KTT Iiro Jussila näkee osuustoiminnalle tilausta: ”Entä jos Google olisikin osuustoiminnallinen yritys?”
Lisää aiheesta
Osuustoimintaan perehtynyt Iiro Jussila näkee nykymaailmassa tilausta modernille osuustoiminnalle. Se on demokraattinen ja inhimillinen yritysmuoto monella tapaa.
Nyt on tilausta osuustoiminnalle. Esimerkiksi alustataloudessa on osuustoiminnallisia piirteitä, samoin uudessa, verkostomaisessa tavassa tehdä töitä.
KTT Iiro Jussila näkee modernin osuustoiminnan tarjoavan ratkaisuja siihen, mihin maailma on muutenkin menossa.
– Yhtä hyvin Googlekin voisi olla osuustoiminnallinen yritys, hän heittää esimerkin kansainvälisestä yrityksestä, jossa osuustoiminnallisuus voisi toimia kaikkien eduksi.
Jussila maalaa kuvaa MyData-osuuskunnasta, jossa ihmiset, joita koskevaa dataa kerätään, pystyisivät hallitsemaan tietojaan demokraattisesti.
OP on linjannut, että se haluaa toimia omistaja-asiakkaidensa valmentajana oman talouden hallinnassa. Datan hyödyntäminen tämän tehtävän toteuttamiseksi on Jussilan mielestä sekin oiva esimerkki modernista tavasta toteuttaa osuustoimintaa.
Osuustoiminta lähellä sydäntä
Kauppatieteiden tohtori Iiro Jussila on oikea mies kertomaan, mitä osuustoiminta yritysmuotona tarkoittaa ja miten se eroaa muista yritysmuodoista.
Hän sukkuloi onnistuneesti eri yritysmuotojen keskellä: vetää perheen Capital Six -sijoitusyhtiötä, sparraa teknologian kaupallistamista osa-aikaisena professorina LUT-yliopistossa, opettaa missiovetoista yritystoimintaa Aalto-yliopistossa sekä toimii OP Uusimaan hallituksessa.
Osuustoiminnallinen tapa yrittää on kuitenkin miehen sydäntä lähinnä. Miksi?
– Huomasin aikoinaan kauppakorkeakoulussa, että ajattelen perinteistä bisnesajattelua laajemmin: koin, että yritys on kokonaisvaltaisempi toimija kuin pelkän taloudellisen edun tavoittelija.
– Kun mietitään, miten ihmiset toimivat ja miten yhteiskunta toimii, osuustoiminta vastaa käsitystäni siitä, minkälaisia organisaatioita pitäisi rakentaa palvelemaan näitä tarpeita.
Joukkovoimalla volyymibisnestä
Osuustoiminnallisen yrityksen tunnistaa siitä, että isompi joukko ihmisiä omistaa yrityksen, ja lisäksi heidän omistajuuteensa yhdistyy toiminnallinen suhde. Erona esimerkiksi osakeyhtiöön ja pörssiyhtiöön on juuri asiointi: yleensä niillä asiakkuus puuttuu yhtälöstä.
Tuota omistajuutta ei aina ymmärretä, Jussila miettii.
Pienessä pitäjässä oli perinteisesti oma osuuskauppa, osuuspankki ja osuusmeijeri. Oli helppo ymmärtää, että ne olivat yhteisesti omistettuja ja johdettuja. Tuotto jaettiin osallistumisen perusteella yhteisön kesken ja alueen hyväksi.
Nykyisin osuustoiminta on yleensä miljoonabisnestä ja sen johto usein omaa kylää etäämmällä.
Jussila toteaa, että alun perinkin osuustoiminta on ollut volyymibisnestä. Joukkovoimasta on haettu vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Myös OP:n historia kertoo, että ensin perustettiin keskusyhteisö ja sitten vasta pieniä, ihmistä lähellä olevia osuuspankkeja.
Enää omaa pankkia ei kuitenkaan koeta yhtä läheiseksi. Yksi syy etääntymiseen on finanssialan tiukentunut säätely. Sen myötä Euroopan unionin ja kansallisten viranomaisten ote pankkisektorista on voimistunut ja pankkien koko on kasvanut.
Jussilan mukaan pankin koko tai maantieteellinen sijainti ei kuitenkaan ratkaise läheisyyden kokemusta. Olennaista on se, miten pankki onnistuu puhuttelemaan jäsenistöään. Jos asiakas oivaltaa pankin olevan aidosti hänen asiallaan, kyseessä on emotionaalinen valttikortti.
