Suomalainen ajaa keskimäärin 11,8-vuotiaalla autolla. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Outi Ampuja tarkentaa lukua:

– Koko EU:n alueella henkilöautojen keski-ikä oli 11,1 vuotta vuoden 2017 lopussa. Suomalaisten autojen keski-ikä on noussut 2000-luvulla koko ajan. Kehitys on ollut samansuuntainen pitkään, enkä näkisi siinä tapahtuvan suuria muutoksia lähitulevaisuudessa.

Suomalaisten ajopelejä vanhemmilla autoilla ajetaan lähinnä vain Itä-Euroopan maissa, Kroatiassa, Slovakiassa ja Liettuassa. Miksi autokantamme ei uudistu?

– Uuden auton hankintahinta on meillä kova, osin verosyistä. Se on yksittäiselle kotitaloudelle todella suuri hankinta. Mutta toki myös leasing-auto‍ on vaihtoehto, ellei halua ostaa uutta autoa.

Moni ajaa autonsa loppuun

Moni perustelee vanhalla autolla ajamista sillä, että tekee ekoteon ajamalla ajokkinsa ”loppuun”. Ajatus ei kuitenkaan kestä lähempää tarkastelua.

– Pääsääntöisesti vanhat autot ovat saastuttavampia kuin uudet. Kun vertaillaan esimerkiksi uuden täyssähköauton ja bensiiniauton elinkaarisia CO2-päästöjä 12 vuoden pitoajalla ja 17 000 kilometrin vuosisuoritteella, täyssähköauton päästöt ovat noin 56 prosenttia pienemmät kuin vastaavalla bensiiniautolla. Syynä tähän on se, että ajamisen osuus päästöistä on se suurin päästölähde, johon auton käyttövoiman vähäpäästöisyys vaikuttaa.

On huomattava silti, että vaikka uusia autoja ostettaisiin nyt paljon, se ei välttämättä sittenkään tarkoita päästöjen merkittävää vähentymistä. Oleellista on, millä auto toimii. Jos sähköautojen, ladattavien hybridien ja biokaasuautojen osuus autokannasta kasvaisi, päästöt vähenisivät. Päästöihin vaikuttaa myös se, paljonko autolla ajetaan.

– Myös uusien dieselautojen laskennalliset hiilidioksidipäästöt ovat nousseet. Tämä on aika haastava suuntaus, kun kuitenkin liikenteen kasvihuonepäästöjä halutaan suitsia, Outi Ampuja sanoo.

Tukea täyssähköauton hankintaan

Vanhan bensiiniautonkin voi kuitenkin muuttaa vähäpäästöisemmäksi kaasuautoksi tai flexfuel-autoksi. Flexfuel-bensiinimoottoriauto toimii kuten bensiiniauto, mutta siihen voi tankata bensiinin ja korkeaseosetanolin lisäksi kaikkia muita nykyisiä ja tulevia bensiinilaatuja. Flexfuel-autoja ei ole kuitenkaan nykyään markkinoilla tyyppihyväksynnän päästövaatimusten takia.

– Muutokseen voi myös hakea Traficomilta muuntotukea. Lisäksi voi hakea hankintatukea uuden täyssähköauton hankintaan, Ampuja vinkkaa.

Muutokset kulutustottumuksissa ovat myös tärkeitä. Julkisen liikenteen suosiminen ja ylipäänsä autojen kimppaomistus ovat hyviä vaihtoehtoja kaupungeissa. Nykyisissä koronasta johtuvissa poikkeusoloissa toki tulee välttää mahdollisuuksien mukaan matkustamista.

Jos tavoitellaan autokannan muuttamista vähäpäästöisemmäksi ja turvallisemmaksi, olisi hyvä, että kaikkein vanhimmat autot saataisiin pois liikenteestä. Suomalaisautojen miltei 12 vuoden korkeaan keski-ikään on laskettu vain henkilöautot museoautoja lukuun ottamatta. Ammattikäytössä olevat autot vaihtuvat uuteen tiuhemmin. Liikennevirrassa olevien pakettiautojen keski-ikä on alle kahdeksan vuotta.

Tiesitkö tämän?

Vähäpäästoiselle autolle baanat auki! Keski-Euroopassa on erityisiä green zone -alueita, joilla saa liikkua vain vähäpäästöisillä autoilla. Nämä vyöhykkeet sijaitsevat kaupunkien keskustoissa, jotta lähipäästöjä voitaisiin vähentää.

Jutussa haastateltu Outi Ampuja on Traficomin johtava asiantuntija Kestävä ja puhdas ympäristö -verkostossa.