Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, millä oikeastaan maksat, kun työnnät kolikon parkkimittariin tai maksat torilla kymmenen euron setelillä? Mistä raha lompakkoosi päätyy?

Suomi siirtyi yhteisvaluutta euroon vuonna 1999. Kolme vuotta myöhemmin markkarahat korvautuivat kokonaan euroilla. Markka-aikaan Suomen setelit painettiin Suomen Pankin setelipainossa ja myöhemmin Setec Oy:ssä, mutta euroseteleitä ei ole tehty Suomessa.

Nykyään käytössämme olevat eurosetelit tulevat eri puolilta Eurooppaa. Uusimmissa seteleissä sarjanumeron alkukirjain kertoo painomaasta. Esimerkiksi P=Alankomaat, R=Saksa, U=Ranska, V=Espanja ja Z=Belgia.

Sitä vastoin kaikki suomalaiset eurokolikot valmistettiin alkuun Suomessa.

Vuonna 1860 tsaari Aleksanteri II:n päätöksellä perustettu Suomen Rahapaja oli kansainvälisestikin merkittävä metallirahan valmistaja. Vielä viime vuosikymmenellä Suomen Rahapaja oli eurokolikoiden suurin valmistaja maailmassa, mutta etenkin se löi huomattavia määriä monien muiden maiden kolikoista Eurooppaan, Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.

Vuonna 2025 Suomen Rahapaja lopulta lakkautettiin käteisrahan kysynnän vähennettyä. Suomen eurokolikot valmistetaan nyt Alankomaissa.

Rahan pitkä tie lompakkoon

Rahan valmistus on monivaiheinen prosessi. Seteleiden valmistus alkaa paperitehtaalla ja jatkuu hologrammin kiinnittämisen jälkeen setelipainoon, jossa monella eri tekniikalla ja erikoispainoväreillä lisätään seteliin painojälki.

Lopussa setelit tarkastetaan, lajitellaan, pakataan ja toimitetaan keskuspankkiin liikkeeseenlaskua varten.

Kolikoiden valmistus etenee metalliseoksen valmistamisesta valssaamisen, leikkaamisen, reunustamisen, hehkuttamisen, pinnoittamisen ja kiillottamisen kautta leimaamiseen, tarkastamiseen ja lopulta pakkaamiseen.

Suomen Pankki laskee käteisen rahan liikkeelle eli myy setelit ja kolikot kysynnän perusteella pankeille tai niiden alihankkijoille. Pankit puolestaan panevat rahat edelleen kiertoon. Sitä kautta ne päätyvät kuluttajan lompakkoon, parkkimittariin ja torikauppiaalle.

Setelit kestävät pesukonepesua

Koska käteinen on kovassa kulutuksessa, se ei kestä ikuisesti. Varsinkin pienimmät setelit joutuvat lujille, koska niitä käytetään paljon vaihtorahana.

Koska setelien pitää kestää kaikenlaista, jopa pesukoneeseen joutumista, ne valmistetaan lujatekoisesta puuvillasta. Kun seteli poistuu käytöstä, se silputaan energiajätteeksi.

Kolikot ovat kestävämpiä, ja niillä voi olla vuosikymmenien käyttöikä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki kolikot kiertävät yhtä kauan. Pieniä määriä kolikoita poistuu jatkuvasti käytöstä vioittumisen takia.

Esimerkiksi tarpeettomiksi katsomansa ulkomaanreissun pienet eurosenttikolikot voi kierrättää metallinkeräykseen.

Käteiselle riittää kysyntää

Yhä useampi ostos maksetaan kortilla tai mobiilisti, mutta käteistäkin edelleen käytetään. Käteisen rahan määrä itse asiassa vain lisääntyy. Vuoden 2024 lopussa kierrossa oli Euroopan keskuspankin mukaan jo noin 30 miljardia yksittäistä euroseteliä. 

Kolikoita on kierrossa vieläkin enemmän: vuonna 2024 laskettiin liikkeelle 30 miljardia uutta eurokolikkoa, eli yhdessä vuodessa saman verran uusia kolikoita kuin seteleitä on ylipäätään kierrossa.

Koska euroalueella käteinen kulkeutuu vapaasti maasta toiseen, ei tiedetä, kuinka paljon euroseteleitä tai -kolikoita on Suomen rajojen sisäpuolella.

Euroja menee paljon myös euroalueen ulkopuolelle. Maailman suurimmat valuutat ovat dollari ja euro. Euroa pidetään luotettavana valuuttana ja niitä käytetään paljon maissa, joilla on joku muu oma valuutta.

Rahaa valmistetaan myös laittomasti

Rahaa on väärennetty aina. Kysymys on siitä, miten lähelle oikeaa rahaa väärentäjät pystyvät. Siksi euroseteleitä uusitaan aika ajoin. Niihin lisätään turvatekijöitä, jotka auttavat tunnistamaan, onko raha aito.

Suomessa vääriä seteleitä on liikkunut verrattain vähän – niin suuri osa seteleistä nostetaan automaateista, joissa rahat ovat varmistettuja.

Jos kuitenkin epäilet saaneesi väärennetyn setelin, vertaa sitä Suomen Pankin sivuilta löytyviin kuviin‍ sekä toisiin seteleihin. Jos edelleen epäilyttää, kysy omasta pankistasi.

Jos seteli osoittautuu väärennökseksi, kyseessä on poliisiasia. Jos on tietämättään saanut väärennetyn rahan haltuunsa, siitä ei joudu siitä vastuuseen, mutta on rikollista, jos tietoisesti panee väärennetyn rahan eteenpäin.

Kolikoiden väärentäminen on vaikeampaa. Väärennösten laatu on yleensä oikeisiin kolikoihin verrattuna huono ja metalliseokset vääriä. Nimellisarvoltaan suurimmat kolikot eli 1 ja 2 euron kolikot on tehty mahdollisimman vaikeaksi väärentää.

Lähteet: Suomen Pankki, Helsinki Mint, Suomen Rahapaja, Euroopan Keskuspankki

Artikkelin alkuperäisversio julkaistiin 25.10.2018 ja se on päivitetty ajanmukaiseksi 21.7.2025.