Motoristien kriisipalvelu auttaa hädän hetkellä – kuolema on aina raskas auttajallekin
Liikenteessä sattuu vuosittain satoja moottoripyöräonnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita. Kun sellaisen kohtaa itse, vapaaehtoiset kriisityöntekijät ovat valmiina kuuntelemaan ja keskustelemaan.
Hyvät uutiset ensin. Moottoripyöräilijöiden henkilövahingot ovat liki puolittuneet kymmenen viime vuoden aikana. Entä huonot uutiset? Onnettomuuksia sattuu yhä aivan liikaa. Viime vuosien aikana on kuollut keskimäärin 23 ja loukkaantunut 350 moottoripyöräilijää vuodessa, kertovat Liikenneturvan tilastot.
Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä ja loukkaantuneista vajaat kymmenen prosenttia on moottoripyöräilijöitä. Nuorten osuus kuolleista motoristeista on lähes kolmannes. Henkilövahingoista valtaosa, yhdeksän kymmenestä, sattuu miehille.
Kriisipalvelu auttaa hädässä
Kun onnettomuus tai läheltä piti -tilanne osuu omalle kohdalle tai läheiselle, tuntojaan on tärkeää päästä purkamaan jonkun kanssa. Tätä varten on Motoristien kriisipalvelu.
Kriisipalvelua pyörittävän yhdistyksen varapuheenjohtaja Jyrki Koivujuuri arvelee, että onnettomuuksien määrät ovat vähentyneet parantuneen ajokulttuurin myötä.
– Turvallisuus on kehittynyt hyvin paljon, ja meillä porukka käy ennakoivan ajon kurssilla tai jollakin muulla ajokurssilla, hän sanoo.
Kriisipalvelun taustalla olevassa samannimisessä kannatusyhdistyksessä toimii yhdeksän vapaaehtoista ammattilaista. He vastaavat puhelimeen hädän hetkellä – tarvittaessa vaikka ympäri vuorokauden.
– Olemme kaikki moottoripyöräilijöitä itse eli tiedämme hyvin, mistä on kyse.
Kaikki vapaaehtoiset kriisityöntekijät on koulutettu kohtaamaan ihminen hädässä. Toiminta on luottamuksellista, ja kaikilla kriisityöntekijöillä on vaitiolovelvollisuus.
Kuolema on raskas auttajallekin
Kriisipalvelua käyttävät paitsi motoristit myös heidän läheisensä. Monet yhteydenotot koskevat loukkaantumisia, niistä toipumista tai ajopelkoa.
– Ajopelkoa on onnettomuuden tai läheltä piti -tilanteen jälkeen. Joskus läheltä piti -tilanteen vaikutus on hyvinkin samanlainen kuin aidon onnettomuuden, Koivujuuri sanoo.
Vuosittain soittoja kriisipalveluun tulee 60–80. Pariakymmentä puhelua enempää yksittäinen vapaaehtoinen ei vuodessa ota.
– Tämä on kuitenkin henkisesti niin rasittavaa työtä, ja puhumme vakavista asioista: onnettomuuksista, vammautumisesta ja siitä, mitä olisi voinut tapahtua, Koivujuuri sanoo.
Vaikeimpia ovat kuolemantapaukset, erityisesti lasten. Kuolema on aina raskas auttajallekin. Vapaaehtoiset itse selviytyvät raskaista puheluistaan muun muassa vertaistuen avulla.
– Yksi yhdistyksemme suuri menoerä on työnohjaus, jota käytämme tarvittaessa, sekä lisäkoulutuksen hankkiminen vapaaehtoisille uusien menetelmien oppimiseen.
Vastapainoa tuovat myös mukavat harrastukset, kuten liikunta, musiikin soittaminen ja koirien kanssa touhuaminen, Koivujuuri kuvailee.
Toimii lahjoitusvaroin
Puheluiden lisäksi henkilökohtaista kriisiapua saa kasvokkain moottoripyörätapahtumissa, esimerkiksi kilpailuissa, messuilla ja kokoontumisajoissa. Lisäksi apua annetaan yksittäisille moottoripyöräkerhoille.
Yhdistyksen perustivat vapaaehtoiset kriisityöntekijät vuonna 2018, mutta kriisipalvelua he ovat järjestäneet pitempään, jo pian parikymmentä vuotta.
Yhdistys toimii lahjoitusvaroin. Lahjoituksia tekevät moottoripyöräkerhot, yhdistykset ja yritykset. Myös Pohjola Vakuutus on mukana tukemassa toimintaa.
Motoristien kriisipalvelun puhelinnumerot löytyvät yhdistyksen Facebook-sivuilta.
Lue seuraavaksi:
Prätkä alle ja tien päälle – vinkkejä turvalliseen ajokauden aloitukseen