Alumiiniputki sojottaa auton oikeanpuoleisesta sivuikkunasta 130 senttiä ulkopuolelle. Putki on samalla korkeudella kuin pientareella ajavan pyöräilijän takaraivo.

Kahdeksan metriä pitkät betoniraudat on sidottu henkilöauton etupuskuriin kiinni siten, että ne laahautuvat auton alla. Raudat tulevat auton takaa esiin pari metriä.

Kevytperävaunun kuormalavalle on kasattu päällekkäin 13 kuormalavaa. Kuormalavoja ei ole sidottu. Kuljettaja kertoo ajavansa hiljaa ja perustelee kuormausratkaisuaan lyhyellä, vain viiden kilometrin ajomatkalla.

Henkilöauton sisällä kuljetetaan kokovartalopeiliä. Auton oikean puolen ikkunat ovat auki. Peili on puoliksi ulkona. Sivuikkunasta kaksi ihmistä pitelee peiliä kiinni, ettei se putoa tielle.

Liikkeen voima voi yllättää

Edelliset esimerkit ovat liikenteen ammattilaisten näkemää teiden todellisuutta. Monet autoilijat osaavat kuormata oikein, mutta osan huolimattomuus aiheuttaa paljon vahinkoja. Pahimmillaan lavalta putoava muoviämpäri on säikäyttänyt takana tulevan autoilijan ja aiheuttanut kohtalokkaan väistöliikkeen vastaantulevien kaistalle. Seurauksena oli yksi kuolonuhri.

Yksityis- ja ammattiliikenteessä auton kuormaukseen pätevät samat perussäännöt. Tärkeintä on käyttää järkeä.

– On niitä, jotka eivät tule ajatelleeksi kuormausta ja sitten on niitä, joita ei kiinnosta. Kuormauksessa ei riitä se, että kuormaa on sallittujen massojen puitteissa, vaan se pitää myös sijoittaa ja sitoa oikein, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen muistuttaa.

Kolmekymmentä vuotta liikenteen parissa työskennellyt Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen liikennesektorin komisario Ilkka Kantola sanoo, että osalle ihmisistä auto on umpinainen laatikko, jonka sisältä ei voi pudota mitään. Sen takia ajatellaan, ettei tavaroiden kiinnityksestä tarvitse huolehtia.

– Silloin ei huomioida sitä, mitä tapahtuu äkkijarrutuksessa, kun liike-energiaa on paljon. Pakettiautoissa näkee sitä, ettei kuormaa sidota ja seinät oikein pullistelevat. Jos lastin ja seinän välissä on tyhjää tilaa, sitomaton tavara lähtee kurvissa liikkeelle, Ilkka Kantola kertoo. Liikkuva lasti voi kaataa auton kyljelleen.

Ammattiliikenteessä kuormaustaidot ovat kehittyneet merkittävästi vuodesta 2007, kertoo Suomen kuljetus- ja logistiikka-alan yhdistys SKAL:n hallituksen varajäsen ja porilainen kuljetusyrittäjä Hannu Kangas, joka on aiemmin työskennellyt pelastustoimessa 35 vuotta.

Reilut kymmenen vuotta sitten alkanut kuljettajien ammattipätevyyskoulutus on muuttanut ammattilaisten asenteita ja lisännyt osaamista.

– Kuljettajat ymmärtävät nykyisin sen, ettei kuormia sidota poliisia varten. Nyt kuorma sidotaan, jotta se ei putoa kyydistä, riko kalustoa tai loukkaa ihmisiä. Ajatusmalli on muuttunut lujaa, Kangas sanoo.

Kuljettajan on huolehdittava kuorman sidonnasta, painorajoituksista ja tasapainosta.

Seuraavilla ammattilaisten neuvoilla omat kuormaustaidot on helppo nostaa keskimääräistä paremmiksi.

1. Sido pienikin kuorma huolellisesti

Lavalta putoavat esineet tai katolta takana tulevan konepellille lennähtävä polkupyörä voi tuoda korvausvastuun. Näin käy, jos kuormaa ei ole sidottu riittävän hyvin. Joskus huono kuormaus on kuitenkin vaikea osoittaa, jos kuorma ehditään purkaa. Kivi voi lentää myös renkaan alta takana tulevaan autoon, jolloin kuormaaja ei ole vastuussa vahingoista.

– Poliisille valitetaan usein maa- ja kiviaineskuljetuksista, joista putoilee kivenmurikoita tai pölisee hiekkaa. Ristiriitaista tässä on se, että ihmiset ajavat 10-15 metrin päässä autosta sen sijaan, että väliä jätettäisiin pari sataa metriä, Kantola sanoo.

Tielle levinneet kuormat ovat poliisille tuttuja näkyjä. Pahimmillaan huolimaton kuormaus aiheuttaa vakavia onnettomuuksia. Kantola mainitsee, että poliisille on vuosien aikana kertynyt suuri kokoelma kuvia siitä, kun tukit, metallipalkit tai muu raskas sitomaton kuorma on liukunut ohjaamoon tuhoisin seurauksin.

