoälyn avulla voi esimerkiksi ennustaa, mihin aikaan missäkin pakettiautomaatissa on tilaa ja milloin ei.

Myös mobiilissa Posti menestyy. Noin 75 prosentilla suomalaisista aikuisista on käytössään Oma Posti -sovellus. Sovelluksella voi esimerkiksi vaihtaa noutopistettä, tilata kotiinkuljetuksen tai pidentää noutoaikaa.

Tekoäly auttaa myös kasvussa olevan logistiikkapuolen reittisuunnittelussa.

– Monet yritykset teollisuudesta kuluttajatuotteisiin keskittyvät omaan liiketoimintaansa ja ulkoistavat logistiikan ja varastointipalvelut Postille.

Postille tämä on ollut luonnollinen aluevaltaus, sillä sen jakeluverkoston peitto on jo valmiiksi ylivertainen: Postin työntekijä käy keskimäärin kolmella miljoonalla ovella viikossa.

Satoja hyökkäyksiä kuukaudessa

Teknologia tuo mukanaan myös riskejä, ja huoltovarmuusyrityksenä Postin täytyy olla niiden suhteen erityisen tarkkana.

Jääskeläisen mukaan kyberhyökkäyksiä tulee kuukausittain satoja. Hyökkäykset ovat lisääntyneet nyt, kun geopoliittinen tilanne on mikä on.

– Mutta se on ihan tavallista muillakin huoltovarmuusaloilla, kuten finanssialalla ja energia-alalla. Niihin on varauduttu ja varaudutaan jatkossakin hyvin.

Tehostamisen inhimilliset puolet

Posti on pyrkinyt kompensoimaan paperipostin laskun tuomaa muutosta mahdollisimman paljon panostamalla muun muassa automaatioon, resurssien optimointiin ja kattavan verkon mahdollistamiin synergiaetuihin.
 
Lisäksi Jääskeläinen sanoo, että työkulttuuriin – siihen, että töissä olisi mahdollisimman kiva olla – on panostettu paljon.

Postista on paperipostin katoamisen myötä kadonnut tuhansia työpaikkoja.

Nämä asiat ovat olleet tärkeitä asioita transformaatiossa, mutta julkisuuteen tällaiset uutiset eivät päädy. Sen sijaan ikävin transformaation aspekti saa yhtiöille usein paljon mediatilaa, ja tämä puoli on ihmisten irtisanominen. 

Postista on paperipostin katoamisen myötä kadonnut tuhansia työpaikkoja. Tämä on erityisen harmillista siksi, että Posti on ollut monelle nuorelle ja esimerkiksi maahanmuuttajalle matalan kynnyksen ensimmäinen työpaikka.

On se sitä edelleen, Jääskeläinen sanoo.

– Meillä on yhä lähes 15 000 työntekijää ja 100 eri kansallisuutta töissä. Mutta työpaikkoja on kadonnut, se on ihan fakta.

”Se osa tätä työtä”

Jääskeläinen sanoo, että ison konsernin johtamisessa avainasemassa ovat muut ihmiset eli se, että organisaatio toimii.

Antti Jääskeläinen istumassa nojatuolissa
Hyvä valmistelu ja kiireettömyys helpottavat päätöksentekoa, Antti Jääskeläinen näkee.

– Ison konsernin johtaminen ei ole sooloilua. Siksi en mikromanageeraa, vaan yritän erottaa isot asiat pienistä.

Viime kädessä Jääskeläinen on kuitenkin se, joka päätökset joutuu tekemään.

Yleensä johtajan pöydälle ei päädy helppoja vaihtoehtoja. Ei ole oikeaa eikä väärää ratkaisua, on vain hyviä tai pahimmillaan vain huonoja vaihtoehtoja, jotka vaikuttavat tuhansiin työntekijöihin ja viime kädessä miljooniin suomalaisiin.

Painaako vastuu?

– Se on normaali osa tätä työtä. Ei sitä pidä sen kummemmin mystifioida. Olen nyt 30 vuotta yrityksissä eri tasoilla tätä tehnyt, niin en ajattele sitä sillä lailla vaikeaksi.

Kun päätös on tehty, sen takana seistään. Se on johtamista, ja sitä yritys tarvitsee sen sijaan, että se velloisi epävarmuuden limbossa. Päätöksentekoa helpottaa, kun asiat on valmisteltu hyvin – ja kun päätöksiä ei tee kiireessä.

– Minulle varoitusmerkki on, jos sanotaan, että tämä päätös pitää tehdä nyt heti. Juuri sellaisessa tilanteessa pohdin, että asia selvä. Nukutaanpa yön yli. Pitää tunnistaa, milloin on oikeasti kiire. Aika harvoin.

Pörssiin listautuminen ei muuta velvoitteita

Iso päätös oli se, kun Posti listautui pörssiin. Jääskeläisen mukaan Posti oli jo aiemmin toiminut kuin pörssiyhtiöt, ja nyt omistaja eli valtio oli antanut asiasta siunauksensa. Pörssiin oli luonnollista mennä.

Listautuminen lokakuun alussa sujui mainiosti: kansa puhui ja uudeksi kansanosakkeeksi arvioitu osake ampaisi aamusta 11 prosentin nousuun.

Jaamme perinteistä postia niin kauan kuin jaettavaa riittää.

Jääskeläinen lupaa, että Postin velvoitteisiin ja vastuisiin pörssi ei vaikuta. Postilaki sitoo yritystä edelleen, ja esimerkiksi kirjepostia ei olla ajamassa alas.

– Jaamme perinteistä postia niin kauan kuin jaettavaa riittää.

Pian edessä on toinen suuri muutos, kun Posti muuttaa täältä Ilmalasta takaisin Helsingin keskustaan Postitaloon.

Muuttamisen jälkeen Postilla on taas maantieteellistä pysyvyyttä. Mutta liiketoiminta jatkaa transformaatiota.