Tieliikennelaki on yksiselitteinen: keltaisella liikennevalolla täytyy pysähtyä, aivan kuten punaisellakin.

Näin määrää myös Wienin liikennemerkkejä ja -opasteita koskeva yleissopimus, johon on Suomen lisäksi liittynyt lähes 80 maata, esimerkiksi melkein kaikki EU-maat. Kun keltainen valo syttyy, kuljettajan pitää alkaa painaa jarrua, ei kaasua.

Valitettavan usein pieni ylinopeus ja matkapuhelimen pitäminen kädessä vaikuttavat siihen, miten liikennevalojen vaihtumiseen ehtii reagoida.

Liikenneturvan kyselyn mukaan useampi kuin joka toinen kuljettaja kertoo ainakin joskus painaneensa kaasua jarrun sijaan, kun liikennevalo on vaihtunut vihreästä keltaiseksi.

– Useiden tutkimusten mukaan yleisin syy siihen on kiire, mikä ei ole ikinä hyvä ystävä liikenteessä, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Juuso Suomento.

– Valitettavan usein pieni ylinopeus ja matkapuhelimen pitäminen kädessä vaikuttavat siihen, miten liikennevalojen vaihtumiseen ehtii reagoida.

Lähesty risteystä varovasti

Lakiin keltaisesta liikennevalosta on kirjattu tarkennus. Jos ajoneuvo on keltaisen valon syttyessä niin lähellä pysäytysviivaa, ettei autoa ole mahdollista pysäyttää turvallisesti, matkaa saa jatkaa.

Tarkennus on tehty siksi, ettei autoilijan tarvitse viime hetkellä lyödä jarruja lukkoon ja luisua keskelle risteystä muiden tukkeeksi.

– Risteystä lähestyttäessä on aina noudatettava erityistä varovaisuutta, Suomento korostaa.

Auton pysähtymismatka on:

  • 13–15 metriä, kun nopeus on 30 km/h
  • 27–28 metriä, kun nopeus on 50 km/h
  • noin 36 metriä, kun nopeus on 60 km/h
  • 44–45 metriä, kun nopeus on 70 km/h

Pysähtymismatka kasvaa, jos autossa on kuluneet renkaat, huonot jarrut tai raskas kuorma. Myös kuljettajan väsymys tai tarkkaavaisuuden herpaantuminen kasvattavat matkaa.

Liukas keli voi helposti yli kaksinkertaistaa – pahimmillaan jopa kolmin- tai nelinkertaistaa – auton pysähtymismatkan.

Keltaisen valon kesto

Valtioneuvoston asetus määrää keltaisten liikennevalojen kestot tarkasti. Ne ovat:

  • 5 sekuntia, kun nopeusrajoitus on 70 km/h
  • 4 sekuntia, kun nopeusrajoitus on 60 km/h
  • 3 sekuntia, kun nopeusrajoitus on 50 km/h tai vähemmän
  • 2 sekuntia tieto-ohjatuissa eli älykkäissä risteyksissä

Miten muualla?

Yhdysvallat ei ole mukana Wienin liikennemerkkisopimuksessa. Siellä useissa osavaltioissa noudatetaan niin sanottua sallivaa keltaista. Se kannustaa autoilijoita usein painamaan kaasua risteyksissä jarruttamisen sijaan.

– Yhdysvalloissa kuolee liikenteessä vuosittain noin 115 ihmistä miljoonaa ihmistä kohden, kun Suomessa vastaava luku on noin 32. Täällä on tehty paljon hyvää liikenneturvallisuuden eteen.

Koska risteysalueilla on usein paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, keltaistakin päin ajaminen on merkittävä turvallisuusriski.

Euroopassa esimerkiksi Itävallassa, Liettuassa ja Kroatiassa vihreä valo vilkkuu neljä kertaa ennen kuin se muuttuu keltaiseksi.

Tämä antaa kuljettajalle selkeän ennakkovaroituksen, jolloin päätös turvallisesta jarruttamisesta on helppo tehdä hyvissä ajoin ennen keltaisen valon syttymistä.

Nyrkkisääntö liikennevaloihin

Koska risteysalueilla on usein paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, keltaistakin päin ajaminen on merkittävä turvallisuusriski.

Jos valo vaihtuu keltaisesta punaiseksi ja kuljettaja ajaa silti läpi liikennevaloista, teko tulkitaan nykyisessä oikeuskäytännössä usein törkeäksi liikenneturvallisuuden vaarantamiseksi.

Liikennevaloihin ei pidä kiihdyttää.

Miten varmistaa, ettei keltainen liikennevalo pääse yllättämään kuljettajaa?

– Kuljettajan pitää antaa itselleen mahdollisuus huomioida muut tienkäyttäjät. Nopeus tulee säätää ajo-olosuhteiden ja rajoitusten mukaiseksi ja kännykät on laitettava pois. Liikennevaloihin ei pidä kiihdyttää, Suomento sanoo.