Lanta ja muut maatalouden sivujakeet hyötykäyttöön – biokaasun tuotantoon povataan merkittävää kasvua
Lisää aiheesta
Biokaasun tuotanto on hyvä idea monella tapaa. Se lisää omavaraisuutta, parantaa huoltovarmuutta ja edistää kiertotaloutta. Haasteena on, että yhdessä tuotannon käynnistämisen kanssa on myös luotava tuotteelle markkinat.
Lantaa ja muita maatalouden sivujakeita, kuten ylijäämänurmia, jalostetaan jatkossa biokaasuksi merkittävästi nykyistä enemmän, arvioivat alan asiantuntijat.
Suomalaisilla maatiloilla syntyy lantaa vuosittain noin 17,3 miljoonaa tonnia ja ylijäämänurmia 1,5 miljoonaa tonnia.
– Lannassa ja muissa maatalouden sivujakeissa on valtava energiapotentiaali, jota toistaiseksi ei hyödynnetä juuri lainkaan, Valion kehitysjohtaja Leena Helminen sanoo.
On arvioitu, että lantaa ja muita maatalouden sivujakeita jalostamalla voitaisiin vuosittain tuottaa energiaa 4 terawattituntia (TWh). Tällä hetkellä Suomen koko biokaasun tuotanto on noin 1 TWh. Yksi terawattitunti vastaa 100 miljoonaa litraa dieseliä.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus kohenevat
Maatalouden massoihin perustuva biokaasun tuotanto kiinnostaa nyt monestakin syystä.
– Maatalouden sivujakeiden nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen lisää omavaraisuutta ja parantaa huoltovarmuutta. Lisäksi se edistää kiertotaloutta, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Saija Rasi sanoo.
Lannan ja sivujakeiden jalostaminen biokaasuksi tukisi osaltaan myös Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasulla vähentäisi Suomen Biokierron ja Biokaasu ry:n laskelmien mukaan Suomen hiilidioksidipäästöjä vuosittain 950 000 tonnilla.
Lisää päästövähenemiä saataisiin lannan varastoinnista aiheutuvien metaanipäästöjen vähenemisestä.
Biokaasua liikenteeseen, biolannoitetta tiloille
Parhaillaan eri puolilla maata on vireillä useita eri kokoisia laitoshankkeita. Yksi näistä on ruokatalo Valion ja energiayhtiö St1:n yhteisyrityksen, Suomen Lantakaasu Oy:n, Kiuruvedelle suunnittelema nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos, jonka tukipäätöksen toivotaan valmistuvan vuodenvaihteeseen mennessä.
Laitos valmistaa toteutuessaan nesteytettyä biokaasua raskaan liikenteen käyttöön. Keskuslaitoksesta ja sitä ympäröivistä satelliittilaitoksista koostuvan kokonaisuuden on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2026. Laitoksen vuosikapasiteetti on 125 gigawattituntia (GWh), millä voitaisiin korvata 12 miljoonaa litraa dieselpolttoainetta.
Laitoksen raaka-aine kootaan lähiseudun maatiloilta. Tilat luovuttavat lannan ja sivujakeet laitokselle ja saavat vastineeksi prosessissa syntyvää biolannoitetta.
– Biolannoitetta käyttäessään viljelijä voi vähentää typpilannoitteiden käyttöä 20–30 prosentilla. Kustannussäästöjä tulee myös lannanlevityksen logistiikassa, Helminen sanoo.
Kaikkiaan Suomen Lantakaasun tavoitteena on 8–10 tuotantolaitoskokonaisuuden rakentaminen vuoteen 2030 mennessä. Mikäli kaikki hankkeet toteutuvat, laitokset tuottaisivat vuosittain neljäsosan Suomen biokaasutavoitteesta.
Biokaasun tuotantotavoite on realistinen muttei helppo
Hallitus on budjetti- ja ilmastoneuvotteluiden yhteydessä, syksyllä 2021, asettanut vuoden 2030 biokaasun tuotantotavoitteeksi 4 TWh. Luken Rasin mukaan tavoite on realistinen muttei helposti toteutettava. Esimerkiksi eri kokoisia biokaasulaitoksia vaadittaisiin sitä varten yli sata.
Maatilalle investointi on suuri ja nykyinen maailmantilanne on nostanut kustannuksia entisestään.
– Pienen mittakaavan laitoksissa laitosvalmistajia on ollut niukasti, olkoonkin, että tilanne on nyt parantunut.
Uusia avauksia vaaditaan myös biokaasutuotannon liiketoimintamalleihin.
– Kaikki tilalliset eivät tahdo toimia energianmyyjänä, vaan tarvitsevat kumppanin, joka toimittaa prosessissa syntyneen energian käyttäjälle, Rasi sanoo.
Tuotteen lisäksi luotava tuotteelle kysyntä
Toisin kuin moni Keski-Euroopan valtio, Suomi ei ole riippuvainen kaasusta. Valion Helmisen mukaan haasteena on, että biokaasualan toimijoiden on yhtä aikaa tuotannon käynnistämisen kanssa luotava tuotteelle kysyntä.
Suomen Lantakaasu Oy on laskenut, että biokaasun liikennekäytön lisääminen edellyttäisi 6 000–8 000 biokaasurekkaa vuoteen 2030 mennessä.
– Näemme nesteytetyn biokaasun tuotannossa paljon hyötyjä, niin kansallisella, ilmasto-, kuin maatilatasolla. Mutta uuteen liiketoimintaan liittyy aina riskejä ja siksi on tärkeää, että poliittinen ilmapiiri säilyy kannustavana, Helminen sanoo.
| Lisätietoa OP Ryhmän maatalousyrittäjän palveluista |
Lue myös:
Maatalouden haastavaan taloustilanteeseen etsittävä ratkaisut tilakohtaisesti
Kotitilan biokaasulaitos on energiantuotantoaan isompi juttu