Siksi Jussilan mukaan omistajuuteen liittyviä asioita olisi pidettävä esillä entistä aktiivisemmin, ja valmennettava koko henkilöstöä osuustoimintaan. Nykyisin muutkin yritykset soveltavat yhä laajemmin osuustoiminnan ideoita, joten osuuspankin on huolehdittava siitä, että oma pelitapa on itsellä parhaiten hallussa.
Omistajalle ilmiselvää etua asioimalla
Osuustoiminnan ytimessä on ajatus, että omistaja saa asiakkaana ilmiselvää etua käyttäessään omistamansa yrityksen palveluita, Jussila kuvaa. Toisaalta jos palveluita ei käytä, ei saa etujakaan.
Ero sijoittajaomistajuuteen on suuri. Siinä missä sijoittajalle olennaisinta on sijoitetun pääoman tuotto, osuustoiminnassa osuusmaksu on kuin pääsylippu asioinnin kautta saataviin etuihin.
OP Uusimaassa jäsenosuusmaksu on sata euroa. Vastineeksi omistaja-asiakas saa alennuksia pankkipalveluihin, vakuutuksiin, säästämiseen ja sijoittamiseen.
Kun pankki menestyy, myös sen omistajat hyötyvät. Viime vuonna OP Uusimaa tarjosi bonuksensa 40 prosentilla korotettuina vuoden 2022 tasoon verrattuna. Se ei myöskään perinyt kuukausimaksuja päivittäispalveluista. Etujen yhteenlaskettu arvo vuonna 2024 oli noin 86 miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 OP Uusimaan omistaja-asiakkaille kertyi OP-bonuksia yhteensä 71 miljoonaa euroa. Ansaitsemansa OP-bonukset omistaja-asiakas voi hyödyntää pankin tarjoamien eri palvelujen kuluissa.
Varmuus siitä, että meitä varten olemassa
Suomalaiset ihmiset, kotitaloudet, yritykset ja sitä kautta suomalainen yhteiskunta on se ryhmä, jota osuuspankki palvelee. Pankki ei pohdi, ollako Suomessa vai eikö olla.
– Se on ankkuroitunut tänne. Voimme olla varmoja siitä, että me olemme niitä joita palvellaan ja joita varten näitä toimintoja kehitetään.
Myös oman alueen hyvinvoinnin edistäminen on osuustoiminnan DNA:ssa.
– OP Uusimaan yhteiskunnallinen vastuu on monipuolista ja huomattavaa, Jussila toteaa.
Tärkeimpänä Jussila pitää tapaa millä pankki tukee alueen elinvoimaa, tarjoamalla hyviä pankkipalveluita ihmisille ja yrityksille.
Lisäksi OP Uusimaa tuki alueellisia hankkeita Uudellamaalla viime vuonna yhteensä yli 1,8 miljoonalla eurolla. Tuki suunnattiin erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, kulttuuriin, taloustaitojen sekä seniorien digitaitojen vahvistamiseen.
Omistaja-asiakkailta ohjausta palvelujen kehittämiseen
Kun omistajuus kytkeytyy asiointiin, osuustoiminnallinen yritys saa siitä itselleen selkeää kilpailuetua. Se saa markkinainfoa ja -ohjausta palvelujensa kehittämiseen ja pystyy palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin.
Asiakkaita voitaisiinkin Jussilan mukaan osallistaa nykyistä laajemmin toiminnan kehittämiseen, hakea heiltä osviittaa innovointiin, palveluiden muotoiluun ja niiden kehittämiseen.
Jussila näkisi mielellään yhä avoimempaa vuoropuhelua pankin henkilökunnan jäsenten ja asiakkaiden kesken: että he kokisivat olevansa yhteisellä asialla.
Vaaleilla valitun edustajiston yksi tehtävistä on tuoda omistaja-asiakkaiden ääntä kuuluviin pankissa. Jussila rohkaisee miettimään lähtemistä ehdokkaaksi.
– Edustajisto toimii tuntosarvena omistajayhteisön suuntaan. Hallintoa koskevilla valinnoillaan se luo edellytykset pankin laadukkaalle strategiselle päätöksenteolle. Se on tärkeä luottamustehtävä, joka vaatii kykyä rakentavaan vuoropuheluun.
Iiro Jussila itse on toiminut OP Uusimaan hallituksessa 1,5 vuotta.
– Olen ollut positiivisesti yllättynyt, miten osuustoiminta on strategian ytimessä. Halu tarjota parhaat pankkipalvelut ja olla talouden valmentaja näkyy toiminnassa ja valinnoissa. Pankin varoja on hoidettu fiksusti, jotta asiakkaat hyötyisivät niistä. Kehitys ollut on huimaa, mutta paljon vielä saavutettavaa!