Tuntuuko sinustakin, että lasten harrastusten hinnat ovat jatkuvasti nousseet? Lastensuojelun Keskusliiton hankepäällikön Petri Pajun mukaan sille on hyvä syy: hinnat todella ovat kohonneet merkittävästi.

Esimerkiksi tutkija Kari Puronahon muutaman vuoden takainen selvitys lasten ja nuorten liikuntaharrastusten hinnoista osoittaa, että erityisesti kilpaurheilun harrastaminen seuroissa on kallistunut merkittävästi. Seurantajaksolla 2001–2012 hinnat olivat jopa lähes kaksinkertaistuneet.

Sama kehitys näkyy Pajun mukaan myös muissa lasten ja perheiden suosimissa huvituksissa. Lastensuojelun Keskusliiton suorittaman hintavertailun perusteella esimerkiksi kylpylöiden ja huvipuistojen hinnat olivat noin 15 vuodessa nousseet reaalisesti keskimäärin 50 prosenttia.

Hintojen nousulle on paljon syitä: monessa huvituksessa laatu ja elämyksellisyys ovat parantuneet, ja lasten urheiluharrastusten valmennus on jatkuvasti ammattimaistunut.

Perheiden arjessa kalleus kuitenkin näkyy monella tavalla.

– Virkistykset ja harrastukset ovat usein asioita, joista tingitään ensimmäiseksi rahan ollessa tiukoilla, kertoo Hope-yhdistyksen toiminnanohjaaja Nora Virtanen.

Hope on vuonna 2009 perustettu rekisteröity yhdistys, joka muun muassa tukee lasten ja nuorten harrastuksia sekä vapaa-ajan elämyksiä, kuten elokuvia ja retkiä. Virtasen mukaan avuntarvitsijoiden määrä on lisääntynyt viime vuosina – tosin on mahdoton sanoa, mistä eri tekijöistä se johtuu.

Neljäsosalla ei varaa huvipuistoihin

Lasten Keskusliitto kysyi perheiltä huvipuistossa ja kylpylöissä käymisestä osana laajempaa kyselytutkimusta, jonka tarkoituksena oli kartoittaa perheiden arkista taloutta ja toimeentuloa.

– Halusimme saada arjen kielelle sen, miten köyhyys vaikuttaa perheisiin, Paju kuvailee.

Kysely toteutettiin vuonna 2019. Siihen haastateltiin tuhatta huoltajaa perheistä, joissa oli ainakin yksi peruskouluikäinen lapsi.

– Kyselymme perusteella neljäsosalla perheistä ei ole varaa käydä huvipuistoissa ja kylpylöissä. Se on aika paljon isompi prosentti kuin Suomen virallinen lapsiköyhyysaste, Paju kertoo.

Saman kyselyn vastaajista 15 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole varaa syödä halutessaan ulkona.

Liikuntaharrastusten kallistumisen vaikutuksista kertovat Pajun mukaan esimerkiksi kouluterveyskyselyt. Vuonna 2019 lukiolaisista ja ammattikoululaisista yli viidennes koki kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi.

Throw out -ilmiö iskee teini-iässä

Moni nuori saattaa myös joutua lopettamaan lapsena aloittamansa harrastuksen teini-iässä, kun harjoittelun intensiteetti ja hinta hyppäävät voimakkaasti ylöspäin. Kari Puronahon tutkimuksen mukaan usean liikuntalajin harrastaminen kilpailumielessä voi tulla mahdottomaksi jo 11–14 -vuotiaille.

Puronaho puhuu throw out -ilmiöstä: se tarkoittaa, että urheiluseurat käytännössä heittävät suuret määrät vielä lajista kiinnostuneita nuoria pois toiminnasta, jos heillä ei ole mahdollisuutta harrastaa lajia tarpeeksi usein.

Nora Virtanen on havainnut saman ilmiön työssään.

– Kuulemme toistuvasti, että lapsi joutuu lopettamaan harrastuksen hinnan takia tietyssä iässä, Virtanen sanoo.

Esimerkiksi kerran viikossa tapahtuva pienen lapsen tanssiharrastus voi olla kustannuksiltaan hyvin kohtuullinen. Lapsen kasvaessa nuoreksi treenikerrat ja hinta voivat kuitenkin moninkertaistua. Siihen monella perheellä ei enää ole varaa.

– Lopettaminen voi olla erityisen vaikeaa teininä, jos harrastus ja treenikavereiden kanssa vietetty aika ovat jo iso osa elämää, Virtanen kuvailee.

