Ruskolaisella Lähteenmäen maitotilalla Varsinais-Suomessa on pöhissyt biokaasulaitos nyt vuoden verran. Lähteenmäen maatilayhtymän Antti Lähteenmäki on tyytyväinen, että tuli ryhdyttyä biokaasuntuotantoon.
 
– Ennen biokaasua olimme pohtineet erilaisia keinoja lähentyä energiaomavaraisuutta. Mietinnässä oli vuosien mittaan esimerkiksi aurinkoenergia. Ympäristöystävällisyys on ollut taloudellisuuden ohella tärkeä syy siihen, miksi päädyimme rakentamaan tilallemme biokaasulaitoksen.
 
Laitoksen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun tila investoi ja laajensi. 32 lypsävästä siirryttiin vuonna 2012 kahden robotin navettaan ja 130 lehmään. Biokaasulaitos rakennettiin samalla kun vuonna 2019 tila laajensi kolmen robotin yksikköön ja reiluun 200 lehmään.
 
– Tämän kokoinen karja alkaa olla sopiva sille, että biokaasulaitoksen rakentaminen on kannattavaa ja maksaa itsensä takaisin noin kymmenen vuoden kuluessa.
 
Biokaasuhankkeen toteutus tilalla maksoi noin puoli miljoonaa euroa.
Lähteenmäen tilan Demeca-merkkisessä biokaasulaitoksessa lehmänlanta mädätetään. Kaikki tavara menee biokaasulaitoksen prosessiin lietteenä eli käytännössä nestemäisenä. Rehujäämät ja kuivalanta sekoitetaan mukaan pieninä erinä. Mädätyksessä syntyvä metaanikaasu etenee kaasunkäsittelylaitteistoon, jossa se muutetaan lämpökattilan ja generaattorin energiaksi – siis tilan lämmöksi ja sähköksi.

Prosessoitu lannoite on tehokas ja hajuton

Kuukauden verran laitoksessa muhinut tavara separoidaan eli kuivajae ja nestejae erotetaan.
 
– Kuivajae menee kuivikkeeksi eläimille. Siinä se on toiminut hyvin.
Nestemäinen aines hyödynnetään peltolannoitteena. Herää kysymys, millaista on biokaasulaitoksen prosessin läpikäynyt lannoite ravinnearvoiltaan. Se tuskin on enää aivan samaa kuin navetasta suoraan otettu lanta?
 
– Pääsimme itse asiassa viime kasvukaudella testaamaan tätä. Levitettiin yhdelle lohkolle tavallista lantaa ja viereiselle prosessoitua jaetta. Jälkimmäinen oli tehokkaampi lannoite. Biologinen prosessi tekee sen, että aineen typpi on paremmin kasvin käytettävissä. Olemme tyytyväisiä, Antti Lähteenmäki juttelee.
 
Lisähyötynä Lähteenmäki mainitse hajuhaitan katoamisen.
 
– Tilamme ja pellot sijaitsevat lähellä asutusta, melkein joka paikassa on taloja vieressä. Prosessoitu lanta on liki hajutonta. Kyllä tälläkin on kokonaisuudelle merkitystä.
 
Ylijäämäsähköä tila on myynyt pörssisähkön hinnalla jakeluverkkoon. Jossain vaiheessa sähköä myytiin yhtiölle, jonka kautta sähkön erilaiset pientuottajat pystyivät myymään tuottamaansa sähköä pienasiakkaille omalla nimellään ja tarinallaan. Sen mahdollisuuden paluuta tilalla odotetaan.

Neuvoja on saatavilla

OP:n maa- ja metsätalousasioiden vanhempi asiantuntija Matti Roms sanoo biokaasuntuotannon olevan mielenkiintoinen vaihtoehto toimintansa vakiinnuttaneille maatiloille.
 
– Investointi kannattaa, kun tila on riittävän iso ja toiminta vakiintunutta niin, ettei samaan aikaan olla tekemässä useita muita isoja ponnistuksia. Hyödyt kannattaa myös punnita tarkoin. Apua pohdintaan kannattaa pyytää pankilta, Pro Agrialta ja mahdollisuuksien mukaan biokaasuntuotantoon jo lähteneiltä tiloilta. Laitevalmistajilla on toki myös paras tieto teknisistä ratkaisuista.
 
Romsin mukaan useimmat maatilojen biokaasulaitokset käyttävät tuottamansa energian itse. Voisiko sähkön myynnistä olla tiloille varteenotettavaksi lisäbisnekseksi?
 
– Kyllä, mutta silloin volyymien pitäisi kasvaa, eli kyseessä täytyisi olla useamman tilan yhteinen biokaasulaitos. Tarvitaan myös poliittisia päätöksiä, joiden myötä investoinnin kannattavuus paranisi ja tilojen kannattaisi miettiä yhteistyötä isompien yksikköjen perustamiseksi. Tällöin on toki harkittava, onko yhteinen yksikkö mahdollinen tilojen sijainnin vuoksi, Roms lisää.

3 faktaa biokaasusta

  1. Biokaasu on uusiutuvaa energiantuotantoa.
  2. Maatilojen lantaa ja lietettä ja esimerkiksi elintarviketeollisuuden jätettä mädätetään, ja syntyvästä kaasusta saadaan lämpöä.
  3. Maatilojen omat biokaasulaitokset tähtäävät tilan omavaraisuuteen, koska sähköä ja lämpöä ei tarvitse ostaa tilan ulkopuolelta. Mädätyksessä jäävä aines käy lannoitteeksi ja kuivikkeeksi.