Yrittäjän näkökulmasta työn vaatiman liikkumisen järjestäminen on pitkälti verotuskysymys. Kannattaa laskea tarkkaan, onko ajoja sen verran, että esimerkiksi työsuhdeauton tarjoaminen on järkevämpää kuin kilometrikorvausten maksaminen työntekijän oman auton käytöstä. Mitään vedenpitävää kaavaa tähän ei ole olemassa, sillä laskelmaan vaikuttaa moni asia.

Se, kannattaako yrityksen omistaa vai esimerkiksi liisata työsuhdeautot, on kuitenkin selkeämpää.

– Jos yritys omistaa työsuhdeautot, joutuu silloin käyttämään investointiresursseja autoihin, jotka eivät välttämättä tue yrityksen perusliiketoimintaa. Oman rahan kiinnittäminen autoihin on aina riski-investointi, sillä uuden auton arvo alenee huomattavasti. Yrityksen perustoiminnan tuotantovälineeseen investoitaessa riski on aivan toisenlainen, sanoo liiketoimintajohtaja Timo Kemppainen OPlta.

Hän vastaa muun muassa OP Kulku -, OP Kausiauto-, ja OP Yhteiskäyttöauto -palveluista.

Leasing kehittää autokantaa

Leasingillä on omistamiseen nähden myös muita, yksittäistä yrittäjää laajemmalle ulottuvia hyötyjä.

– Leasing-autot ovat hyvä tapa uudistaa autokantaa, toteaa osastopäällikkö Toni Pallaspuro Trafista.

– Koska liisattavat autot ovat lähes aina uudempia, vähäpäästöisempiä malleja ja niitä rekisteröidään vuosittain kymmenisentuhatta, on tällä ilman muuta vaikutusta. Suomella on kova paine saavuttaa päästötavoitteet, joten yritysten käytössä olevilla, vähäpäästöisillä ja vaihtoehtoisia käyttövoimia - kuten sähköä tai kaasua - hyödyntävillä autoilla on merkittävä rooli.

Pallaspuro mainitsee, että ympäristövaikutuksen huomioiminen autoedun järjestämisessä voi tuoda yritykselle myös imagohyötyjä. Yritys voi vaikka määritellä, että liisattavat autot ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä. Uudet autot ovat myös usein turvallisempia, mikä sekin on eduksi koko autokantaa tarkasteltaessa.

– Ensisijainen ekoteko työnantajalta on toki kannustaa autottomuuteen ja tarjota vaihtoehtoja: esimerkiksi polkupyöriä tai julkisen liikenteen matkalippu, hän toteaa.

Timo Kemppainen mainitsee yhdeksi vaihtoehdoksi tarjota työntekijöille laaja-alaisesti liikkumisen palveluita joustavasti todellisen tarpeen mukaan.

– Tällaisia ovat esimerkiksi yhteiskäyttöautomallit, kuten Drive Now pääkaupunkiseudulla, sanoo Kemppainen.

Todellisen käyttötarpeen kartoitus tärkeää

Timo Kemppaisen mukaan työsuhdeajojen järjestäminen on enimmäkseen matematiikkaa - niin työnantajalle kuin -tekijälle.

– Jos ajoja on vähän, on työntekijälle yleensä järkevämpää valita autoetu kuin kilometrikorvaukset ja toisaalta taas yrityksen kannalta se on juuri toisinpäin.

Niin Kemppainen kuin Trafin Pallaspurokin kehottavat kuitenkin miettimään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteisen autoedun tarjoamisen.

– Kannattaa arvioida aika tarkkaan, mikä on autojen todellinen tarve: riittäisikö yritykselle neljän työsuhdeauton sijasta vaikkapa kaksi yhteiskäyttöautoa, joita työntekijät voisivat hyödyntää myös vapaa-ajallaan? Timo Kemppainen haastaa.

Esimerkiksi Kotkan kaupungilla on kaupunkiauto-pilotissa‍ käytössään muutama yhteiskäyttöperiaatteella toimiva sähköauto. Ne ovat päivisin kaupungin tuotantokäytössä, mutta iltaisin ja viikonloppuisin kuntalaiset ja yritykset voivat käyttää niitä pientä korvausta vastaan, joka määräyty käyttöajan perusteella. Kokeilu tähtää kestävän liikenneratkaisun löytymiseen Kotkan kaupungille.

Toni Pallaspuro nostaa yhteiskäyttöautojen lisäksi vaihtoehdoiksi erilaisia liikkumismuotoja yhdistävät liikkumisen palvelut, joiden käyttäjä voi kuukausimaksulla hyödyntää vaikkapa julkista liikennettä, tietyn määrän taksimatkoja ja vuokra-autoa.

– Tärkeintä on tietysti se, että tarjottu etu vastaa todellista tarvetta. Joskus auto on paras vaihtoehto, jos siirtymiä on paljon tai ne ulottuvat joukkoliikenteen ulkopuolelle, Pallaspuro toteaa.

Mitä jos leasing on liian sitova?

Joillain yrityksillä tarve työsuhdeautoille vaihtelee vuoden aikana: saattaa olla kausityöntekijöitä, ulkomaalta muutaman kuukauden komennukselle tulleita työntekijöitä tai pitkiä ajoja vaativia myyntikeikkoja, jotka ajoittuvat tiettyyn aikaan vuodesta. Myös uudelle työntekijälle saattaa olla tarve saada koeajaksi tilapäinen auto käyttöön.

– Leasing-sopimukset ovat yleensä 24 kuukaudesta ylöspäin. Vuokra-autot taas eivät ole välttämättä kovin kustannustehokkaita muutaman kuukauden tarpeeseen, Timo Kemppainen kertoo.

Tällaiseen tarpeeseen voi sopia kausiauto‍, johon sitoudutaan kuukaudesta muutamaan kuukauteen.

– Näkemykseni on, että perinteisen leasing-palvelun sijaan tulevaisuudessa yleistyy tarve konsultoivalle, yrityksen todellisista tarpeista lähtevälle kokonaisvaltaiselle liikkumisen palvelumallille, Kemppainen toteaa.

Lue lisää OP Kausiautosta‍, OP Leasingista‍ sekä OP Kulku -palvelusta.‍