Perinteisellä suomalaisella perheellä on pieni punainen tupa, perunamaa (tai paremminkin kukkapenkki), 1,84 lasta, farmariauto ja äidin kauppakassiksi kutsuttu pikkuauto. Itseään kunnioittavalle perheellä tulee olla kaksi autoa, sillä mikä sen nolompaa kuin tunnustaa omistavansa ainoastaan yhden kartanomallisen henkilöauton.

Kaupunkilaisperheellä ei välttämättä ole lainkaan omaa kulkupeliä, sillä suurten kaupunkien julkinen liikenne toimii sujuvasti, eikä omalla autolla ole käyttöä kun harvakseltaan. Lapset kulkevat harrastuksiin julkisilla, sillä omalla autolla se on täysin turhaa. Syrjemmässä aikuiset hoitavat kuljetusrallin omilla autoilla.

Suomi on jakautunut liikennemielessä kahtia. Osa ihmisistä vihaa autoilua ja pyrkii vähentämään sitä parhaansa mukaan. Toinen porukka ei ajattele asiaa sen kummemmin ja saattaa liimailla autoonsa rapakon takaa tuttuja F**k Fuel Economy –tarroja.

Autoilijat ovat usein nenät vastakkain pyöräilijöiden kanssa, sillä fanaattinen autoilija ei voi sietää uppiniskaisia pyöräilijöitä. Pyöräilijät eivät puolestaan ymmärrä miksi autoilijat tulevat saastuttamaan heidän elinympäristöään.

Supertrendit ovat sähköautoilu ja yhteiskäyttö

Maailmalla liikkumisessa on pari supertrendiä: autoilun sähköistyminen ja yhteiskäyttö. Molemmat ovat jo ottaneet suuria harppauksia, mutta kehitys tulee kiihtymään. Sähköautojen on ennustettu halpenevan sitä tahtia, että vuonna 2030 on kannattavampaa ostaa itselleen sähköauto kuin perinteinen polttomoottoriauto. Silloin auto ei välttämättä ole enää yhden ihmisen omistuksessa.

– Autoa ei enää voi pitää varastona, vaan Wunderbaum pitää ripustaa muualla killumaan, naurahtaa Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen.

Kaskinen on päivätöissä ajatushautomo Demos Helsingissä ja tekee töitä ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Työnsarkaa siis riittää. Hän on hyvin perillä mm. liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvien ratkaisujen etsimisessä. Hänen mukaansa liikkumisen tarpeet voidaan toteuttaa pienemmällä auto- ja parkkipaikkamäärällä.

Vaikka Kaskisen puheet saattavat kuulostaa alkuun varsin kirkasotsaisilta, on hänen suhtautumisensa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja liikenteen päästöjen pienentämiseen järkevä. Ajatuksena ei ole kieltää autoilua ja pakottaa kaikkia julkisen liikenteen käyttäjiksi, vaan haastaa ihmisiä ajattelemaan omaa kulkemistaan.

– Osa ihmisistä tulee aina ajamaan autoilla, osa pyörillä ja osa julkisilla. Mutta autoilu on merkittävä päästöjen ja melun lähde kaupungeissa ja sen vähentäminen on suotavaa.

Julkisen liikenteen ja yksityisautoilun välimaastoon on Euroopassa ja muualla maailmassa noussut autojen yhteiskäyttö. Sen ajatusmalli on yksinkertainen. Ihmiset eivät välttämättä enää omista autoa, vaan käyttävät sitä tarpeen mukaan.

Ajatus tuntuu monesta kulkupeliään hellivästä automiehestä ja -naisesta varsin vieraalta. Suuri osa autoilijoista haluaa jatkossakin omistaa kulkupelinsä ja pitää sen omassa käytössään. Eikä siinä ole mitään pahaa. Autoilu tulee todennäköisesti kehittymään tulevaisuudessa kahteen suuntaan: käyttö- ja harrasteautoihin.

Kaupungissa ei välttämättä tarvita autoa

Maailmalla on paljon palveluita, jotka tarjoavat hyviä ratkaisua ja uusia liikkumisen muotoja henkilöautoilun rinnalle. Erityisesti Keski-Euroopassa on palveluita, joiden ansiosta kaupungeissa asuvat ihmiset eivät enää tarvitse kahta autoa tai autoa lainkaan.

Yksi tällaisista palveluista on DriveNow, joka aloittaa Suomessa 24. toukokuuta. Palvelun toteuttaa OP. DriveNow starttaa Helsingin keskusta-alueella sekä Espoon Keilaniemessä, Otaniemessä ja Leppävaarassa 150 auton voimin. Palvelun hinta määräytyy ajoajan mukaan. Lähin auto löytyy mobiilisovelluksen avulla ja ajon jälkeen auton voi jättää alueen moniin eri paikkoihin, esimerkiksi Helsingissä mille tahansa asukaspysäköintipaikalle. Kuskin ei tarvitse huolehtia parkkimaksuista tai edes tankkaamisesta. Palvelu on yksinkertaistettuna taksimatka, joka ajetaan itse.

– Ajatusta voi hyvin verrata Helsingissä kaupunkikuvaan tulleisiin kaupunkipyöriin.

Vastaavanlaiset palvelut ovat nostamassa päätään helppoutensa vuoksi. Suurten kaupunkien keskustoissa parkkeeraaminen on hankalaa ja ennen kaikkea kallista. Oman auton seisottaminen työpaikan läheisyydessä parkkialueella saattaa maksaa pääkaupunkiseudulla helposti pari kymppiä. Siitäkään huolimatta vastaavat palvelut eivät vielä ole Suomessa yleistyneet.

