Vahvat taseet ja pitkäjänteinen johtaminen ovat perheyritysten voimavaroja
Lisää aiheesta
Terveellä pohjalla olevat perheyritykset löytävät helpommin uusia tapoja toimia ja kykenevät laajentamaan toimintaa kriisin jälkeenkin. Vahvistaako ylisukupolvisten yritysten pitkä historia halua ja kykyä selviytyä? Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto vastaa.
Korona löi erityisen rajusti matkailu- ja ravintola-alalle. Juuri sitä kenttää dominoivat perheomisteiset yritykset Suomessa.
Perinteikäs oululainen perheyritys Antell-Ravintolat Oy joutui sulkemaan kaikki avoimet lounasravintolansa maaliskuussa. Viidestäsadasta työntekijästä yli neljäsataa lomautettiin. Yhtiön liikevaihto putosi kymmenessä päivässä 85 prosenttia.
– Se oli suora viiva alaspäin. Suomen taloushistoriasta ei löydy samanlaista romahdusta tällä alalla edes sotavuosilta, sanoo Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto.
Nyt ollaan tasolla miinus 70 prosenttia – siis vajaa kolmannes normaalista liikevaihdosta.
Eikä kesäkään näytä lupaavalta. Hyvän sään sattuessa osa ravintoloista voi korjata koronakevään tappioita terassikaupalla, mutta henkilöstöravintoloissa kesäkuukaudet ovat huonoja. Silti lähes 150-vuotiaan perheyrityksen toimitusjohtaja ei vaikuta huolestuneelta.
– Olemme syksyllä niitä yrityksiä, jotka alkavat kasvaa, hän vakuuttaa.
Kulut kiinni, varmista rahoitus, etsi uusi markkina
Koronakriisin myötä Antellin kellotaajuus meni uusiksi. Aiemmin kuukausittainen johtoryhmän kokous pidetään nyt kolmesti viikossa. Normaalisti puoli vuotta kestävät projektit puserretaan kasaan parissa kuukaudessa.
Kriisissä Lantto nojaa kolmen kohdan strategiaan.
Ensinnäkin yrityksen kulut vedetään minimiin. Mittavien lomautusten lisäksi kaikki ylimääräinen on laitettu jäihin, ja vain pakolliset tapaamiset pidetään.
Toisena varmistetaan rahoitus. Heti kriisin iskiessä Antell sopi päärahoittajansa OP:n kanssa lainasta, jonka avulla selvitään vaikka ensi vuoteen.
– Nyt tiedän, miksi perheyrityksillä pitää olla iso kassa. Meillä on onneksi kunnon omapääoma ja hyvät suhteet rahoittajaan.
Kolmantena etsitään uusi markkinarako. On tärkeää haistella asiakkaiden toimia ja keskustella siitä, millaisia tarpeita heillä on muuttuvassa ympäristössä.
Asiakkaiden halu pitää kiinni Antellin palveluista on yllättänyt Lanton.
– Asiakkaat ymmärtävät tilanteemme ja ovat valmiita tulemaan vastaan helpottaakseen elämäämme. Esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen hintoja on nostettu heidän aloitteestaan, koska he haluavat toiminnan jatkuvan.
Perheyritykset katsovat kriisin yli
EU:n määritelmän mukaan perheyrityksessä puolet yhtiön äänivallasta on perheellä ja vähintään yhden suvun jäsenen tulee vaikuttaa yrityksen hallituksessa tai johdossa. Listatun yhtiön kohdalla riittää, että suvun jäsenten äänivalta on yli 25 prosenttia.
Perheyritysten liiton johtava asiantuntija Krista Elo-Pärssinen näkee, että koronakriisistä entistä vanhempina tulevat ulos vankkataseiset perheyritykset, joiden toiminta on ollut terveellä pohjalla jo ennen kriisiä.
– Ylisukupolviseen yritykseen on yleensä rakentunut jatkuvan kehittämisen kulttuuri ja kokemus siitä, että vaikeuksista on ennenkin selvitty. Vaikka nyt käyrät osoittavat alaspäin, ei tehdä hätiköityjä päätöksiä, vaan osataan katsoa kauemmas, Elo-Pärssinen sanoo.
Perheyrityksessä toimintaa mietitään pitkällä aikavälillä, sillä se halutaan jättää hyväkuntoisena seuraavalle sukupolvelle. Suomalaisista perheyrityksistä kolmannes siirtyy toiselle sukupolvelle, ja näistä 10 prosenttia jatkaa vielä kolmannelle. Tämä käy ilmi Perheyritysten liiton vuonna 2018 julkaisemasta tutkimuksesta.
Perheyritysten keskittymä löytyy pääkaupunkiseudulta, jossa sijaitsee kolmannes kaikista maamme perheyrityksistä. Monissa maakunnissa perheyritykset ovat alueen suurin työnantaja: Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla yli puolet työpaikoista on perheyritysten tarjoamia.
Vaakakupissa muu kuin taloudellinen menestys
Perheyrityksissä omistaja on lähellä, ja siksi muutoksiin reagoiminen on usein muita yrityksiä ketterämpää.
Omistajaperheen tulee olla yhtenäinen. Haasteita syntyy, jos johdossa on useampi saman perheen jäsen, joilla on erilaiset näkemykset kriisijohtamisesta. Tärkeää on myös selkeä päätöksentekoprosessi ja vastuunjako omistajien ja perheen ulkopuolisten jäsenten välillä.
