Etuvetoisia autoja on pidetty parempina talviautoina kuin takavetoisia.

– Etuvetoisella autolla on helpompi lähteä liikkeelle liukkaalla kelillä, koska moottorin paino on vetävien etupyörien päällä, sanoo Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

– Etuvetoinen auto ei myöskään yliohjaudu eli lähde sivuluistoon niin herkästi kuin takavetoinen liiasta kaasunkäytöstä.

Riski aliohjautumiseen kasvaa nopeuden kasvaessa.

1980-luvulta lähtien valtaosa henkilöautoista on ollut etuvetoisia. 

– Etuvetoisen auton haittapuoli on aliohjautuminen, jos kaasua käytetään liikaa.

Aliohjautumisessa auto kääntyy vähemmän kuin etupyörien kääntökulma edellyttäisi. Riski aliohjautumiseen kasvaa nopeuden kasvaessa.

Luistonesto- ja ajonvakautusjärjestelmät ovat Vesalaisen mukaan lähentäneet etu- ja takavetoisten nykyautojen käyttäytymistä liukkaalla kelillä. Siksi vetotapa ei enää nykyään vaikuta auton hallintaan liukkaalla kelillä niin paljon kuin takavuosina.

Takavedot ovat yleistymässä sähköautojen takia

Takavetoinen auto lähtee liikkeelle etuvetoista huonommin liukkaalla kelillä, koska vetävien takapyörien päällä ei ole juurikaan painoa. Samasta syystä se on herkkä yliohjautumaan eli lähtemään sivuluisuun, mikäli kuljettaja ei ole huolellinen kaasun kanssa.

– Sen sijaan tavara-autopuolella takavetoiset autot, joiden kuormatilassa on koko ajan paljon painoa, etenevät hyvin lumisella kelillä verrattuna vastaaviin etuvetoisiin malleihin.

Vain muutama automerkki on jatkanut takavetoisten henkilöautojen valmistamista 1980-luvun jälkeen. Takavetoiset autot ovat kuitenkin taas yleistyneet, kun sähköautot ovat tulleet markkinoille.

Sähkömoottori on edullisinta sijoittaa sellaiselle akselille, jonka pyörät eivät käänny. Kardaania ei sähköautossa tarvita, koska moottori on vetävän akselin kohdalla eikä auton nokalla, kuten polttomoottoriautoissa.

Liukkaalla kelillä rekuperaatio kannattaa ottaa pois päältä, mikäli mahdollista, tai ainakin säätää mahdollisimman pieneksi.

Kardaani eli kardaaniakseli välittää voiman moottorilta tasauspyörästön kautta taka-akselille.

– Sähköauto saattaa alkaa jarruttaa voimakkaasti vetävillä pyörillä, jos kuljettaja nostaa jalan tehopolkimelta. Kyse on rekuperaatiosta eli jarrutusenergian talteenotosta.

Takavetoiset ja monet nelivetoiset autot jarruttavat tällöin takapyörillä, joten sähköauto on vaarassa lähteä sivuluisuun liukkaalla kelillä.

– Ilmiö vastaa sitä, jos takapyöriin vaikuttava seisontajarru nykäistäisiin päälle vauhdissa. Liukkaalla kelillä rekuperaatio kannattaa ottaa pois päältä, mikäli mahdollista, tai ainakin säätää mahdollisimman pieneksi.

Nelivetoinen on yhä ykkönen

Koska nelivetoisessa autossa siirretään voimaa tien pintaan tarvittaessa neljällä renkaalla, ovat sen liikkeellelähtö- ja etenemiskyky liukkaalla kelillä väistämättä parempia kuin kaksivetoisilla autoilla.

Jos asuu jyrkähkön mäen päällä tai joutuu useasti ajelemaan jyrkkiä mäkiä sisältäviä tai huonosti aurattuja tieosuuksia, on nelivetoisen auton hankinnalle hyvät perusteet.

– Lumikaaoksessa pysäköintipaikka löytyy nelivetoisella autolla huomattavasti helpommin kuin kaksivetoisella. Myös isoja perävaunuja vedettäessä neliveto on paras – siksi sellainen löytyykin usein vene-, hevos- tai matkailuvaunuharrastajan pihasta.

Nelivedon toteutustapoja on useita erilaisia. Moni pääasiassa tieliikenteeseen tarkoitettu nelivetoauto vetää normaaleissa ajotilanteissa kahdella pyörällä, ja voimaa välitetään kaikille pyörille vain silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan.

Nelivetoisen auton kuljettajalle syntyy helposti valheellinen kuva vallitsevista pito-olosuhteista.

Hyvään liikkeellelähtö- ja etenemiskykyyn liittyy myös riskejä. Nelivetoisen auton kuljettajalta jää kaksivetoisen auton kuljettajaa helpommin huomaamatta tien pinnan todellinen liukkaus.

– Liukkaalla alustalla kaksivetoisen auton rengas pyrkii sutimaan herkästi, jolloin vetoluistonesto kytkeytyy päälle. Samalla kuljettajalle kerrotaan luistoneston kytkeytymisestä kojelaudassa vilkkuvalla valolla.

Neliveto sen sijaan lähtee usein liikkeelle ongelmitta, ilman luistoneston kytkeytymistä. Tämän takia nelivetoisen auton kuljettajalle syntyy helposti valheellinen kuva vallitsevista pito-olosuhteista.