Robottiauto, verkottunut ajoneuvo tai automatisoitu auto. Tulevaisuuden kulkuvälineestä käytetään montaa eri nimeä. Kyseessä on kulkuneuvo, jonka liikkuminen perustuu tietokoneen tekemiin päätöksiin. Päätösten pohjana on kulkuneuvossa olevien erilaisten anturien keräämä tieto, joka mahdollistaa liikkumisen ilman kuljettajaa.

Automatisoidut autot voivat olla myös verkottuneita, jolloin ne ovat yhteydessä toisiinsa langattoman teknologian avulla. Verkottuvaa teknologiaa on hyödynnetty esimerkiksi kokeiluissa, joissa on tutkittu useammasta ajoneuvosta koostuvan rekkaletkan hiilidioksidipäästöjä. 

– Robottiautot ovat herättäneet intohimoja jo vuosikymmeniä, mutta 2010-luvulla niiden kehittämisessä on otettu iso harppaus eteenpäin. Henkilöautoissa on jo nyt paljon kuljettajaa avustavaa teknologiaa, joten on loogista, että jonain päivänä teknologia kuljettaa meitä itsenäisesti, sanoo älyliikenteen uranuurtaja Risto Kulmala.

Googlen tytäryhtiö Waymon robottiauto antoi sysäyksen autoteollisuudelle alkaa kehittää omia kilpailevia vaihtoehtojaan, mutta tien päällä robottiautot tuskin vielä lähivuosina yleistyvät. Niitä on rajatussa käytössä jo esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Singaporessa.

Myös Suomessa on tehty erilaisia kokeiluja. Esimerkiksi Vantaan asuntomessuilla oli jo vuonna 2015 käytössä automaattibusseja. Helsingissä robottibusseja on kokeiltu vuonna 2018 Kivikossa ja vuonna 2019 Kalasatamassa. Otaniemessä on testattu robottibusseja, joissa on ollut mukana avustava kuljettaja.

Kulmala uskoo, että on enää ajan kysymys, milloin robottiautoista tulee arkea, sillä toimintaympäristö on jo olemassa autonomisesti kulkeville ajoneuvoille.

– Moottoritieverkko on jo melko valmis automaattiajamiselle. Selkeästi merkityt, riittävän leveät ajokaistat, hyvin näkyvät liikennemerkit ja viestintään vaadittava vähintään 4G-verkon kattavuus päätieverkoston varrella mahdollistaisivat automaattiajamisen hyvissä olosuhteissa, Kulmala sanoo.

Teiden kunnossapidolle erityishaasteita

Vaikka infrastruktuuri onkin jo pääosin olemassa, olosuhteissa on haasteita, jotta robottiautot voisivat kulkea teillä toimintavarmasti.

– Sääolot voivat haitata antureiden kykyä kerätä tietoa. Jo esimerkiksi voimakas sadekuuro saattaisi pysäyttää robottiauton. Automaattiajamisen toimivuuden kannalta teiden kunnossapitoon tulisikin tulevaisuudessa panostaa enemmän, Kulmala sanoo.

Sääolojen lisäksi moottoriteillä eteen tuleva yllättävä tilanne tai esimerkiksi tietyö voisi aiheuttaa ongelmatilanteita robottiauton kulkuun. Suomessa Väylävirasto tekee parhaillaan kartoitusta moottoriteiden soveltuvuudesta automaattiajamisen tarpeisiin.

Automaattiajaminen sujuu jo suljetuissa ympäristöissä

Vaikka moottoritieverkko tarjoaisikin jo nykyisellään edellytykset automaattiajamiseen, on tilanne kaupunkiympäristössä monimutkaisempi. Robottiauto selviää parhaiten pitkillä suorilla tieosuuksilla, mutta esimerkiksi kääntyminen vasemmalle muun liikenteen vilinässä saattaa osoittautua vaikeaksi.

– Kaupunkiympäristössä on myös paljon muuttuvia tekijöitä, jotka voivat haitata robottiauton liikkumista. Helsingin bussikokeiluissa törmättiin esimerkiksi kadunvarsipysäköinnin aiheuttamiin ongelmatilanteisiin, Kulmala sanoo.

Automaattiajaminen on kuitenkin jo todellisuutta suljetuissa toimintaympäristöissä. Logistiikassa automaattisia kuljettimia hyödynnetään jo tehokkaasti esimerkiksi varastoissa, satamissa tai kaivoksissa.

Lue seuraavaksi:

Myös joukkoliikenne automatisoituu – Helsingissä kuka tahansa voi päästä robottibussin kyytiin