Jo toisen maailmansodan ajoista on ollut tiedossa, että on mahdollista valmistaa synteettisiä polttoaineita. Viime vuosien ilmastotietoisuuden nousun seurauksena kehitteillä on nyt tekniikkaa, jolla ilmasta ja vedestä voidaan tehdä polttoaineita. Tekniikka on alkanut herättää tosissaan kiinnostusta.

Kiinnostavia synteettisistä polttoaineista tekee se, että ne ovat hiilineutraali vaihtoehto. Ne voisivat siis olla ilmastoystävällinen ratkaisu fossiilisten polttoaineiden tilalle.

– Synteettiset polttoaineet ovat yksinkertaisista kemiallisista komponenteista valmistettuja polttoaineita, kertoo Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Martti Larmi.

Yksinkertaistettuna kemiallinen synteesi tarkoittaa sitä, että yksinkertaisista aineista tehdään monimutkaisempia yhdisteitä eli esimerkiksi polttoaineita.

Synteettisten polttoaineiden lisäksi käytetään käsitettä e-fuels, joka viittaa polttoaineen valmistustapaan: toisin sanoen sitä tuotetaan sähkön avulla.

Synteettisten polttoaineiden pääraaka-aineita ovat vesi ja ilman hiilidioksidi. Larmin mukaan vesi hajotetaan elektrolyysillä vedyksi ja hapeksi. Sen jälkeen vedystä ja hiilidioksidista tehdään erilaisia kemiallisia yhdisteitä, joita voidaan käyttää polttoaineena.

– Saamme hiilidioksidin kiertämään, eikä hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisäänny. Tässä on se juju.

Tulevaisuuden polttoaine?

Synteettiset polttoaineet ovat nyt kuuma teema tutkimus- ja kehitystyössä. Larmi kertoo, että useat suuret energia-alan yritykset tutkivat ja miettivät niiden tuottamista.

Lupaavuudestaan huolimatta synteettiset polttoaineet ovat vielä melko teoreettisella tasolla.

– Volyymit polttoainemarkkinoilla ovat niin valtavia, että tarvittaisiin suuria tehtaita ja jalostamoja. Isot, laajat investoinnit eivät vielä ole lähteneet liikkeelle. Useat suuret energia-alan yritykset ihan tosissaan tutkivat ja miettivät tätä asiaa.

Tuloksia ei vielä ole tuotu julkisuuteen. Larmi pitää kuitenkin todennäköisenä, että pinnan alla tapahtuu jo.

– On selvää, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää vähentää. Mitä nopeammin, sen parempi. Jos isoilla öljy-yhtiöillä ei ole tarjota mitään tilalle, niiltä lähtee bisnes alta.

Larmin mukaan ensimmäinen askel on todennäköisesti synteettisten polttoaineiden lisääminen nykyisiin polttoaineisiin.

– Voitaisiin lähteä siitä liikkeelle, että bensiiniin ja dieseliin lisätään biokomponentteja ja synteettisiä komponentteja ja siten vähennetään hiilidioksidipäästöjä.

Larmin arvion perusteella tämä tavoite voisi olla realistinen viiden vuoden päästä. Kokonaan uusien polttoaineiden kehittäminen on kuitenkin pidemmän kehityksen päässä.

Esimerkiksi metanolia harkitaan meriliikenteeseen raskaan polttoöljyn ja maakaasun korvikkeeksi. Larmin mukaan puhutaan kymmenen vuoden kehitystyöstä.

Ideasta toteutukseen

Vaikka raaka-aineet ovat melko halpoja, tuo valmistus kustannuksia.

Parhaillaan Larmi kollegoineen työskentelee tutkimuksen parissa, jossa selvitetään mahdollisimman energiataloudellisia keinoja valmistaa synteettisiä polttoaineita.

– Tässä edistytään koko ajan. Sähköenergiaa pystytään muuttamaan kemiallisiksi yhdisteiksi melko hyvällä hyötysuhteella. Se on taloudellisen kannattavuuden pohja, koska valmistukseen kuluu paljon energiaa ja raaka-aineita.

Tuotannon lisäksi tarvitaan myös toimiva jakelu. Larmi arvioi, että helpointa jakelussa olisi todennäköisesti hyödyntää jo olemassa olevaa huoltoasemaverkostoa.

Autoilijoille Larmi kertoo, että synteettisten polttoaineiden veroton hinta asettunee todennäköisesti samaan luokkaan nykyisten fossiilisten polttoaineiden verollisen hinnan kanssa. Hiilineutraaliin liikkumiseen tähdätessä ne ovat kuitenkin vihreämpi valinta.

Kohti vähäpäästöisempää liikennettä

Euroopan unionilla on tavoitteena, että vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia käytettävästä energiasta on uusiutuvaa. Larmi arvioi, että synteettiset polttoaineet toisivat yhden lisäkeinon. Niiden täysimittainen käyttö edellyttää kuitenkin lainsäädännön hyväksyntää.

Myös biopohjaiset vaihtoehdot ja uusiutuva energia ovat keinoja päästä EU:n tavoitteeseen. Ne eivät kuitenkaan vähennä hiilidioksidin määrää ilmakehästä, vaikka ovatkin fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempiä.

Larmin mielestä kaikki keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi käyttää. Ei ole yhtä asiaa, joka pelastaisi energiahuollon maailmassa. Esimerkiksi kaikkea liikennettä ei voida sähköistää.

– Sähköinen liikenne sopii hyvin kaupunkeihin ja lyhyille matkoille, mutta pitkille matkoille se on ongelmallinen. Tavaraliikenteessä, raskaassa kalustossa ja maataloudessa se ei välttämättä ole paras vaihtoehto pitkällä tähtäimellä.

Siksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja tulevaisuuden liikenteen päästöjen vähentämiseen ja nollaamiseen.