Omistaja voi vaikuttaa yrityksen toimintaan ja määrittää, mikä on onnistumista.
Elo-Pärssinen kokee, että perheyritykset näkevät henkilöstön inhimillisemmin ja haluavat huolehtia heidän hyvinvoinnistaan ehkä enemmän kuin yrityksessä, jossa tuijotetaan vain numeroita.
– Ajatellaan, että kun henkilöstöstä huolehditaan kriisissä, huolenpito maksaa itsensä takaisin sitoutuneempina ja tyytyväisempinä työntekijöinä.
Esimerkiksi helsinkiläinen Ravintolakolmio on tukenut lomautettua henkilöstöään taloudellisesti, jos heillä on ollut vaikeuksia vuokranmaksussa.
Elo-Pärssinen korostaa rehellistä sisäisen ja ulkoisen viestinnän merkitystä kriisitilanteessa. Vaikka johtajalla olisikin selkeä strategia, on henkilökunnan ja asiakkaiden vaikea nähdä pilven hopeareunusta, ellei heille viestitä tilanteesta avoimesti.
Ammattimainen hallitus on vahvuus
Antell on perheyritys jo kuudennessa polvessa. Se syntyi, kun Katri Antell alkoi harjoittaa leipomotoimintaa Oulussa vuonna 1880.
Tänä päivänä Antellilla on noin 100 ravintolaa ja kahvilaa ympäri Suomen. Toimitusjohtaja Tomi Lanton lisäksi hallituksessa istuu hänen sisarensa Annukka Lantto.
Tomi Lantto aloitti Antellilla ’pullakuskina’ vuonna 1992. Koko konsernin toimitusjohtaja hänestä tuli vuonna 2014.
– Keskeinen voimavaramme koronakriisissä on ollut ammattitaitoinen hallitus, Lantto sanoo.
Antellin hallitus koostuu kahdesta omistajasta ja neljästä ammattilaisesta. Tämä mahdollistaa ’ventileerauksen’ eli asioiden pohdiskelun yhdessä.
Lantto näkee, että perheyritysten ehdoton heikkous on epäammattimainen johto, sillä sen vaikutukset heijastuvat kaikkialle yritykseen.
– Kannustan perheyrityksiä ottamaan ammattilaisia mukaan hallitukseen ja vähentämään perheen jäsenten määrää. Lisäksi kannattaa käyttää kokeneita tilintarkastajia, sillä he näkevät erilaisia yrityksiä eri tilanteissa.
Toinen perheyritysten sudenkuoppa on paikalleen jämähtäminen.
– Tämän olemme kokeneet omakohtaisesti. Liian kauan vanhasta kiinni pitäminen käy kalliiksi ja vaikeuttaa uudistumista murrostilanteessa.
Uusi erilainen normaali
Kevään aikana Antell on ottanut muutamissa kahviloissaan käyttöön kasvomaksamisen ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä. Applen laitteilla toimiva uutukainen maksutapa on osoittautunut varmaksi, helppokäyttöiseksi ja nopeaksi.
Yli puolet Antellin ravintoloista on edelleen kiinni. Vaikka buffet-kielto poistui kesäkuun loppupuolella, Antellin henkilöstöravintolat avautuvat vasta elokuussa.
Tästä huolimatta Lantto uskoo, että tulevaisuus on pitkämielisen perheyrityksen puolella.
– Vastuullisuus on nousussa, ja ihmiset haluavat käyttää suomalaisten yritysten palveluita. He ovat huomanneet, miten työlästä on tehdä ruokaa kotona ja arvostavat, kun joku valmistaa herkullisen aterian heidän puolestaan.
Yrityspuolella on koronan myötä alettu ymmärtää henkilöstöstä huolehtimisen tärkeys. Tämä tarkoittaa yhteisiä ruokaluja ja tapahtumia, joihin voidaan hankkia pitopalveluja toiselta kotimaiselta yritykseltä.
Nuoren sukupolven digitaidot hyötykäyttöön
Vahvataseiset perheyritykset pystyvät elämään kriisin yli säästöillä, koska uhkarohkeita riskejä ei ole otettu.
Toisaalta tässä ajassa vaaditaan avarakatseisuutta ja rohkeutta ottaa uusia askelia.
Yritykset ovat nähneet tarpeen uusille tuotteille ja tarttuneet tilaisuuteen. Tuotantolinjoja on muutettu. Data-analytiikan hyödyntäminen on lisääntynyt ja digitalisaation merkitys kasvanut etätöiden myötä.
– Monissa perheyrityksissä on nyt otettu eri tavalla mukaan nuorta sukupolvea, joka osaa hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia, sanoo Krista Elo-Pärssinen.
Olisiko perheyritysten siis aika päästää nuoriso puikkoihin?
– Ainakin heitä kannattaa nyt kuunnella. Sieltä voi hyvinkin tulla tuoreita ideoita kriisiajan kehitysprosessiin.
Artikkeli on osa Puhalletaan yhteen Suomeen -teemaa, jolla OP haluaa tukea yrityksiä poikkeustilanteen aikana, kiinnittää huomiota yritysten tärkeään merkitykseen yhteiskunnassa ja kannustaa muitakin toimimaan paikallisten yritysten puolesta. Tutustu teemasivuihin, jonne on koottu OP:n tukitoimet, helpotukset, ohjeet ja vinkit yrityksille.