Harrastukset rahoitetaan tinkimällä muusta

Kysyimme myös OP:n Facebook-seuraajilta, miten huvitusten ja harrastusten korkea hintataso on näkynyt heidän perheensä elämässä.

Vastauksissa useampi kertoi, että kalliit urheiluharrastukset olivat omille lapsille käytännössä mahdottomuus.

Eräs seuraaja kertoi saaneensa tukea esikoislapsen harrastukseen isovanhemmilta. Ilman tukea harrastus olisi pitänyt lopettaa, kun toinen vanhemmista oli jäänyt työttömäksi. Joissain tapauksissa kallis urheiluharrastus oli vaihdettu edullisempaan aktiviteettiin.

”Neljästä lapsesta vain yksi harrastaa. Partio ja koripallo ovat olleet vielä sen hintaisia harrastuksia, että pystyy käymään. Tytön cheerleading maksoi aivan liikaa, eikä tilalle ole löytynyt mitään halvempaakaan.”

”Itse jouduin nuorempana lopettamaan ratsastuksen, kun ei ollut enää varaa maksaa sitä plus veljen jääkiekkoa.”

”Aikoinaan poika olisi halunnut aloittaa jääkiekon pelaamisen. Yksinhuoltajana ja pienituloisena oli täysi mahdottomuus.”

Toisaalta moni korosti, että oli valmis tinkimään muusta kulutuksesta turvatakseen lapsen harrastuksen.

”Tytär ratsastaa ratsastuskoulussa. Viikoittaiset tunnit, leiri kesällä sekä pikkukisat taitavat maksaa noin 2 000 euroa vuodessa, ja tietenkin varusteet päälle. Kaikesta mahdollisesta on säästettävä, että hevosurheiluun on varaa. Yksi päivän huvipuistoreissu mahtuu vuoden budjettiin.”

”Kaksi poikaa, kiekko ja säbä harrastuksina molemmilla. Ei ole varaa matkoihin tai hienoon autoon, mutta harrastuksista en tingi.”

Jääkiekko ja ratsastus ovat monelle liian kalliita

Harrastuksiin on myös mahdollista saada tukea. Hope esimerkiksi myöntää perheille tukea suoraan harrastukseen tai virkistykseen niin, että yhdistys maksaa vaikkapa perheen lähettämän seuralaskun heidän puolestaan.

Virtanen kertoo, että huvipuistorannekkeet ovat aina haluttuja. Myös liikuntaharrastuksiin ja erityisesti jalkapalloon haetaan paljon avustuksia.

Hopen tukea haetaan hakemuksella, jossa kerrotaan perheen taloudellisesta ja muusta elämäntilanteesta. Jos lapsella on jo useampi maksullinen harrastus, tukipäätös on yleensä kielteinen. Myös hintahaitarin kalleimmat harrastukset, kuten jääkiekko ja ratsastus, saattavat saada hylsyn, sillä tavoitteena on tukea pitkäjänteistä harrastusta.

– Jos tuki riittäisi niihin vain kuukauden ajaksi, emme valitettavasti näe sitä kovin mielekkääksi, Virtanen sanoo.

Ennen kaikkea kivaa ja lähellä

Miten lasten ja nuorten tasa-arvoisista harrastusmahdollisuuksista voitaisiin huolehtia paremmin tulevaisuudessa?

Petri Paju toteaa, että esimerkiksi Islannissa seurojen harrastustoiminta järjestetään nykyään koulujen tiloissa koulupäivän aikana tai heti sen jälkeen. Malliin kuuluu valtion tukema palveluseteli, jonka lapset voivat käyttää haluamaansa harrastukseen.

– Sitä kautta harrastukset ovat edullisia ja aina lasta lähellä. Se vaikuttaa todella mielenkiintoiselta mallilta.

Tällä hetkellä Paju on kantaa huolta erityisesti nuorista, jotka eivät välttämättä ole lajinsa absoluuttista huippua mutta haluisivat silti jatkaa harrastusta. Juuri he putoavat usein rahan takia pelistä pois. Lahjaimmille nuorille rahoitus saattaa järjestyä.

– Aina kun kysytään lapsilta harrastuksista, he sanovat tärkeintä olevan sen, että harrastus olisi lähellä ja kivaa. Se olisi tärkeää muistaa.

Lue myös:

Halpa ja hyvä: 10 edullista harrastusta lapselle ja nuorelle‍

Lapsen kilpaurheilu on koko perheen harrastus – näin paljon se maksaa‍

Mitä harrastukset maksavat? Talousvertailussa kaksi lapsiperhettä‍