Tilavuokraan 200 euroa, kakku 80 euroa – näin paljon vanhemmat satsaavat lasten syntymäpäiväjuhliin

Ensin valitaan teema. Anni Uppalan 6- ja 9-vuotiaat tyttäret päättävät joka vuosi, minkä teeman he haluavat syntymäpäiväkutsuilleen.

– Teemoja ovat olleet esimerkiksi Pipsa Possu, Frozen, Ryhmä Hau, halloween-pomppulinna, disko, jumppa ja keilaus, Uppala luettelee.

Teeman valitsemisen jälkeen vanhemmat ryhtyvät suunnittelemaan juhlia. Uppala hakee inspiraatiota Instagramista, Pinterestista ja tekoälyltä.

Pipsa Possu -synttäreillä oli tarjolla pinkkiä täytekakkua, Frozen-juhlissa juomavesi värjättiin siniseksi.

– Teema näkyy juhlien koristeluissa, tarjoiluissa, ohjelmassa, soittolistassa ja lahjapusseissa, jotka jaetaan vieraille kotiin vietäviksi.

Yleensä sankari pukeutuu teeman mukaan, ja kaverisynttäreillä vieraille kerrotaan kutsussa, että he voivat halutessaan tehdä samoin. Moni diskosynttärien vieras olikin pukeutunut kimaltaviin vaatteisiin ja asusteisiin.

Lahjat eivät ole tärkeintä

IT-rekrytointialalla työskentelevä Uppala vietti lähes kuusi vuotta kotiäitinä. Hän arvelee, että tuo aika lisäsi intoa lasten syntymäpäiväjuhlien järjestämiseen.

Se oli mukavaa puuhaa itselle ja auttoi lapsia syventämään ystävyyssuhteitaan, kun he eivät olleet päiväkodissa.

– Parasta syntymäpäiväkutsuilla on lasten ilo. Juhlien järjestäminen on myös hyvä hetki pysähtyä lapsen kasvun äärelle ja muistella mennyttä ikävuotta.

Uppala puolisoineen ei laske etukäteen budjettia juhlille, vaan rahaa kulutetaan tarpeen mukaan. Useimmiten he ovat järjestäneet juhlat kotonaan.

Sekä keilailusynttäreillä että jumppasynttäreillä tilavuokraan kului noin 200 euroa. Leipomosta tilattu teemakakku maksaa 80 euroa, ja koristeisiin menee yleensä pari kymppiä.

Koristeita myös kierrätetään, ja esimerkiksi Halloween-synttäreille he lainasivat koristeita ystävältä.

Lahjat eivät ole lapsille tärkeintä, vaan yhdessä oleminen ja leikkiminen.

Uppala ei koe paineita käyttää paljon rahaa lasten synttäreihin.

– Hyvällä suunnittelulla, pienellä lisävaivalla ja mielikuvituksella voi saada aikaan näyttäviä lopputuloksia.

Uppala on huomannut, että lahjat eivät ole lapsille tärkein asia vaan yhdessä oleminen ja leikkiminen.

– Emme mainitse syntymäpäiväkutsussa mitään lahjasta. Joillain vanhemmilla on ollut tapana pyytää lahjojen sijaan rahalahjoituksia, jotka käytetään johonkin isompaan lapsen tarvitsemaan asiaan.

Perinteiset juhlat ovat kallistuneet

Uppalat ja lasten ystävien perheet ovat mukana trendissä, joka on rantautunut Suomeen Yhdysvalloista. Lasten syntymäpäiviin panostetaan enemmän aikaa ja rahaa kuin 10–20 vuotta sitten.

– Vanhojentanssit ja polttaritkin ovat nykyisin usein hulppeita. Yhdysvalloista on tullut meille myös uusia juhlia, kuten babyshowerit ja halloween, sanoo Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Liisa Karlsson.

Hän pitää perinteisten juhlien kallistumista harmillisena, sillä kaikilla ei ole varaa osallistua niihin. Toisaalta vähävaraisuus ei yleensä ole este lasten juhliin osallistumiselle.

Vanhempaa voi kuitenkin hävettää, jos hänellä ei ole mahdollisuutta järjestää lapselleen kalliita synttäreitä toisin kuin lapsen kaverien perheillä.

– Vanhemman ei silti kannata pelätä, että hän leimautuisi lasten silmissä köyhäksi, sillä lapsi ei mittaa asioita rahassa. Se on enemmänkin aikuisten ongelma.

Juhlat kertovat arvomaailmasta

Tapakulttuurin muutoksen myötä lasten syntymäpäiviä ei enää välttämättä pidetä kotona, vaan vanhemmat saattavat maksaa niiden järjestämisestä ulkopuoliselle taholle, kuten sisäleikkipuistolle.

Karlsson huomauttaa, että lasten syntymäpäivissä ei ole kyse pelkistä juhlista. Niiden kautta viestitään, minkälaista elämäntyyliä ja arvomaailmaa vanhempi edustaa ja millaiseen tapakulttuuriin hän lastaan kasvattaa.

– Riippuu paljon asuinalueesta, päiväkotiryhmästä tai koululuokasta, millaista juhlakulttuuria ihmiset arvostavat. Joillekin varallisuuden näyttäminen on tärkeää, toiset taas arvostavat enemmän ilmastotietoisuutta ja toivovat lapsille vain kierrätettyjä lahjoja.

Jos vanhempi kokee lapsen päiväkotiryhmän tai koululuokan juhlakulttuurin liian kalliina tai arvojensa vastaisena, Karlsson rohkaisee ottamaan asian puheeksi muiden vanhempien kanssa. Voi nimittäin olla, että joku toinen kokee samoin mutta ei ole kehdannut sanoa sitä ääneen.

Asiasta voi keskustella vanhempainillassakin. Uppalan kokemuksen mukaan vanhemmat juttelevat lasten juhlien järjestämisestä jonkin verran.

Joskus päiväkotikaveruksille järjestetään yhteisjuhlat, jos syntymäpäivät ovat lähekkäin. Näin kustannuksia voi jakaa kahden perheen kesken.

Apulaisprofessori toivoo, etteivät vanhemmat ottaisi turhia paineita lasten syntymäpäiväjuhlien järjestämisestä, etenkään kaiken ohjelman keksimisestä.

Karlssonin tutkijaryhmässä on tutkittu lasten huumoria ja huomattu, että he keksivät hulvattomimmat jutut itse.

– Erityisesti silloin, kun lapsilla on vähän tylsää, he kehittelevät huumori-ideoita.