– Me suomalaiset miellämme itsemme tekniikan super-edelläkävijöiksi, mutta liikenteen ja liikkumisen suhteen meillä on melkoisesti petrattavaa, toteaa Tuuli Kaskinen.

Toki meiltä on lähtöisin muualla maailmassa ihastusta herättänyt Kutsuplus-palvelu, joka oli hetken toiminnassa pääkaupunkiseudulla. Sen ideana oli yhdistää joukkoliikennetaksimatkailu palveluksi, jolla julkisen kulkuneuvon pystyi tilaamaan pienellä viiveellä ”kotiovelleen”. Palvelu kuitenkin lakkautettiin pian liian kalliina kokeiluna, josta Kaskinen on pahoillaan.

Haluamme omistaa asiat itse

Toinen syy yhteiskäyttöpalveluiden hitaalle yleistymiselle lienee kansamme halu omistaa ja tehdä asiat itse. Kaskisen mukaan Ruotsissa esimerkiksi robottiruohonleikkureita myydään todella kipakkaa tahtia, mutta meillä nurmikko halutaan ajaa itse. Myös auto kuuluu omistaa itse. Jopa leasing-palvelut ovat monelle vieras ajatus. Samaan aikaan auton omistamisen kalleutta kirotaan jatkuvasti.

Suomessa omistamiseen liittyvät kulut ovat rajut. Hankintahinnan päälle lätkäistään autovero, käyttövoimavero, käyttömaksu, polttoainevero, vakuutusmaksut, huoltokulut, katsastusmaksut ja tietysti varsinainen polttoaine. Harvoin kuulee autoilijasta, joka maksaa kaikki maksut hymyssä suin.

Tätä taustaa vasten onkin kummallista, miksi oma auto edelleen halutaan väkipakolla omistaa. Kaiken lisäksi auto seisoo tavallisella käyttäjällä suurimman osan ajasta työpaikan tai kodin pihalla. Sen saman ajan se voisi olla toisella käyttäjällä ajossa. Mutta kun ei, me haluamme pitää kynsin hampain kiinni omastamme.

– Siinä on varmaan paljon sitä ajatusta, että eihän se tavara koskaan lainassa parane, naurahtaa Kaskinen.

Huoli kulminoituu osaltaan vertaispalveluihin, joissa autojen omistajat antavat oman autonsa käyttöön toisille. Auton lainaaminen tuntuu olevan vähän kuin lainaisi omaa puolisoaan ja kotiaan. Auto mielletään varsin henkilökohtaiseksi välineeksi, mikä on ymmärrettävää. Monelle auto on paljon enemmän kuin liikkumisväline.

Yhteiskäyttösovelluksissa on kuitenkin järjestelmä, joka pitää huolen siitä, että autoa pidetään hyvin. Vertaispalveluissa käyttäjät arvioivat muut lainaajat ja huonosti autoja pitävät käyttäjät saavat lisämaksuja. Kaupallisemmissa palveluissa ongelmaa ei toki ole, sillä autoja eivät omista toiset käyttäjät, vaan palvelun tarjoaja.

Yksityisautoilun kannattajat ovat oman autoilunsa suhteen fanaattisia, eivätkä juuri ajattele yhteiskäytön seurauksia sen pidemmälle. Kenenkään ei ole pakko ottaa käyttöön yhteiskäyttöautoja, mutta mitä enemmän ihmiset tekevät niin, sitä sujuvammaksi liikenne ja parkkeeraaminen muuttuu. Autoja on liikenteessä vähemmän ja parkkipaikkoja on saatavilla enemmän. Sama pätee julkiseen liikenteeseen.

Ekologisuus on ekonomisuutta

Sanonta ekologisuus on ekonomisuutta pätee varsin hyvin juuri autoiluun. Se mikä tuottaa vähemmän päästöjä, on samalla myös rahallisesti kannattavaa. Mikäli omistamaansa autoa lainaa toisille, saa sillä pienennettyä kuluja oman auton omistamisesta. Ja mikäli vaihtaa vaikka kakkosautonsa yhteiskäyttöautoksi, säästää siinä isoja summia vuodessa.

Yksi potentiaalinen mahdollisuus yhteiskäyttöautoille olisivat taloyhtiön yhteiset autot. Niiden kulut voitaisiin sitoa vastikkeeseen ja kahdenkymmenen perheen taloyhtiössä kymmenellä autolla pärjäisi varmasti melko sujuvasti. Autoilusta tulevat kulut puolittuisivat heti ja mikäli kyseessä olisi sähköauto, rahaa säästyisi vieläkin enemmän. Ja samalla ympäristö.

Yksityisautoilu ei varmasti tule häviämään hetkessä ja Suomen kaltaisessa maassa tuskin koskaan, mutta auton omistamisen tarve tulee laskemaan jatkossa. Ilmiö on huomattavissa maailmalla ja usein trendit saapuvat meillekin aikanaan. Yksi todennäköinen vaihtoehto tulee olemaan MaaS eli Mobility as a Service.

MaaSin ajatuksena on tarjota kuukausihintainen paketti liikkumiselle. Kuukausimaksu sisältää joukkoliikennettä, kävelyä, pyöräily, taksimatkoja ja yhteiskäyttöautoja. Niitä yhdistellään mobiliapplikaatioiden avulla ja liikkumisesta tulee helpompaa, halvempaa ja ekologisempaa.

– Ennen kaikkea MaaS tekee sen, että ihmiset pääsevät liikkumaan entistä nopeammin.

Aika jolloin suurin osa kaupunkilaisista ei enää omista autoa on lähempänä kuin arvaammekaan.