Tasoristeyksessä tie tai kevyen liikenteen väylä risteää rautatien kanssa samassa tasossa. Ne ovat autoilijoille valppautta vaativia vaaranpaikkoja, joiden turvallisuutta pyritään parhaillaan parantamaan nelivuotisella ohjelmalla.

”Kyllä mä katsoin, mutta en nähnyt”, on tavallisin selitys, kun autoilija joutuu onnettomuuteen tasoristeyksessä. Kun liikutaan usein samoilla, tutuilla reiteillä, aletaan herkästi luottaa esimerkiksi juna-aikatauluihin ja oletetaan, että kello 11 juna on mennyt. Jokin päivä se saattaakin olla myöhässä ja tapahtuu läheltä piti -tilanne tai onnettomuus. Tutuissa maisemissa havainnointikyky saattaa herpaantua juuri kriittisellä hetkellä.

– Moni autoilija ei tule myöskään ajatelleeksi, että rataverkolla liikkuu matkustajajunien lisäksi myös tavaraliikennettä, jolla ei ole säännöllistä aikataulua sekä kunnossapito- ja päivystysliikennettä, Väyläviraston Turvallisuustoiminnon ylitarkastaja Jarmo Koistinen muistuttaa.

Itse asiassa jopa kaksi kolmasosaa tasoristeysonnettomuuksien osapuolista on muuta kuin aikataulutettuja matkustajajunia.

Tienkäyttäjän velvollisuus on varoa junaliikennettä

Koistinen suosittelee tasoristeystä lähestyttäessä valppauteen ja varovaisuuteen sekä muistamaan tiellä liikkumisen perusasiat.

– Tienkäyttäjän velvollisuus on ensinnäkin varoa junaliikennettä, hän sanoo.

Yli 100 kilometriä tunnissa kiitävä juna on teräsjärkäle, jonka pysähtymismatkaan saattaa mennä jopa kilometri. Yhteentörmäyksessä muu ajoneuvo jää aina toiseksi veturin vetämälle raidekalustolle.

– Tasoristeykseen tultaessa kannattaa hiljentää vauhtia ja pysähtyä, vaikka puomit olisivat ylhäällä ja varolaitteet vilkkuisivat valkoisina osoittamassa, ettei junaa ole tulossa. Varolaitteetkaan eivät ole virheettömiä, Koistinen sanoo.

– Katso ensin oikealle, sitten vasemmalle ja vielä kerran oikealle. Ole äärimmäisen huolellinen ja talvikelillä aivan erityisen huolellinen, kun ylität rataosuutta, hän muistuttaa.

2010-luvulla noin 30 onnettomuutta vuosittain

Tasoristeysten turvallisuus on edennyt huimasti, jos verrataan tilanteeseen 50 vuotta sitten. 1960-luvun lopulla Suomessa oli noin 8 000 tasoristeystä. Tasoristeyksissä tapahtui vuosittain 250 onnettomuutta, joissa kuoli 50 henkilöä.

2000-luvulla tilanne on parantunut merkittävästi. Kun vielä 2000-luvun alussa tasoristeysonnettomuuksia sattui valtion verkossa ja yksityisraiteilla vuosittain 50–60 kappaletta ja onnettomuuksissa kuoli kymmenkunta henkilöä ja loukkaantui 20-30 henkilöä, on tällä vuosikymmenellä onnettomuuksien määrä jäänyt monena vuonna alle kolmenkymmenen. Myös kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on pienentynyt.

– Väyläviraston kokoamissa tilastoissa suunta on ollut laskeva, mutta nyt on jääty hieman paikalleen. Vuosivaihtelut voivat silti olla isoja, sillä yksi isompi onnettomuus vaikuttaa lopputulokseen voimakkaammin, Koistinen sanoo.

Tasoristeysten turvallisuutta parannetaan

Tasoristeysten turvallisuus paranee tuntuvasti lähivuosina, kun liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä nelivuotinen tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelma 2018–2021 on viety maaliin.

Sysäyksen 65 kohteen ohjelmalle toi Skogbyn tasoristeyksessä Raaseporissa lokakuussa 2017 tapahtunut onnettomuus, jossa kuoli kolme varusmiestä ja kiskobussin matkustaja. Kyseinen vaarallinen tasoristeys suljettiin liikenteeltä saman tien. Marraskuussa 2017 liikenne- ja viestintäministeriö päätti tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelmasta, minkä jälkeen Väylävirasto laati listan parannuskohteista.

Valtion rataverkossa on kaikkiaan 2038 kappaletta Skogbyn kaltaisia tasoristeyksiä, joissa ei ole minkäänlaista varoituslaitetta.

– Valtion rataverkossa on tällä hetkellä yhteensä 2 723 tasoristeystä. Näistä 616 on varustettu puomeilla, 35 ääni- ja varoitusvalolaiteilla sekä 34 varoitusvalolaitteella, sanoo Jarmo Koistinen.

Valtion rataverkon tasoristeysten lisäksi yksityisten omistamilla rataosuuksilla on arviolta noin 500 tasoristeystä, jotka sijaitsevat pääasiassa satamiin ja tehdaslaitoksiin suuntautuvien yksityisraiteiden varrella.

Käynnissä olevan tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelman tavoitteena on poistaa vuoteen 2021 mennessä huomattava määrä olosuhteiltaan vaarallisimpia tasoristeyksiä.

Niihin on tarkoitus rakentaa tilalle esimerkiksi korvaava kiertotie tai puomilaitos eli niihin lisätään joko puomit tai ääni- ja varoitusvalolaitteet. Muutamissa kohteissa tasoristeysten näköesteenä olevaa metsää tullaan kaatamaan tai parantamaan näkyvyyttä kallioleikkauksin.

Nopeammat junayhteydet poistavat tasoristeyksiä

Suotuisaa kehitystä ovat edistäneet ratojen kunnossapito ja kehittämishankkeet. Tasoristeyksiä poistetaan kehittämishankkeiden ja peruskorjausten yhteydessä sekä yksittäisten tasoristeysten poistoina. Myös junien nopeuksien lisäys syö tasoristeyksiä.

– Rataosuuksilla, joissa nopeus on yli 140 kilometriä tunnissa, ei saa olla tasoristeyksiä, Koistinen sanoo.

Esimerkiksi uudistetulla Seinäjoki–Oulu-rataosuudella poistui 117 tasoristeystä raidenopeuden noston myötä.

Koistinen huomauttaa, että tasoristeysten näkökulmasta tarkasteltuna valtion omistama TEN T -rataverkko on turvallinen, sillä käytännössä idästä Parikkalasta Turkuun tai Helsingistä itään päin aina Mikkeliin asti sekä Helsingistä Ouluun voidaan matkustaa rataosuuksilla, joissa ei ole enää yhtään tasoristeystä.

– Tasoristeysonnettomuudet sattuvatkin tavallisimmin alemmalla, rauhallisella ja vähemmän liikennöidyllä rataosuudella kuin ydinverkossa, Koistinen sanoo.

​