Lomamatkoille liikenteen ammattilaiset suosittelevat hankkimaan turvaverkkoja. Ne auttavat etenkin silloin, kun takapenkki kallistetaan tilan lisäämiseksi. Terävien esineiden pitää aina osoittaa taaksepäin.

Kantola muistuttaa, ettei autoa kannata pakata kattoa myöten, ellei avonaisen tavaratilan ja ohjaamon välissä ole tukevaa ritilää. Avoimelle hattuhyllylle hän laittaisi korkeintaan irtotakin tai lippalakin.

– Äkkijarrutuksessa niskaan voi tulla satojen kilojen voimalla tavaraa, mikä riittää murtamaan ihmisen niskan. Matkatavaroiden paikka ei ole matkustamossa, vaan tavaratilassa. Jos matkustamoon pakataan tavaraa, sidonnassa pitää käyttää apuna esimerkiksi turvavöitä, Kantola muistuttaa.

2. Tarkkaile tavaroiden määrän sijaan painoa

Tilava tavaratila ei kerro koko totuutta auton kuormauskyvystä. Tavaratilaan ei voi laittaa painavaa tavaraa niin paljon kuin sinne mahtuu. Auton kantavuus tulee vastaan.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen käyttää esimerkkinä tavallista henkilöautoa, jonka suurin sallittu kokonaismassa on 1815 kiloa ja omamassa 1410 kiloa.

– Kun tällaiseen autoon istuu viisi 90-kiloista ihmistä, niin kuormauskyvystä on käytetty 375 kiloa. Kuljettajan massasta 75 kiloa katsotaan kuuluvan auton omamassaan. Kuormauskykyä jää jäljelle 30 kiloa. Pahimmillaan tällainen seurue lastaa tavaratilan täyteen olutlaatikoita Virossa tai Latviassa, minkä jälkeen auton perä laahaa maata, Vesalainen kertoo.

Paino on huomioitava myös kattokuormassa.

– Suksiboksit ja taakkatelineet on mitoitettu kevyille tavaroille, muutaman kymmenen kilon painolle. Suksibokseissa saattaa kuitenkin olla toistasataa kiloa tavaraa, eikä kantta ole sidottu kuin vähän paperinarua paksummalla narulla, Kantola kertoo näkemästään.

Ylipaino on ongelma myös kevytperävaunuissa, joiden suosio on kasvanut 1980-luvulta lähtien. Kantola kertoo tapauksista, joissa kevytperävaunu on lastattu täyteen pihalaattoja, betonia, hiekkaa tai multaa.

– Selitys on usein se, että matkaa on vain pari kilometriä. Sitä suuremmalla syyllä olisi helppo hakea useita kuormia tai kysyä kotiinkuljetusta, eikä rikkoa välineitään. Perävaunu tulee aina kuormata siten, että vetokoukkuun kohdistuu jonkin verran kuormitusta. Jos vetokoukulle tulee liikaa nostetta, niin kuljettaja ei ehdi tajuta mitään, kun vetoauton nokka on jo kääntynyt tulosuuntaan, Kantola sanoo.

3. Lastaa kuorma tasaisesti

Hyvässä, tasapainoisessa kuormauksessa kuljettaja huomioi auton akselit ja pyrkii sijoittamaan kuorman painopisteen oikein.

Henkilöauton tavaratilassa raskaimmat esineet kannattaa kuormata tavaratilaan takapenkkiä vasten. Myös ammattilaiset käyttävät kuorman tukemiseen etuseinää, jos se on mahdollista.

Jos tavarat kuormataan henkilöauton tavaratilan takareunaan, aivan puskurin tuntumaan, autosta tulee takapainoinen. Tällöin auto aliohjautuu ja hallinta hankaloituu varsinkin kaarteissa. Väärin sijoitettu kuorma saattaa vaikuttaa valojen suuntaukseen.

– Uusissa autoissa väärä kuormaus voi lisäksi pudottaa tutka- ja kamerajärjestelmät pois pelistä, Teppo Vesalainen sanoo.

Kevytperävaunun aisapainon tarkistamiseen koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kertoo yhden helpon keinon. Kun perävaunun aisan pystyy nostamaan maasta auton vetokuulaan kohtuullisella voimankäytöllä, ilman suurempaa ponnistelua, on aisapainoa sopivasti. Aisa ei saa nousta itsestään ylös maasta tai irrotettaessa perävaunun vetopää auton vetokuulasta.  

Liikenteen ammattilaiset sanovat, ettei turvallinen kuormaus ole vaikeaa. Pitää vain pysähtyä hetkeksi ajattelemaan, miten kuorma käyttäytyisi äkkijarrutuksessa tai kurvissa.

Tutustu ammattiliikenteen vakuutuksiin - ja pyydä tarjous!

Lue liikenteen ammattilaisten ja muiden yrittäjien kokemuksia vakuuttamisesta ja vakuutuksista!