Sähköautot kiinnostavat suomalaisia. Ladattava hybridi houkuttelee lähes puolia suomalaisista ja täyssähköauto yli kolmasosaa. Tämä selviää tutkimuksesta, jonka Autoalan tiedotuskeskus teetti toissa vuonna.

Ja ovat suomalaiset haaveitaan myös toteuttaneet.

Viime vuoden lopulla Suomessa surisi yli 55 000 sähköautoa. Vertailun vuoksi: vuonna 2015 määrä oli alle 1 600. Kasvun vauhti on siis melkoinen.

Tulevaisuudessa sähköautojen määrä vain kasvaa. Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä, siis alle kymmenen vuoden kuluessa, sähköautoja on jo 250 000.

Laki lisää latauspaikkoja

Tähän asti sähköauton hankintaa on jarruttanut muun muassa latausmahdollisuuksien puute, mutta nyt vauhtia antaa lainsäädäntö. Eduskunta hyväksyi viime syksynä lain, joka velvoittaa niin uudet kuin vanhat taloyhtiöt varautumaan sähköautojen määrän kasvuun.

Käytännössä se tapahtuu näin: jos taloyhtiössä on vähintään viisi pysäköintipaikkaa, sen pitää maaliskuusta lähtien asentaa latausvalmius jokaiselle autopaikalle, mikäli taloyhtiössä toteutetaan jokin laaja, myös pysäköintialueelle ulottuva remontti.

Tarkoitus on, että laki tuo Suomeen yhdeksän vuoden kuluessa 100 000 uutta latauspistettä.

Valtio kannustaa taloyhtiöitä latauspaikkojen tekoon tarjoamalla ilmaista rahaa. Avustusta jakaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Tukea saa 35 prosenttia toteutuneista kustannuksista, mutta enintään 90 000 euroa. Summan voi saada 50 prosentin suuruisena, jos vähintään puolella autopaikoista pystyy lataamaan vähintään 11 kilowatin teholla.

Pitäisikö sähköautoihin varautua nyt?

Tätä pitää miettiä taloyhtiökohtaisesti, valmista vastausta ei ole.

Yleensä latausmahdollisuus on taloudellisesti järkevintä toteuttaa jonkin ison remontin yhteydessä. Isännöintipäällikkö Nina Ambrusin Porvoon OP-Isännöintikeskuksesta kertoo esimerkin isännöimästään taloyhtiöstä, jossa parkkipaikkauudistus päätettiin toteuttaa salaojaremontin yhteydessä, kun maata revittiin joka tapauksessa auki.

– Sinne tuli kuusi latauspistettä ja latausvalmius kaikille autopaikoille, Ambrusin sanoo.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen miettisi vielä, jos sähköauton hankinta ei ole taloyhtiössä kenelläkään ajankohtaista eikä remontteja ole suunnitteilla tai esimerkiksi piha on uusittu vähän aikaa sitten.

– Ehkei pelkän tuen takia kannata lähteä tekemään kallista hanketta taloyhtiöön, hän sanoo.

Toisaalta, jos taloyhtiön sähköverkon kapasiteetti on riittävä ja latauspaikat ovat toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin, muutos voi olla perusteltu, kun rahaakin on jaossa, Ambrusin pohtii.

Investointi latauspaikkoihin voi myös lisätä kiinteistön ja asuntojen arvoa. Kun sähköautot yleistyvät, yhä useampaa asunnonostajaa kiinnostaa latausmahdollisuus.

– Se on imagoetu. Jos asuntoaan myy, on vain positiivista, että pihassa on latauspaikat, Ambrusin sanoo. 

Millainen investointi latauspaikat ovat?

Jos katsoo ARA:n myöntämiä avustuspäätöksiä, latausvalmiuden keskimääräinen hinta yhdelle autopaikalle on noin 1 250 euroa. Avustuksen jälkeen taloyhtiölle jää maksettavaa keskimäärin 750 euroa autopaikkaa kohti.

Sähköverkon ja -järjestelmän kartoitus kustantaa lisäksi noin 500 euroa. Selvitystyö on tärkeää, sillä kaapeleiden on oltava kunnossa ja kapasiteettia riittävästi, jotta lataus toimii ja on turvallista.

Mutta kuka rakentamisen ja ylläpidon kustannukset maksaa?

Lasku jaetaan kaikkien taloyhtiön osakkaiden kesken normaalin vastikeperusteen mukaisesti, jos autopaikat ovat taloyhtiön hallinnassa ja yhtiö toteuttaa hankkeen. Jos taas latauspaikan toteuttaa joku osakkaista, hän vastaa kustannuksista itse. Latauksen maksaa aina käyttäjä.

Laskelmia latauskustannuksista on tehty valtion kestävän kehityksen yhtiössä Motivassa. Jos autolla ajaa vuosittain esimerkiksi 10 000 kilometriä, maksettavaa kertyy 260 euroa. Esimerkiksi bensiinin hintaan nähden säästö polttoainekuluissa on suuri.

Lue seuraavaksi: Maalämpö kerrostaloon – kokemuksia kannattavuudesta